ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Aino oli akalla poiga

История изменений

06 октября 2022 в 00:04 Nataly Krizhanovsky

  • изменил(а) текст
    Aino oli akalla poiga, ahkivolla naimah lähtöy. Aštuu päivän, aštuu toizen, aštuu kohti kolmanden. 5 Lyö puuda kirvehellä, tammija tazaterällä. ”Tulougo se puuda täštä puušta venehekse Väinämöizen, purrakse pojan pätöizen?” 10 Puupa vaštah šanou: ”Ei tule puuta täštä puušta venehekse Väinämöizen, puurakše pojan pätöizen”. Tuaš astuu päivän, aštuu toizen, 15 aštuu kohti kolmanden. Lyöy se puuta kirvehellä, tammija tazaterällä. ”Tulougo se puuta täštä puušta venehekše Väinämöizen, 20 puurakše pojan pätöizen?” Puupa vaštah šanou: ”Tulou puuta täštä puušta venehekse Väinämöizen, puurokše pojan pätöizen”. 25 Leikuau puun Väinämöine, luadiu venehen ja lähtöy. Päivän šoudi šuovezijä, toizen šoudi muavezijä, kolmannen lambivezijä. 30 Tulou hiän Anni-čikkoh. Anni-čikko, aino čikko, Annibo vuatieda pezöy, räbähie räikyttelöy. ”Sano taki, Väinämöine, kunne läksiiy?” 35 ”Läksiin kalan pyvvändäh, otiin verkoja venehen tävven, laivan tävven laskomiehi”. ”Ei se enne miän izoini kuin läksi kalan pyyvändäh 40 otti verkoja venehen tävven, laivan tävven laskomiehi”. Šano taki, Väinämöini, kunne läksiit?” ”Läksiin naimah, Anni-čikko”. ”Oi sie, velli Väinämöini, 45 šiul on kolme surmua matal”. ”Anni-čikko, aino čikko, šano taki, mi on surma, enzi surma”. ”Še on surma, enzi surma, ku on raudani aida 50 muasta taivahah šuate čičilyšköl on šivottu, kiärmehille on kiännelty, uloš šuin, uloš hännin, miehen piätä purrakše”. 55 ”Ei še ole surma, miehen surma, eikä poikašuun urohon. Šano taki, Anni-čikko, aino čikko, mi on surma, toini surma?. ”Še on surma, toini surma, 60 ku on tulini koski. Tulizešša kozešša on tuline koivu. Tulizešša, tulizešša koivušša on tuline kokko: yöd hammašta hivou, päivät kyntä kričkuttau 65 miehen piädä purrokše”. ”Ei še ole šurma, miehen šurma, eikä poikašuun urohu. Šano taki, Anni-čikko, aino čikko, mi on šurma, kolmas šurma?” 70 ”Še on šurma, kolmas šurma, ku menet, mereh kuavut, panet polven pystyihin i rubiet itkemäh. Pohjan ukko, pohjan akka, 75 pohja endine emändä kuuluu itku, ei lapšen itku, itku poikašuun uroho. Še on šurma, kolmas šurma”. Kuin meni mereh i kuadui, 80 pani polven pystyihin i rubei itkemäh. Pohjan ukko, pohjanPohjan akka, pohjanPohjan endine emändä pyhkiy pienen pirtizen, 85 lähtöy lastuzie viemäh kuulou. Kuulou itku, ei lapšen itku, itku poikašuun urohu. Lykkiäy pienen venehen, lähtöy, ehättäy Väinämöizen. 90 Konza häin hänen ehätti, Väinämöine i šanou: ”Anna, akka, tyttäres, mie rubien naimah”. Andau akka tyttären 95 i andau hänelle olutta. Kettu piällä, kettu ualla, kettu keskellä välii. Väinämöini i šanou: ”Nyt kaiki häih i tulgah, 100 šokiet venehile šoudakkah, rammat raččahien ajakkah. Vain ei yhtä Kagomieltä”. A Kagomieli i tuli. Väinämöini i šanou: 105 ”Mikse tuliit, Kagomieli, ku ei silma kučuttu?” Kagomieli i šanou: ”Koirašša kuččuhu tulou, hyvä lindu lykkelekši. 110 Komija on kučuttu vieraš, a komijambi on kuččumat”. Väinämöini i šanou: ”Lähemmö torah, Kagomieli!” Kagomieli i šanou: 115 ”Lähemmö torah, Väinämöini!” Lähettih torah Kagomieli i Väinämöini. Kagomieli i šanou: ”Šivalla iellä, Väinämöini!” A Väinämöini šanou: 120 ”Šivalla iellä, Kagomieli!” Kagomieli otti veičen huodrašta, tuiman ravvan tupešta, vejäldi oluvat risti, joi oluvat onnekše. 125 Kagomieli i šanou: ”Šivalla iellä, Väinämöini!” Väinämöini ku šivaldi, kuin kiveh kil’l’ahti. Kagomieli ku šivaldi, 130 lippai piän, kuin livun lumelda, niin ku nuatin nagrehelda.
  • создал(а) перевод текста

03 октября 2022 в 23:14 Nataly Krizhanovsky

  • изменил(а) место записи
    с nothing
    на Петрозаводск, Республика Карелия

03 октября 2022 в 21:06 Nataly Krizhanovsky

  • изменил(а) комментарий источника
    с Источник: НА Ф.1. О.1. 47/111
    на НА Ф.1. О.1. 47/111

