Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Ken ei suvaiče hiiriid, sil pidäy armastada kažid

История изменений

17 марта 2021 в 15:49 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: Venäl Kažinpäiväd pidetäh 1. keväzkuud. I täkse päiväkse tahtuoižin kirjuttada omad mieled kažiis da kažiin merkičukses meiden elaigas. ENZIMÄINE ČAST’. KAŽID MEIDEN ELAIGAS Nygyy myö emme voi elgeta omad elaigad kažiita. Kažid eletäh meiden rindal monet tuhad vuotte. Uskomiižen mugah n’umalad andettih koiran ristityile, gu se vois abuttada mečäs, a kažin – štobi kodid vard’oiččis. Ende kažid taban mugah elettin liäväs, siga ned taboiteltih hiiriid. Moned kard’alaižed uskottih gu kaži on kodinižände i vard’oiččou meiden kodid kaikiis pahusiis... Aige mäni, no kažid d’atkettih elädä ristikanzan rindal. Konz minä rodiimos, meiden vahnas puuhižes kodis, Priäžas, eli Anapka-kaži, sidä kažid minä en mušta, gu olin silloi vie ylen pieni. Se kaži ainos abutti minun muamod da buabod kaččoda minud. Konz hyö oldih kuhn’al päčilluo, a minä magazin kätkydes i kieras rubezin etkemäh, Anapka ylen teravas hypii minulluo i kaččeli minun silmiih, i minä hedi tyyništuin. Kui sanotah Pyhärven čupus: “Olettelou i muga: i kažile d’algah kumardatoz”. A siid konz zavodimme elämäh monid’atažihizes talois, meiden rindal ainoz sežo elettih kažid. Lapsestusespiäi minä armastan kažiid... TOINE ČAST’. BRUS’A Pieni Brus’a eli uuličal. Muste da hubaine se ylen varaiži koiriid pihal, a vie enämbi varaiži vilud, sendäh sygyzel da talvel eli podvalas. Siga elettihgi sen kodittomad “sizared” da “velled”. Syöttih, midä andettih hyväd ristikanzad, libo iče ečittih syömiižed pihal. Dygedah elaigah kaččomata Brus’a eli ylen luaskavan kažin da uskoi, gu erähän päivän se löydäy ičele kodin. Konz keväz’ zavodi, i päiväine rubezi paštamah, Brus’a käveli pihal i n’augui kaikiile, ken oli sil aigal uuličal. Brus’a sanoi heile: “Ota minud kodih! Olen ylen hyvä, maltan vard’oita kodid kaikis pahusiis. Olen kuundeličču, ota vai!”. Moned käveltih šiiriči, vähä ken elgendäy, mis pagižou pieni muste koditoi kaži. Vähä ken elgendäy kažin kiel’te. No yhten piän yksi briha elgendi i otti Brus’an ičele. Brus’a d’älgimäi piäzi kodih. Kuundeličču kaži ei ni n’augunuh yhte kierdad, konz hyvä Aibolit-dohtur (Iivan Nečajev) kaččeli häht i liečči Brus’ad. Se mielikaz kaži elgendi, što nimidä pahad hänele ei luadi nygyy niken. KOLMANDŽ ČAST’. KAŽIN ELAIGE Nygyy Brus’a eläy minulluo, yhtes minun ker kaččou televizorad (Brus’a ylen äijäl suvaiččou Omin silmin -programmad), kirjuttau artikkelid, ylen viizas kaži mielihyväl pidelöy urokad Zoomas. I ylen äijäl suvaiččou omad uutt kodid! Sil starinal on hyvä loppu. Koditoi kaži lopuks löyzi oman kodin. No... Uuličal, pihal, podvalas eletäh moned kažid, ei d’ohahiine voi elgetä kažin kielel n’augottud: “Ota minud kodih”. Moned ostetah ičele hyväroduižed kažid daigi koirad, štobi ozuttada ned ozutuksil. Sil aigal kodittomad voidah kuolta näl’gäh da viluh. Minun hyvä dovarišše Natoi Pellinen piästäy nämmid gor’aššid uuličaspiäi, podvaloispiäi, pidäy huolte heis, leččiu i siid andau ned hyvih käzih. Äi kodittomiin kažiin kuvad on sežo Dobrodel-sivul (vk. com/dobrodel10). I minä ylen äijäl tahton, štobi täl Kažinpäiväl, ned, ken tahtou kodih kažin, elgendäis kodittoman kažin pakičuksen: “Ota minud kodih” i ottais ičele uuden hyvän ystävän.