VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Galina Baburova. Melentartuz’ vepsän kel’he ei sambu!

Galina Baburova

Melentartuz’ vepsän kel’he ei sambu!

Veps
New written Veps
Openduz: Baltianmeren-suomalaižiden filologijan kafedr universitetas om kaičenus i se jatktab kerata tahtnikoid opeta rahvahaližid kelid.
Neciš openduzvodes Petroskoin filologižen tedokundan Baltianmeren-suomalaižiden filologijan kafedrale tuli opendamhas 27 mest. Kuz’ heišpäi opendaškandeba karjalan kel’t, kaks’vepsän kel’t. Nägub, miše kaks’ mest nece om vähä. No necen kafedran täht nece om norm. Kut minä tedan, kaikid suremb vepsänkeline grupp oli keratud vodel 2005. Siloi universitetha opendamha vepsän kel’t tuli 9 mest.
Minä tulin adivoihe ezmäižen voz’kursannoks tundištoitamhas neiččidenke, kudambad valičiba päkeleks opendusen täht vepsän kel’t. Sid’-žo putuin kuti männudehe aigaha. Konz-se möki ištuim, kut nened neiččed, ezmäižen voz’kursan üläopenikad, da kundlim opendajan paginad. Ol’ga Žukova mahtab olda hüvän abunikan, nevojan da ühten aigan čoman tarkan opendajan-ki. Penikaižes vepläižes radhonuses om kaiken aigan kodikaz il’mišt.
Molembad neiččed oma Darjad: Daša Švecova da Daša Hil’. Daša Švecova om sündunu Kalagehe. Hänen sizar’Julia Aprodumugažo lopi necen tedokundan. Hän radoi Petroskoiš Karelia-teleradiokompanijas, tegi vepsänkeližid s’užetoid uzištoiden täht. A sid’ Julia pördihe elämaha kodimale, nügüd’ opendab sigä lapsid vepsän kel’he. Daša openzi vepsän kel’t kodikülän školas kahesandaha klassahasai. A nügüd’ hän päti jatkta vepsän kelen opendamišt universitetas.
Toine Daša tuli Petroskoihe Murmanskaspäi. Školan jäl’ghe hän ei tedand, kuna päzuda opendamhas. Hän iče openzi suomen kel’t opendajanke, i konz sai tedoiden pohjad suomen keles, Daša päzui opendusele Suomehe. Sigä hän openzihe koume vot, sai diploman. Professijan mödhe hän om mecmašinoiden vedäi. Sen jäl’ghe Daša päzui Tamperen universitetha. No openduz sigä hänele ei tulend mel’he. Miše ei mokitas, hän päti lähtta universitetaspäi da pörttas Murmanskaha. Tuldes sinna Daša ehti rata Vizoiden službas da kirjlaukas. Läheni ezmäine päiv sügüz’kud. Hän johtuti, miše völ ei sand üläopendust. Daša päti tartta opendushe, tahtoiškanzi süveta ičeze suomen kelen tedoid. Muga hän putui Petroskoihe.
Daša Hil’: ”En kelasta, ezmäi tahtoin opeta vaiše suomen kel’t. No tedokundal ühtes suomen kelenke tariž opeta völ tošt kel’t. Anglian kel’t minä en tahtoind opeta. Sikš valičin rahvahaližen kelen. Vepsän kel’ nägui melentartuižembaks minei, sikš ku karjalankeližed tekstad oliba minei läz sel’ktad. A vepsän kel’ kului ani toižeks. Nügüd’ suomen da vepsän kelen parad oma armhad minun täht. Meletan, miše muga tarbiž-ki, suomen kelen rindal opeta läheližid kelid. Opendamižen processas ned abutaba paremba el’geta kelen sistemad”.
Nügüd’ molembad Dašad harjeneba openduzpäivihe universitetas da lidnaha, kuna tuliba opendamhas. Daša Švecova sanui, miše elo küläs tegihe hänele tuskukahaks, hän jo tahtoi ladida eläda lidnas. Sen ližaks, Petroskoiš eläb hänen toine sizar’. Da i Kalag’ sijaidase ei lujas edahan, kaiken voib sadas kodimale lebupäivikš.
Daša Hil’ jo harjeni elämaha edahan kodilidnaspäi. Karjalan pälidn tuli hänele mel’he. Hän eskai sanub, miše Petroiskoiš om kaik, midä hän navedib: čoma londuz, tünäd eläjad. Se ühten aigan koskub suvi- da pohjoiž- lidnoihe.
Kacmata uzil tedoil täuttud openduzpäivihe molembad neiččed löudaba joudajad aigad melentartusile. Daša Švecova mäni universitetan kargsebraha. Nece oli hänen uništusen. Hän amu jo tahtoi kargaita. No kodiküläs sebroiden valičuz ei ole sur’.
Daša Hil’ navedib pirta. Enamba kaiked hän pirdab modkuvid. A völ ei amu Daša tedišti, miše hänen parahiman sebranikan baboi om vepsläine. Hän eläb Podporožjen agjas. Sikš kül’mkun lebupäivil Dašal linneb matk adivoihe vepsläižidennoks, kus hän kulištab eläbad vepsän paginad!
Tahtoin spasiboitta Ol’ga Žukovad da neiččid lämäs vastuses. Toivotan Dašoile satusid openduses, uzid melentartuižid avaidusid!