Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

R’iähis’tä

История изменений

01 ноября 2018 в 12:43 Нина Шибанова

• изменил(а) текст
  En’n’ein rahvaš ves’ma varattih r’iähkie. I pieneštä šuaten i lašta opaššettih, štobi kuin t’ietä mityš on r’iähkä. I opaššettih pieneštä šuat kumardelomah, i kuin pidäw kumarrella, i kuin pidäw zavod’ie l’eibiä šywvä. Bluasloven’n’atta da šil’min r’is’t’imättä ei n’ikonža annettu, kuin vai rubiew maltamah, jo šuamah šil’mie r’is’t’ie lapšella, jo pieneštä šuaten jo zavod’iw muamo omalla kiällä opaštua lašta šil’mie r’is’t’imäh. I nagol’e, štobi ennen šyön’d’iä pidäw kumarrella i pidäw Otče naš lugie. Äššen l’ienöw, l’ienet šie kyllän’e i šiwlaš pol’zuh mänöw tämä i šyön’dä. I näin pidäw nagol’e jogohizella ennen šyön’d’iä. Rahvahalla n’iin ol’i moda, štobi kumarrella da šidä stolan taguah istuočie. Istuočet, pidäw bluasloven’n’ua pakota: bluaslovi Hospodi jo šyömäh, šyön’däh. A bluasloven’n’atta šyön’dä ei ole v pol’zu, ei mäne pol’zuh, i šiwla i t’ervehyttä ei l’iene žemmuos’t’a. A pidäw nagol’e, štobi olla... Jumalua varata kaikella aigua. I kaikki nagol’e pidäw t’ietä, štobi i kumbazešta r’iähäštä kuin piäššä da izbuaviečie. I kuin häneštä, mityš pidäw otvietta andua, mittyz’inkena r’iähinkena pidäw... Mittyz’is’tä r’iähkie pidäw varata, kumbazet ollah... rubiet tuoilmašša tulešša palamah. On žemmuozet šuwret r’iähät. Valehuš on šuwr’i r’iähkä. Valehukšešta toko pidäy nagol’e pieneštä šuaten i šanottih, opaššettih: lapšet, ei pie valehella, ei n’i kuwldu, kiel’eštä i r’iputetah. Da. Ei n’i hos’ brihalapšie, što kur’imah ei pie opaštuo, šanow, a kuin kur’imah opaššut, n’in šiwla... kegl’ehekši i mänet, mušta kegl’eh šie kuolduoh i l’ienet, l’ienet ka kuin paha čigana, ka rubiet kegl’ehena šavuomah nagol’e da muštenet. A šidä varattih vielä i juondua da i pahoin elän’d’iä. A ka yl’en pahan elännäštä... pahoin ka ei pie el’iä, pidäy zakonua t’ietä, što miehellä männä kuun, n’in pidäw venčaiččiečie. Äššen ruvetah elämäh toin’e toizenkena, a vain n’iin elät venčatta, n’in toko šanotah: kuolduoh šie rubiet tul’izešša ruškiessa vaššešša palamah. Ka žemmuon’e on r’iähkä zakonatta el’iä. I kaikenmuozet on šuwret zastuavat kuolduo, vettena kaikenmuoz’ista šuwr’ista r’iähis’tä pidäw yl’en mahtua vardeil’iečie. El’iä yl’en strowgo, iččiedä pid’iä, ei pie... Rod’it’el’oida ei pie gor’ewttua. Kaikein šuwr’iin r’iähkä, toko šanotah. Rod’it’el’an gor’ewtanda da, on kaikein enämmäl’d’i nakažiw Jumala oman lapšen, gor’ewtat rod’it’el’an. Toko šanotah: rod’it’el’an šana mer’en pohjašta šuaw oman lapšen, hyvä šana. A kuin hyvä rod’it’el’an šana. A kuin rod’it’el’an lapši gor’ewttaw, n’in muan mer’en pohjah uppuow že, kumban’e kun oman rod’it’el’an gor’ewttaw. I rod’it’el’an šana, kuin rod’it’el’a gorewduw oman lapšen piällä, što miks’i hiän gorewtti, n’iin hänen kuin prokl’an’iw. N’in vet läbi muašta mänöw tämän šanankena. I hänen ynnäh hengenkena lapšen žen. I yl’en nagol’e varattih, što rod’it’el’oida ei pie n’ikonža gor’ewttua, štobi rod’it’el’an šana yl’en on kal’l’is’ i gorewttua n’ikonža ei pie. Oi… - Pyhänäpiänä ei voinun ruadua? Pyhänäpiänä ei annettu, kumbaz’illa kuin jo šai, piäštih kir’ikköh lapšet. Emän’dä, muamo jiäw piiruada paistamah, emännöimäh nuoremminke, kumbazet ei jo vielä piäššä kir’ikköh. A tuatto noššattelow lapšet, kun ennen ol’i äijän lapšie, noššattaw da: aštukkua lapšet kir’ikköh, i vielä zawtr’en’n’alla pid’i i... I mänet