ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Karjala om minun elo!

История изменений

23 декабря 2021 в 00:38 Nataly Krizhanovsky

  • изменил(а) автора источника
    с Julia Naumova. Kändi vepsäks Maria Filatova
    на Kändi vepsäks Maria Filatova

21 января 2020 в 02:36 Nataly Krizhanovsky

  • изменил(а) текст
    Keväz’kun 26. päiväl Petroskoiš mäni lujas tärged Karjalan täht tego – tetab ei vaiše Karjalas, no i meiden man irdpolel-ki fol’klor-etnografi ne Karjala-ansambl’ praznuiči ičeze 55-vottušt jubilejad. Karjala-ansambl’ om sündnu vodel 1961. Se oli tehtud lahjakahan baletmeisteran, Karjalan arvostadud artistan Helmi Ivanovna Mal’min abul. Ezmäižed kargud oli ozutadud Petroskoin trikotažan fabrikan scenal – oli-ki mugoine fabrik Petroskoiš sovetskij alsovetskijal aigal. Meiden valdkundas vajehtihe päsekretarid, valdmehed, pämehed, om vajehtanus-ki režimad. Om männu aig, no Karjala-ansambl’ siš aigaspäi nügüdahasai kargaidab da pajatab, ozutab vändoid, miččed om ottud Karjalan Baltianmeren suomalaižiden rahvahiden – karjalaižiden, vepsläižiden, suomalaižiden elospäi. 12 ezmäšt vot kollektivan ohjandajan oli Helmi Mal’mi. Neciš aigas oli pandud enamb 20 kargud suomalaižen, inkerin da karjalaižen foĺ’kloran pohjal. Nene kargud nügüd’-ki oma Karjalan-ansambl’an repertuaras. Vodel 1973 Helmi Mal’min sij alesijale tuleb hänen tütär Viola Mal’mi. Äjid vozid Viola Mal’mi kerazi Karjalan rahvahiden karguid, vändoid da veroid. Keratud fol’klorekspedicij oišklorekspedicijoiš karjalaižed kargud tuliba Karjala-ansambl’an repertuaraha. Kuti Elias Lönnrot, Viola Mal’mi ajeli Karjaladme, keradeli fol’klorad i avaiži Karjalan agjoiš uzid etnografi žid kollektivoid. Viola Mal’mi sai Karjalan arvostadud radnikan da kul’turradnikan arvznaman. Hänen ohjandusel Karjala-ansambl’ale oli anttud Rahvahaline kollektiv-arvnimi. Ičeze nügüdläižen Karjala-nimen kollektiv sai vodel 1973. Vodel 1978 ansambl’an täht oli tehtud emblem, mitte nügüd’ om tetab äjile. Vodel 1987 Viola Mal’-min sij alesijale tuleb hänen openik, Petroskoin kul’ turrad mahttehnikaman pästnik – Andrei Vladimirovič Anisimov. Hän tuli kollektivaha vodel 1981, 35 vot tagaze, sikš voim sanuda, miše hänel om mugažo ičeze jubileivoz’ neciš kollektivas. Karjalan arvostadud kul’turradnik Andrei Anisimov nügüd’ ohjandab ansambl’ad. Hänen ohjandusel Karjala oli erazvuiččiš festivališ, konkursoiš, sai äi pauklahjoid. Voib rohktas sanuda, miše ansambl’ tetas verhas mas. Voib olda, abuti neciš azjas se, miše Karjala radab enččen školan jäl’gidme. Nügüd’ Karjala-ansambl’as om enamb 40 kargud, 30 vändod, miččiden keskes om vepsläižid-ki karguid: vepsläine kadril’ da šest’orka. Pidab homaita, miše Andrei Anisimovan tatoi, Vladimir DmitrijDmitrij evič om Piterin agjan Podporožjen rajonaspäi, Pogost-küläspäi. Voib olda, miše Andrei Vladimirovič om vepsläine. Kollektivas oli toižid-ki vepsläižid. Nügüd’ Karjalas om 20 mest. Nene oma eri-igäižed ristitud (ristituiden igä om 18-40) erazvuiččiden professij oidenkeprofessijoidenke. Karjalan ezitused scenal da repeticij adrepeticijad tehtas vaiše eläbas muzikas. Pajod oma karjalan da suomen kelen erazvuiččil paginoil. Ansambl’an muzikan tegii om Karjalan arvostadud kul’turradnik Jevgenii Mihailov. Karjalan jubilejad Andrei Vladimirovič päti tehta lämäs sebras. Praznik tehtihe Petroskoin kafes, kuna tuliba ansambl’an navedij adnavedijad, sebranikad da ühtnikad. Jubilejale tuli ezmäižen kollektivan ühtnik Natalja Krasnova. Adivod ihastusiškargaižiba, pajatiba ühtes artistoidenke. Pidab sanuda, miše kaik Karjalan ezitused oma täuded elod, optimizmad da energijad, midä ozutab kollektivan ohjandajan tabad. Ei muite Andrei Vladimirovič sanub: ”Karjala om minun elo!”. Karjala voz’ vodespäi tegesoi vahvembaks. Ei lopte vägi, ei lopte energii – kollektival om äi planoid. Ozutesikš, planas om tehta fi l’m. 60-voččeks jubilejaks tuleb eloho openduzfi l’m karjalaižen horeografi jan polhe. Mugoine fi l’m bohatoitab Karjalan nügüdläšt kul’turad, ozutab enttušt da nügüdläšt elod i abutab niile, ken tahtoib teta enamba kargkul’turan polhe. Kollektivan repeticij adrepeticijad tehtas Petroskoin Rah va haližes kul’turkeskuses, mitte seižub Lenina-avoinirdal. Necidä sij ad repeticij oidensijad repeticijoiden täht ansambl’ ei vajehta jo 43 vot. Karjala om vaumiž otta kollektivaha uzid ristituid. Ansambl’an ohjandajal om üks' sänd – iče oled tulnu, ka iče tege! Toivotam Karjala-ansamb l’ale rohktas astta edeleze völ äi vozid, toda eloho kaik ičeze planad da projektad. Toivotam kollektivan ohjandajale vahvad tervhut, hengen väged da surid satusid rados.

