Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Kaikkie edähemmät tverin- karielat puolipäiväh päin

История изменений

27 декабря 2022 в 10:17 Нина Шибанова

• изменил(а) заголовок
  с Kaikkie edähemmät tverin- karielat puolipäiväh päin. 1
  на Kaikkie edähemmät tverin- karielat puolipäiväh päin

27 декабря 2022 в 10:16 Нина Шибанова

• изменил(а) заголовок
  с Kaikkie edähemmät tverin- karielat puolipäiväh päin
  на Kaikkie edähemmät tverin- karielat puolipäiväh päin. 1

26 декабря 2022 в 10:24 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: Humizou, hurizou piätie Mosku–Riiga. Moskušta päin on vašta 160 kilometrua. I on uškomatoin, što tiälä, ajaldahuoh piätieštä pois’ vašta viizi kilometrua, šie piävyt karielazissa kylissä. Ka tänne, uškomattomah Moskunlähizeh Karielah, myö, tutkijat i aktivistat – Irina Novak, Anastasija Runtova, Grigorii Zaitsev da Aleksandr Bulkin – nelliin tulima 29. heinäkuuda tänä vuodena. LÄMBYMÄZILLÄ D’ORŽAN JOGIRANNOILLA Tägäläzet karielat – d’oržan karie lat – ollah kaikkie edähemmät tverinkarielat puolipäiväh päin. Ollah hyö Zubčovan rajonašša Tverin oblastissa. Vuodena 1873 tiälä oli yhekšän karielas’t’a kyliä: Ivanovskoi, Nouvoi, Oleksandrovskoi, Galhova, Vedenskoi, Semnovskoi, Mat’ugina, Vasil’jevskoi, Botina (Marjina). Nämä oldih Ivanovskoin volostie Zubčovan ujezdua Tverin gubern’ua. Näissä kylissä šilloin elettih läššä vain karielat, kaikkiedah 1793 ristikanžua. Nägöväšti šidä ennen karielazie kylie oli vielä enämbi, anoš Tverin gubern’an Zubčovan ujezdan statističeskoissa sborniekašša vuodena 1885 niinže šanuočou: “Šidä on vielä moni venäläistynnyö kyliä, missä eläjät unahettih karielan kieldä i nimillä ei erota ymbäriolijoista veniäläzistä; näin kyliin eläjät muissetah vain, što “ukot oldih karielat”. Kaikki šubi karielan kylät oldih reunašša D’oržan-jogie myöt’ molemmilla jovenrannoilla. Näistä ymbäri oldih aivis’ veniäläzet kylät. Ivanovskoi-kylä oli tägäläzinä keššykšinä – täššä oli šuuri kivihine Skorb’aššenskoi kirikkö (nyt ei jiännyn, on rikottu voinan aigah), kalmiz’o da bajarin talo (kaikin d’oržan karielat oldih kreposnoit 1861:h vuodeh). Niinže Ivanovskoissa eli moni veniälästä, – ne oldih pappilissošta da bajarin pereheštä. Šanotah, što monet tägäläzet karielan kylät šuadih omat nimet erähän bajarin lapšien nimilöistä. Bajarit täššä oldih Novosiltsevoin roduo. Kaikkie kuulovembana tägäläzenä bajarina oli majora Aleksandr Vasiljevič Novosiltsev (1766–1840). Hiän oli bohatta, ando rahat kirikön srojindah varoin. Kaikki nämä yhekšän karielan kyliä jäi Šuuren Tuatonmuan voinah šuat. Voinan jälgeh Galhova da Vedenskoi ei elauvuttu rozorinnašta; Nouvoi i Oleksandrovskoi yhteyvyttih, i lieni yksi Nouvoi-kylä; Botina väliän venäläisty, i monet unahettih, što tämä oli karielan kylä. Nytten endizistä karielan kylistä jäi viizi: Ivanovskoi, Nouvoi, Vasiljevskoi, Semnovskoi, Mat’ugina. MURDEHEN