vielä, mis’tä šuat šeiččemellä virstalla šuaten pid’i ker’ätä zawtr’en’n’alla toko käwvä. I šielä kir’iköššä kumardelemma jo kymmeneh čuasuh jo yhekšän, yks’itoista čuasu mänöw jo, nagol’e kir’iköššä vielä olet. Kir’iköštä lähet, pidäw männä rod’it’el’oida muissella, kalmoilla mänemmä. Mänemmä kalmoilla. Kavel’emmä kaikin omilla kalmoilla, muistelemma, pirotamma l’eibiä toko, a šidä jo i lähemmä kod’ih. Tulemma jo puol’i päiviä on kir’iköššä. A t’iälä koissa nagol’e vuotetah, šywvä ei, štobi kir’iköštä kuin tullah, n’iin äššen jo i ruvetah šyömäh, što r’iähkä nagol’e, što pidäw vuottua konža kir’iköštä tullah. Äššen rubiemma i kaiken šyömäh. I nagol’e jogo pruazn’iekkua vardeidih, pruaznuidih. Jogo pruzn’iekka ol’i kal’l’is’. Jo omah rukah hyö i pruaznuittavat oldih. - Daže pyhäpiänä pruazn’iekka, ruadua ei voi? Kuinbua? Pruazn’iekkana, pyhäpiänä n’ikonža, nagol’e ol’i pruazn’iekka, jogo pyhäpäiviä pruaznuidih. Tuoda šuwrembi kiireh, vet l’eikkavoaigah, heinäaigah en’n’ein, mittyöt oldih kallehet ruavot, ei n’ikonža n’i l’eikattu, ei n’i n’iit’etty, ei n’imidä. Aivin nagol’e, što kir’ikköh pidäw männä. A šidä pruaznuija, koissa ei n’imidä, ka lugiettih nagol’e Jumalan kn’ižkoida. A nuoremmat ka gul’avolla da kunne. Lapšet kizuamah. Nagol’e pruaznuidih. - A r’iähkä ol’i pyhänä šywvä? O-o-o, en’n’ein vet n’ed’el’issä ol’i kakši päiviä, pyhityšpäiviä, kolmašpiänä ei annettu arreštuo, eigo maiduo, eigo l’iharokkua, ei što vain herua, i herua ei annettu šywvä, nagol’e pyhistä luajittih. I piät’inčänä n’iin že, što pihytyšpäivä, pidäy... On kal’l’is’ päivä, što on Jumalan päivä. A šuwret pyhät mittyöt oldih pyhät pität, šeiččimiin n’ed’el’ilöin, nagol’e pyhit’et’t’ih, ei šyödy, i lapšilla ei annettu kaiken pyhän. Šuwrešša pyhäššä toko nagol’e enžimäz’illä ned’el’ilöillä lapšie viid’ih pyhillä, što vain enžimäz’illä n’ed’el’ilöillä nagol’e lapšet, ei ka školah kävimä. N’iin ka škol’n’ikat enžimäz’illä n’ed’el’ilöillä kävimä pyhillä. I pien’ie lapšuz’ie vied’ih nagol’e enžimäz’illä n’ed’el’ilöillä. I nagol’e ka a... I vanhemmat mänd’ih ka, toko nagol’e narovittih, štobi keškipyhällä r’is’t’ie. Keškipyhä šanuočči n’elläš n’ed’el’i že, ris’t’il’eibän’ed’el’i. Že kal’l’is’ n’ed’el’i, nagol’e toko šilloin narovittih männä i piät’inčöinä toko männäh. Piät’inčänä r’iähät kyžyö, šuovattana pyhie annettih. ... Šidä ris’t’il’eibiä pandih jumalakodah i puwrnuh jyvänke. A keviällä kun läht’ietäh kyn’dämäh, kyn’däjä ottaw iče hawkkuaw ris’t’il’eibäštä i andaw hebozella. Tämä hyväkši allukši i kaikki ol’iis’ l’eivänke blaho. En’n’ein i stolan tagana pid’i tied’iä kuin istuo. Rod’it’el’at nagol’e on, tätä da mama, vardeidih kuin istuo stolan tagana. Ei voinun panna stolalla kyn’gie, nagol’e vain, štobi ka näin ois’en kiäten näis’tä šormiloista šuaten. A što kyn’giä n’ikonža elä pane stolalla, stola vet on kuin Jumalan pr’estola. Stolan tagana ei pie nagrua, ei pie midäved’ih paissa, a pidäw šywvä iän’että vain äššen. I pieneštä šuat nagol’e n’iin i opaššettih. I l’eibiä tože ei pidännyn... L’eiväštä ymbär’i elä koirašša, l’eibä on kal’l’is’ tože. Elä višša, ei voinun viššata l’eibiä. I nagol’e l’eibä ol’i tože, ves’ma jo l’eibiä piet’t’ih kallehena. I lapšie ves’ma vardeidih: štobi l’eibiä ei pie viškuo, lapšet, vardeigua l’eibiä, štobi ois’en l’eibä nagol’e stolalla. El’giä viššakkua da koiraštakkua l’eiväštä ymbär’i.

01 ноября 2018 в 12:41 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) перевод текста