09 февраля 2019 в 15:50 Andrew Krizhanovsky

  • изменил(а) текст
    Keväz’kun 26. päiväl Petroskoiš mäni lujas tärged Karjalan täht tego – tetab ei vaiše Karjalas, no i meiden man irdpolel-ki fol’klor-etnografi ne Karjala-ansambl’ praznuiči ičeze 55-vottušt jubilejad. Karjala-ansambl’ om sündnu vodel 1961. Se oli tehtud lahjakahan baletmeisteran, Karjalan arvostadud artistan Helmi Ivanovna Mal’min abul. Ezmäižed kargud oli ozutadud Petroskoin trikotažan fabrikan scenal – oli-ki mugoine fabrik Petroskoiš sovetskij al aigal. Meiden valdkundas vajehtihe päsekretarid, valdmehed, pämehed, om vajehtanus-ki režimad. Om männu aig, no Karjala-ansambl’ siš aigaspäi nügüdahasai kargaidab da pajatab, ozutab vändoid, miččed om ottud Karjalan Baltianmeren suomalaižiden rahvahiden – karjalaižiden, vepsläižiden, suomalaižiden elospäi. 12 ezmäšt vot kollektivan ohjandajan oli Helmi Mal’mi. Neciš aigas oli pandud enamb 20 kargud suomalaižen, inkerin da karjalaižen foĺ’kloran pohjal. Nene kargud nügüd’-ki oma Karjalan-ansambl’an repertuaras. Vodel 1973 Helmi Mal’min sij ale tuleb hänen tütär Viola Mal’mi. Äjid vozid Viola Mal’mi kerazi Karjalan rahvahiden karguid, vändoid da veroid. Keratud fol’klorekspedicij oiš karjalaižed kargud tuliba Karjala-ansambl’an repertuaraha. Kuti Elias Lönnrot, Viola Mal’mi ajeli Karjaladme, keradeli fol’klorad i avaiži Karjalan agjoiš uzid etnografi žid kollektivoid. Viola Mal’mi sai Karjalan arvostadud radnikan da kul’turradnikan arvznaman. Hänen ohjandusel Karjala-ansambl’ale oli anttud Rahvahaline kollektiv-arvnimi. Ičeze nügüdläižen Karjala-nimen kollektiv sai vodel 1973. Vodel 1978 ansambl’an täht oli tehtud emblem, mitte nügüd’ om tetab äjile. Vodel 1987 Viola Mal’-min sij ale tuleb hänen openik, Petroskoin kul’ turrad mahttehnikaman pästnik – Andrei Vladimirovič Anisimov. Hän tuli kollektivaha vodel 1981, 35 vot tagaze, sikš voim sanuda, miše hänel om mugažo ičeze jubileivoz’ neciš kollektivas. Karjalan arvostadud kul’turradnik Andrei Anisimov nügüd’ ohjandab ansambl’ad. Hänen ohjandusel Karjala oli erazvuiččiš festivališ, konkursoiš, sai äi pauklahjoid. Voib rohktas sanuda, miše ansambl’ tetas verhas mas. Voib olda, abuti neciš azjas se, miše Karjala radab enččen školan jäl’gidme. Nügüd’ Karjala-ansambl’as om enamb 40 kargud, 30 vändod, miččiden keskes om vepsläižid-ki karguid: vepsläine kadril’ da šest’orka. Pidab homaita, miše Andrei Anisimovan tatoi, Vladimir Dmitrij evič om Piterin agjan Podporožjen rajonaspäi, Pogost-küläspäi. Voib olda, miše Andrei Vladimirovič om vepsläine. Kollektivas oli toižid-ki vepsläižid. Nügüd’ Karjalas om 20 mest. Nene oma eri-igäižed ristitud (ristituiden igä om 18-40) erazvuiččiden professij oidenke. Karjalan ezitused scenal da repeticij ad tehtas vaiše eläbas muzikas. Pajod oma karjalan da suomen kelen erazvuiččil paginoil. Ansambl’an muzikan tegii om Karjalan arvostadud kul’turradnik Jevgenii Mihailov. Karjalan jubilejad Andrei Vladimirovič päti tehta lämäs sebras. Praznik tehtihe Petroskoin kafes, kuna tuliba ansambl’an navedij ad, sebranikad da ühtnikad. Jubilejale tuli ezmäižen kollektivan ühtnik Natalja Krasnova. Adivod ihastusiškargaižiba, pajatiba ühtes artistoidenke. Pidab sanuda, miše kaik Karjalan ezitused oma täuded elod, optimizmad da energijad, midä ozutab kollektivan ohjandajan tabad. Ei muite Andrei Vladimirovič sanub: ”Karjala om minun elo!”. Karjala voz’ vodespäi tegesoi vahvembaks. Ei lopte vägi, ei lopte energii kollektival om äi planoid. Ozutesikš, planas om tehta fi l’m. 60-voččeks jubilejaks tuleb eloho openduzfi l’m karjalaižen horeografi jan polhe. Mugoine fi l’m bohatoitab Karjalan nügüdläšt kul’turad, ozutab enttušt da nügüdläšt elod i abutab niile, ken tahtoib teta enamba kargkul’turan polhe. Kollektivan repeticij ad tehtas Petroskoin Rah va haližes kul’turkeskuses, mitte seižub Lenina-avoinirdal. Necidä sij ad repeticij oiden täht ansambl’ ei vajehta jo 43 vot. Karjala om vaumiž otta kollektivaha uzid ristituid. Ansambl’an ohjandajal om üks' sänd – iče oled tulnu, ka iče tege! Toivotam Karjala-ansamb l’ale rohktas astta edeleze völ äi vozid, toda eloho kaik ičeze planad da projektad. Toivotam kollektivan ohjandajale vahvad tervhut, hengen väged da surid satusid rados.

19 февраля 2017 в 19:06 Нина Шибанова

  • создал(а) текст