Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Kirj om abunik istorijan kaičendas

История изменений

23 декабря 2021 в 00:36 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) автора источника
  с Maria Filatova
  на

21 января 2020 в 02:40 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) заголовок
  с Kirj om abunik istorijan kaičendas
  на Kirj om abunik istorijan kaičendas
• изменил(а) текст
  25. päiväl semendkud Karjalan Rahvahaližes muzejas oli tehtud kahten kirjan prezentacii. Ned tundištoitaba lugijoidlugijoid Änižröunan vepsläižidenke külidenke da vepsän rahvahan kul’turanke. Kirjoiden nimed oma Vepsläižiden tradicionaline elo da Änižröunan vepsläižed küläd. Kirjoiden tegijad oma etnograf Zinaida Strogalščikova, Šoutjärven muzejan pämez’ Natalja Anhimova da lingvist Irma Mullonen. Kirjad om tehtud Karjalan Rahvahaližen muzejan projektan mödhe. Ku tö nikonz et olnugoi pohjoižvepsläziš küliš, ka nügüd’ voit tönduda matkaha niidme kirjan abul. Siš tö nägištat kaikuččen külän fotoid, tedištat niiden istorijanistorijan polhe. Kirjoihe om pandud melentartuižid enččid da nügüdläižid fotoid da azjbumagad muzejan fondoišpäi. Fotoiš om vepsläižid pertid, londuz, omki iče vepsläižid. Om lujas hüvä, miše kirjas om ezitadud kartad küliden, järviden da jogiden nimidenke. Se avaidab lugijoilelugijoile melentartuižid istorijanistorijan lehtesid. Ozutesikš, Änine–sana znamoičeb saamen keles ”sur’”. Se ozutab, miše Änižen randoil enččes aigas eliba saamelaižed. Kirjoiden tegijoidentegijoiden sanoiden mödhe, aigas, konz vepsän rahvahan lugumär sulab, erased küläd koleba, om lujas tärged kaita niid istorijahaistorijaha i sid’ abuhu tuleba kirjad. Ved’ kirjad – nece om ezmäine abunik istorijanistorijan kaičendas. Kirjoiš kebnäl kelel lugijoidenlugijoiden täht om starinoitud vepsän rahvahan istorijasistorijas, sen enččiš radoiš, rahvahaližiš sömižiš, sädoiš, fol’kloras, keles da nügüdläižes rahvahan elos. Kaik tekstad oma venän kelel. Molembiden kirjoiden tiraž om 400 ekzempl’arad. Ned oigetas kirjištoihe, muzejoihe da školihe.

20 января 2020 в 23:45 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) заголовок
  с Kirj om abunik istorij an kaičendas
  на Kirj om abunik istorijan kaičendas
• изменил(а) текст
  25. päiväl semendkud Karjalan Rahvahaližes muzejas oli tehtud kahten kirjan prezentacii. Ned tundištoitaba lugij oidlugijoid Änižröunan vepsläižidenke külidenke da vepsän rahvahan kul’turanke. Kirjoiden nimed oma Vepsläižiden tradicionaline elo da Änižröunan vepsläižed küläd. Kirjoiden tegijad oma etnograf Zinaida Strogalščikova, Šoutjärven muzejan pämez’ Natalja Anhimova da lingvist Irma Mullonen. Kirjad om tehtud Karjalan Rahvahaližen muzejan projektan mödhe. Ku tö nikonz et olnugoi pohjoižvepsläziš küliš, ka nügüd’ voit tönduda matkaha niidme kirjan abul. Siš tö nägištat kaikuččen külän fotoid, tedištat niiden istorij anistorijan polhe. Kirjoihe om pandud melentartuižid enččid da nügüdläižid fotoid da azjbumagad muzejan fondoišpäi. Fotoiš om vepsläižid pertid, londuz, omki iče vepsläižid. Om lujas hüvä, miše kirjas om ezitadud kartad küliden, järviden da jogiden nimidenke. Se avaidab lugij oilelugijoile melentartuižid istorij anistorijan lehtesid. Ozutesikš, Änine-–sana znamoičeb saamen keles ”sur’”. Se ozutab, miše Änižen randoil enččes aigas eliba saamelaižed. Kirjoiden tegij oidentegijoiden sanoiden mödhe, aigas, konz vepsän rahvahan lugumär sulab, erased küläd koleba, om lujas tärged kaita niid istorij ahaistorijaha i sid’ abuhu tuleba kirjad. Ved’ kirjad – nece om ezmäine abunik istorij anistorijan kaičendas. Kirjoiš kebnäl kelel lugij oidenlugijoiden täht om starinoitud vepsän rahvahan istorij asistorijas, sen enččiš radoiš, rahvahaližiš sömižiš, sädoiš, fol’kloras, keles da nügüdläižes rahvahan elos. Kaik tekstad oma venän kelel. Molembiden kirjoiden tiraž om 400 ekzempl’arad. Ned oigetas kirjištoihe, muzejoihe da školihe.

20 февраля 2017 в 22:00 Нина Шибанова

• создал(а) текст