ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Onki

История изменений

13 сентября 2019 в 12:01 Нина Шибанова

  • создал(а) текст
  • создал(а) текст: Konša ilmešty onki? Tietomiehet ollah šitä mieltä, jotta onki kekšittih vielä aikasempah en-šimmäistä kivivälinehtä. Še oli tavallini keppi terävän puikon kera. Onken kotimuana on pohjoni Euraasija, kalapohatta šeutu. XIX vuosišualla venäläiset kalaštajat käytettih šiiman tilašta nuorua, a koukun tilašta koivušta luajittuo teräväpäistä häkkyryä. Toičči kalaššettih lumallaki. Še on pitkä kaitani puunkuori, yheštä puolešta šiih kiinitettih koukku, toisešta puolešta šivottih jykie keppi. Kepin avulla kalaštajat vejettih veještä kala, kumpani nielasi koukun šyötin kera. Koukkuna käytettih pajukko-penšahan kakšipäistä okšua. Okšan lyhyttä terävyä piätä šanottih piikiksi, šiih kiinitettih šyötti. Pitkäh piäh šivottih luma. Monet pohjoiskanšat käytettih koukun ieštä terävie kalan hampahie. Metalliset koukut ilmeššyttih myöhemmin. Ne oltih hyvin kallehet. Arheologit šuatih tietyä, jotta kakši nykyaikaista koukkulajie, lapien- ta renkahanmuotoset koukut, oltih käytöššä venäläisillä kalaštajilla vielä ennein mongolivaltua. Niillä koukuilla oli uda-nimi. Šiitä uda-šanalla ruvettih tarkottamah kaikkie kalaššušvaruštehie. Kiijo-van Venäjän aikana ilmešty uissinki. Enšimmäini oikie onki luajittih Enklannissa XV vuosišualla. Šamoin enklantilaiset kalaštajat enšimmäisinä kekšittih yhistyä onki rullah ta tällä keinoin luajittih onkešta urheilulaiteh. Olkah kalaššuš urheilulajina, huvina tahi kilpailuna – tärkeintä on, jotta še tuou hyvyä mieltä.