EROTUKŠET Tägäläzet karielat tuldih Tverin randah läššä ših že aigah i niistä mualoista, mistä tuldih i toizet tverinkarielat. Žentäh i tägäläne karielan kieli on läššä yhenmuone. Vain yhelläh viikkozen olennan jälgeh edähänä toizista tverinkarieloista šynnyttih muuvennet kielenerotukšet. Täštä šyin kielentutkijat pietäh tägälästä kieldä erähizenä murdehena – d’oržan murdehena. D’oržan murdehen piäerotuš on vokaliloin (glasnoloin) kavotanda šananloppuloista, a kudakonža i šanankeškilöistä: “luzikk”, “kyl’”, “kiv”, “hambhat”, “iknan”, “kalzet” i toizet. D’oržan karielan kielellä vägi äij ä veniälän kieleštä otettuo šanua – näidä ušto enämbi kuin toizilla tverinkarieloilla. Monda otettuo veniälän šanua äššen ičeh veniäläzet nyt ei malteta, žentäh što nämä šanat ollah ammuin-ammuin otettuot veniälän murdehista: “bot’vin” – sv’okla, “bušm” – br’ukva, “čun’at” – vualenčat, “izopk” – pieni perti, “pekušk” – robivo. Onnuakko, d’oržan murdehešša šäilyttih karielan šanat, kumbazie ei šanota i ei malteta toizet tverinkarielat i Karielan tažavallan karielat: “uroš” – mieš, ukko, “ažie” – pyššy, ružja. Aleksandra Vasil’jevna Punžina, tiedomieš, tverinkarielankielen tutkija, duumaičči, što nämä murdehen erotukšet tullah ei vain d’oržan karieloin edähyöštä i eris’olennašta, no i žentäh, što d’oržan karielat ollah kaikkie ammuzemmat karielan eläjät Tverin mailla, žentäh što hyö ennen toizie tuldih tänne Luadogan järven rannoilda. Vain mistä i kuin tuldih tänne karielat, ičeh d’oržan kyliin eläjät 20:nnen ijän jälgipuolešša jo ei muissettu. Jiädih vain legendat: mänetti, lau, kenollou kartoih tägäläzie karieloida – einin Ruočin kuningaš Veniähen čuarilla, einin yksi bajari toizella; i uuži izändä toi hiät tänne, D’oržan jogirannoilla. TIEDOMATAN PIÄTARKOTUŠ Miän tiedomatan piätarkotukšekši oli yhtevyš jälgimäzinke tägäläzinke karielan kielen pagizijinke. 20:nnen ijän jälgipuolešša karielan kieli šambuoli tiälä ylen ruttoh – karieloin vähäluvun tuačči, toista karieloista edähyön tuačči, šuurin linnoin lähyön tuačči, kyliin rozorinnan tuačči voinan aigah. Žentäh äššen kummua on, što karielan kieli šäily tiälä 20:nnen ijän loppuh šuat. I yhelläh monet kielentutkijat piettih d’oržan murrehta kuollunnuona jo vuodena 2000. Kielentutkijat kogonazešti hyviin tutettih d’oržan karielan kieldä 20:nnen ijän jälgipuolešša. Näissä kylissä olekši (1960-vuožiloissa) karielankielentutkija Grigorii Nikolajevič Makarov Petroskoista. Moni kerdua (1960–1970 vuožiloissa) tiälä keräili materialoida tverinkarielankielen tutkija Aleksandra Vasil’jevna Punžina. Niinže tiälä ruattih virolazet tutkijat: Paula Palmeos oletteli täššä moničči 1970–1980-vuožiloilla. Myöhemmin, 1990-vuožiloilla, tiälä ruado Jaan Õispuu. Žentäh tägäläzissä kohissa rahvaš ei diivuoliečeta tutkijoin tulemašta, ei pölläšteliečetä, a himošti paissah tutkijoinke. Monet vanhat rahvaš