Тексты
Вернуться к просмотру | Вернуться к списку
Sandald’ärvi kalakas
История изменений
02 ноября 2020 в 12:57 Нина Шибанова
- создал(а) текст
- создал(а) текст: Vesi, no miituine Sandald’ärvi oli. Oligo kalakaz d’ärvi se? Daa, Sandalaa oli ül’en daže kalakas. Nu, nuottid oli äi, i verkoil püüttii i raznii kala. Nu, osnovnom šigä kala se oli rüpüs, on i lahnat, i šiigat šügüzel tožo hüvin suodii. Nu, vopčem raznoi kala. I nuotnikoit edel oli äi. I ku mit’e kolhozoihe suoi ol’d’ii nuotat. Kal’aa zdaittii special’no. A potom i kolhozoiden aiga ol’d’ii. Ümbäri šiit kolhoza, riboloveckoi kolhoza. Nu meid’en oli, kolme, riboloveckoit kolhozat da sel’sovett. Vot Tivd’an sel’sovettas koume kolhozat. Oligo torp kala? Torppu meil on, tol’ko hän lambis, nu lambispe šigäl oli. D’ogut. Matkaži nu šiid d’oges nu suodaa. Nu eihän tobd’at torpud olda. Kudam nügü kala zavelos’? N’ee, šin’n’e šidä kalad ed ni tiedä hänt. Nu miittuman. Oligo sinul slučeit miittuman sinä suuren kalan suait? Sanele. Nu Sandalas minä kolmetošt puolen ke kilot suain. Prodol’n’ikkaa. Nu hän minda i vedeli, pogod oli t’üüni. Tulin kala veden piel. A, nu prodol’n’ik pandui, i kubas. Kubast eule! Ei ei n’ägü. Nu tiedän što ei loitton suores piei dolžen t’äss olda a, kubast eule. Loitton kacoin a oli tiüni! Šel’g n’ägüv haugin veden piel. Nu min’ä l’ähemp šinne viev. Uidii šinne. Dai t’ägä on suoit šinä hangin. Nu prišlos’ mil’ie koškuluo, mändä randaa l’eitta košku da. Koškal taboitetaa. Šnura. Prodol’n’ikke iče. Vedin, vedin, hän ku mindaa suoi veda, a vast oli naverno tarttunu svežoi. Tulov tulo, potom ku ličaidav! Nu duumain, ličai ka muga hän voi virvace i kai. No vedäškädöv. Minä rippun d’o enämb en hen minun vedää. Muga. Muga zamuučalse. Mugal emme se minul oli ve toin’e tovariš Saška Makar. Oli oruš. Minä san: ”ambu eikä inače ei zastuppi, ku meid’en metrof kümmene ežmää sai”. Ambu. Sano. Venehen nouzou! Propadid vie! Propadit? Nu, min tahto šiit. Hän oli d’o muga popadinu kala ne ambu, šiit händä mit’etahto vai suanu em. Potom d’o metrot viiž diev šiz väzüv naverno. Nu s’orovno, ei ku vai ku venehen dogadiv midä i op’ät’ mänö hän kakškümen metrai šüvütte. Šil kohtal andad, andat en’ämbi eulo piäv pid’ädä. Op’ät’ pot’än’et. Venehen vai. No. No, on san: ”ladno”. Šidoo? ”Ambu vai šnuraa ela popadi!” Nu ambui že, vedälži šiit venehee. Oli t’äss, Päl’l’ärvel. Na d’es’at’, kümmene, nu, kahteksa sadad grammat nu pošči ükštošt kilot. T’ämä doroškai, doroškad vedelimme. Op’äd’ že haugi vai? Haugi. No kačo ammui d’o oli. Oi vuott d’o. Nu da. Vahn on. On d’o. Nügü eule moižit. D’obukovan Vas’anke. Ende, možed ol’ nügü eule kalat. A sil suurembit piäm suada. On Sandalas suur’, i kuustošt kilot vot el’d’ii. Nu a. A. Müö samijan suuren Hospodi. Nu lahnad ongo Sandalas? On! On. Lahnat on. Nu lahnad meil, vähä p’üttii siendä. N’e osobo to tak. P’üüttii. Nu lahn vidiž hän kakš, kakš sutkad i kakš kudo i s’o. Se loppumaajal. No. Da loppumajal. Hää konstahto ili hot’ nämil da vie čisloil načale ijun’a. Nu mit’t’ vuož mit’t’e veži da t’emperatuura. Nu a ongo mošte teil kalat säüne? Šäüne? Šäün’äd om meid’en. Hieruiš š ei ole vet t’ägäl on meil šäün’ä. Vot t’äs Suunun Semčin d’ogez on šäün’äd e. Nu minä verkoih suatelin. Kakšin kiloin sem možet šäün’ät. Teil sanotah: ”külät” vai ”hierut”? Kül’ät. Kül’ät. ”Kül’ät”, nu nu i ”hier’”, mi sano i. N’äil’ hieruil. “Kül’äd” ili nämä “hierut”. Sanota, ”näis külis”. N’e tol’ko. Libo ”nämä hierut”. Sanota i meil ”nämä hierut”. Sanota. Siit. Se šäünät k olnov vopčem to da T’äs lohkos. mm Nu. T’äs rajonass on on. Tiedädgo miituine kala? Hän diät’. Tiedädgo miituine? Tiedän tiedän. Suoin iče verkkoo i. Nu a luohi kala. Sanotah on teil? Lohid meil. Sandalaz oli ei? Lohid vai ku Tivd’ain d’oges šiit. A muga d’ärven luo ei, ei d’alo olnu. Nu us’s’e Tivd’ain us’s’akše nu, Sandalan d’ärves. Us’t’a on. Da d’oges hän muga vai. Olet suanu? Da olen suonu Tiud’äin d’oges. Viiš kilot. Doroška tožo. Doroškah? Üks no kоns ekspedicais kons ruadoit.