03 октября 2022 в 21:04 Nataly Krizhanovsky

  • изменил(а) заголовок
    с Venepuun ečintä
    на Aino oli akalla poiga

30 сентября 2022 в 17:32 Nataly Krizhanovsky

  • изменил(а) заголовок
    с Venepuun ečintä, Kilpakosinta
    на Venepuun ečintä

30 сентября 2022 в 15:19 Nataly Krizhanovsky

  • создал(а) текст
  • создал(а) текст: Aino oli akalla poiga, ahkivolla naimah lähtöy. Aštuu päivän, aštuu toizen, aštuu kohti kolmanden. 5 Lyö puuda kirvehellä, tammija tazaterällä. ”Tulougo se puuda täštä puušta venehekse Väinämöizen, purrakse pojan pätöizen?” 10 Puupa vaštah šanou: ”Ei tule puuta täštä puušta venehekse Väinämöizen, puurakše pojan pätöizen”. Tuaš astuu päivän, aštuu toizen, 15 aštuu kohti kolmanden. Lyöy se puuta kirvehellä, tammija tazaterällä. ”Tulougo se puuta täštä puušta venehekše Väinämöizen, 20 puurakše pojan pätöizen?” Puupa vaštah šanou: ”Tulou puuta täštä puušta venehekse Väinämöizen, puurokše pojan pätöizen”. 25 Leikuau puun Väinämöine, luadiu venehen ja lähtöy. Päivän šoudi šuovezijä, toizen šoudi muavezijä, kolmannen lambivezijä. 30 Tulou hiän Anni-čikkoh. Anni-čikko, aino čikko, Annibo vuatieda pezöy, räbähie räikyttelöy. ”Sano taki, Väinämöine, kunne läksiiy?” 35 ”Läksiin kalan pyvvändäh, otiin verkoja venehen tävven, laivan tävven laskomiehi”. ”Ei se enne miän izoini kuin läksi kalan pyyvändäh 40 otti verkoja venehen tävven, laivan tävven laskomiehi”. ”Šano taki, Väinämöini, kunne läksiit?” ”Läksiin naimah, Anni-čikko”. ”Oi sie, velli Väinämöini, 45 šiul on kolme surmua matal”. ”Anni-čikko, aino čikko, šano taki, mi on surma, enzi surma”. ”Še on surma, enzi surma, ku on raudani aida 50 muasta taivahah šuate čičilyšköl on šivottu, kiärmehille on kiännelty, uloš šuin, uloš hännin, miehen piätä purrakše”. 55 ”Ei še ole surma, miehen surma, eikä poikašuun urohon. Šano taki, Anni-čikko, aino čikko, mi on surma, toini surma”. ”Še on surma, toini surma, 60 ku on tulini koski. Tulizešša kozešša on tuline koivu. Tulizešša koivušša on tuline kokko: yöd hammašta hivou, päivät kyntä kričkuttau 65 miehen piädä purrokše”. ”Ei še ole šurma, miehen šurma, eikä poikašuun urohu. Šano taki, Anni-čikko, aino čikko, mi on šurma, kolmas šurma?” 70 ”Še on šurma, kolmas šurma, ku menet, mereh kuavut, panet polven pystyihin i rubiet itkemäh. Pohjan ukko, pohjan akka, 75 pohja endine emändä kuuluu itku, ei lapšen itku, itku poikašuun uroho. Še on šurma, kolmas šurma”. Kuin meni mereh i kuadui, 80 pani polven pystyihin i rubei itkemäh. Pohjan ukko, pohjan akka, pohjan endine emändä pyhkiy pienen pirtizen, 85 lähtöy lastuzie viemäh kuulou itku, ei lapšen itku, itku poikašuun urohu. Lykkiäy pienen venehen, lähtöy, ehättäy Väinämöizen. 90 Konza häin hänen ehätti, Väinämöine i šanou: ”Anna, akka, tyttäres, mie rubien naimah”. Andau akka tyttären 95 i andau hänelle olutta. Kettu piällä, kettu ualla, kettu keskellä välii. Väinämöini i šanou: ”Nyt kaiki häih i tulgah, 100 šokiet venehile šoudakkah, rammat raččahien ajakkah. Vain ei yhtä Kagomieltä”. A Kagomieli i tuli. Väinämöini i šanou: 105 ”Mikse tuliit, Kagomieli, ku ei silma kučuttu?” Kagomieli i šanou: ”Koirašša kuččuhu tulou, hyvä lindu lykkelekši. 110 Komija on kučuttu vieraš, a komijambi on kuččumat”. Väinämöini i šanou: ”Lähemmö torah, Kagomieli!” Kagomieli i šanou: 115 ”Lähemmö torah, Väinämöini!” Lähettih torah Kagomieli i Väinämöini. Kagomieli i šanou: ”Šivalla iellä, Väinämöini!” A Väinämöini šanou: 120 ”Šivalla iellä, Kagomieli!” Kagomieli otti veičen huodrašta, tuiman ravvan tupešta, vejäldi oluvat risti, joi oluvat onnekše. 125 Kagomieli i šanou: ”Šivalla iellä, Väinämöini!” Väinämöini ku šivaldi, kuin kiveh kil’l’ahti. Kagomieli ku šivaldi, 130 lippai piän, kuin livun lumelda, niin ku nuatin nagrehelda.