vielä muissetah Paulua, Jaanua da toizie. Monilla kyläläzillä varoin hyö liettih yštävöiksi i šidä käveldih tänne gostih. Myö vedimä d’oržan kylissä kakši päiviä. Tulduoh tänne, enžistäh läksimä Ivanovskoi-kyläh, Zubčovan tverinkarieloin natsional’no-kul’turnoin avtonomijan predan Jekaterina Dmitrijevnan luo. Kaikkien matan aloh hiän lieni miän hyvänä šuattajana. “ENNEN OLI” – “NYTTEN LIENI” Paissešša tägäläzinke eläjinke myö kaikin toko panima vaššakkeh: “ennen oli” – “nytten lieni”. “Ennen” – tämä on miän informantoin, 50–80-vuodiziin ristikanžoin, lapšuošša da nuoruošša. Ennen oli yhekšän karielas’t’a kyliä, nytten lieni viizi. Ennen kylät oldih šuuret; oli äijä rahvašta; oldih šuuret perehet, äijä lašta. Oli kahekšanvuodine škola. Ruattih äijä, vain i prestol’noina pruazniekkoina gul’aidih, käveldih pruaznuičemah reunahizih kylih. Šidä rahvaš ruvettih uidimah kylistä linnoih. Uijikšenneldih tavallizešti Moskuh – že on läššä, da tie on kohalline; harvemma – Tverih, kenollou uidi Orževah ali Zubčovah. Nytten aivineläjie kaikissa kylissä jäi ylen vähän. Enämbi kaikkie Nouvoissa, toizissa – vähembi kymmendä mieštä. Mat’uginakylä počki on kadonnun. Niken jo ei pie žiivattua, kaikissa viiješšä kylissä ei ole ni yhtä lehmiä. Ka äijät ristikanžat tullah tänne kežänä: nämä ollah pensionerat, ket šynnyttih täššä, hiän lapšet da vunukat. Äijä on eutägälästä dačnikkua Moskušta. Kežänä kylät vähäziin elauvutah, vain tavallizešti kaikki rahvaš kokšetah kodimailla, a taloloin aijoin tagana ollah inehmizen korgehuzet heiniköt da mečähtynnyöt pellot. Kaikki tägäläzet kylät šeizotah D’oržan jogirannoilla. Ennen jogi oli kun kaikkien kylin elännän šiämyštä: jovešta otettih vettä juodavakši da talon izännyičettäväkši varoin, jovešša naizet huuhuttih vuatteida, mužikat pyyvettih kalua, lapšet da nuoriz’o kupaidih. Jogi oli šelgie i šyvä. Že on i nytten šelgie. Vain kazlikko on kogo joven levehyttä. Vähä missä voit tulla joven luo kaij as’t’a tropas’t’a myöt’ heinikkölöin keššičči. Uičennan paikkoida jäi kaikkiešša ympärykšeššä kakši-kolme dai kaikki. Näin paikkoin kautti mäni Šuuri Tuatonmualline voina. Bojut täššä oldih kovat. Nouvoin da Sem’novskoin kylän keššeššä on voinan kalmiz’o. Tulduoh tänne, miän šuattajalla Jekaterina Dmitrijevnalla ei šuannun piettiä kyynelie. Tavallizešti tägäläzet vanhat rahvaš ei kehata muissuttua voinua. A konža muissutetah – šanellah voinan aijan kauheida. En rubie näidä šanelomah. Peräydyhyöh täštä, fašistat poltettih kaikki kylät, a kaiken rahvahan hyö ajettih iččien kera Smolenčah (Smolenskan oblastih). Voinan jälgeh ei kaikin myöštiäčetty omih kylih: äijiä mužikkua tapettih, äijät kyläneläjät jiädih elämäh toizualla. No voinan jälgeh rahvaš rakennettih kylät uuveštah. Rakendamatta jiädih vain Galhovan da Vedenskoin kylät. Ennen kylätalot oldih pahembi. Myöštiäčehyöh omih kylih fašiskoin plenašta rahvaš vaššattih vain palopaikan. Enžistäh elettih muamajoissa. Šidä, šiäštehyöh elos’t’a, šalvatettih pienen sruuban, missä eli kaikki pereh, einin moniin perehelläh, a kudakonža i pienet elätit. Šidä lizättih sinčon. Šidä tanhuon. I täh rukah hil’l’akkaziin rakennettih talon. Ših aigah šuat kylissä voit vaššata pikkuzet lahozet pertizet, kumbazet nytten ollah hyllättyöt ali liennyöt sarajiksi, vain tunduu, što ennen näissä elettih rahvaš. I že on diiva. Vanhat talot kylissä ei olla šuuret, ei olla korgiet – no toko ylen šomat, kruasittuot, tokerrettuonke i kirjavinke nališnikoinke da mezoninoinke. Kogonazešti tokerrettuot mezoninat ollah tavallizet tägäläzillä vanhoilla taloloilla. KAIKIN MUISSETAH KARIELAN JUURILOIDA Ennen tiälä kaikin paistih karielakši. Konža hyllättih opaštua lašta pagizemah karielakši? Kaikin vaššatah: kerdah voinan jälgeh. Žentäh kaikki ket paistih tiälä meinke karielakši šynnyttih 1940-vuožiloissa. Tiedomatah kahen päivän aloh myö vaštaimma moninke interesnoinke ristikanžoinke. Počki kaikki hyö eletäh linnoissa – Moskušša, Tverissä, Orževašša, Zubčovašša, a kyläh tullah kežällä. Kaikin tiälä muissetah omie karielan juuriloida, muissetah kuin omaššah lapšuššannašša vanhemmat kaikin paistih karielakši. Monilla on žuali, što heidä ei opaššettu pagizemah omalla kielellä, što karielan kieli šambu. Meilä on šuannun pagizeldua karielakši kolmenke naizenke: Sem’novskoi-kyläššä – Tat’jana Nikolajevnanke, Nouvoi-kyläššä – Lidija Aleksandrovnanke, Vasiljevskoi-kyläššä – Vera Nikolajevnanke. Todeh miän paginoissa oli äijä veniälästä šanua, no pagizima myö karielakši. I paissešša d’oržan murdehen erotukšet počki ei oldu tunnettu. A kun myö, gost’at, kaikki olima tverinkarielan heimokundua, nin pagina näinke naizinke oli maltettava da kebie. Kaikki nämä naizet – hyvät pagizij at, rahmal’noit da hyvämielizet. Elettih hyö elännän jygiešti, vain ei kavotettu optimizmua. Heilä varoin karielan kieli on armaškieli, muamonkieli; hyö kaikin muissetah omua kieldä. Muissetah, vain ei paissa karielakši. Žentäh što enämbi ei ole kenenke. Voit olla myö olemma jälgimäzet tutkijat, ket tavattih karielan kieldä d’oržan kylissä. Voit olla myö olima jälgimäzinä inehmizina, kenenke nämä naizet paistih karielakši omaššah elännäššä. [Kaikki matašša kerätyöt audio-, video- da fotomaterialat lietäh annettavakši Kielen, kirjallizuon da istorijan instituutan fonogrammarvivah.] *** Humizou, hurizou piätie Mosku–Riiga. Virduau D’orža-jogi. Virduau aiga. Vaihteliečou eländä: kavotah yhet kanžat, tullan žen kohtah toizet. Kaikkuanne šammutah kylät, rahvaš eissytäh kylistä šuurih linnoih. Kaikki mänöy edeh, i nimidä ei myöštiäče tagah. Voit olla, konžaolgah, äijänäij än vuotta piäh, eländä pyörähyttäy toizeh puoleh i D’oržan rannoilla uuveštah rubieu kuohumah eländä, elauvutah kylät, tullah tänne rahvaš. Ka vain šilloin nämä rahvaš jo ei olla karieloina.