VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Natalja Denisova. “Vanhan kylän” neruo da eluo

Natalja Denisova

“Vanhan kylän” neruo da eluo

Livvi
New written Livvic
Sordavalas Sotsiualukul’tuurizes nuorižon keskukses 24.-26. tuhukuudu piettih suuri etnokul’tuurine tapahtumuVanha kylä”. Folklourupruazniekku piettih projektan mugah, kuduan nimi onPohjazen kerdomuksiikanzoinväline etnolaboratourii”. Se sai Ven’an prezidentan kannatustu. Pivon tarkoituksennu oli tuttavuttua linnan eläjii da gostii Sordavalan piirin kandurahvahien kul’tuurah da perindölöih.
Enzimäzenny piän piettih seminuaruAlovehen rahvahan kul’tuuran säilyttämizen da levittämizen probliemoi”. Luadogan alovehen histouries piettih paginua Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan, Luadogan Karjalan alovehellizen muzein da Kurkijoven kodialovehmuzein ruadajat. Piiterispäi tulluh muzikantu Ilja Dobrohotov ozutti kanzallizii soittimii, kudualoil sit soitti Korela-muuzikkujoukko. Karjala-ansamblin johtai Andrei Anisimov ozutti Sildazilla tanššijat-opastusvideon karjalazis tansilois. Tämän diskan prezentatsii rodieu Petroskois 1. sulakuudu. Skål-histouriellizen rekonstruktsien kluuban neroniekat kerrottih muinazen saviastieloin luadimizes da keskiaigazien sobien rekonstruktsies. Seminuaru miellytti kuundelijoi da pani hyvän allun suureh ruadoh.
Suovattan 25. tuhukuudu Nuorižon keskukses piettih jarmanku, kuduan aigua sai nähtä soittimii, saviastieloi, puus da ravvas luajittuloi vehkehii. Ližäkse sai yhtyö ruadopajoih, panetella piäle keskiaigazii sobii, ostua kniigoi, neroniekkoin luajilmuksii da juvva čuajuu šipainiekkoinke. Pivon aigah neroniekku Irina Solomešč kudoi hurstin oman logotipanke. Tansijoukot kučuttih jarmankan gostii kižuamah vahnoih kižoih. Samannu piän piettihgi konsertu, kuduan aigua perindöllizii pajoloi da tansiloi ozutettih petroskoilazet ansamblitKarjaladaKajahušda Korela-ansambli Piiterispäi. Sordavalan Matitsa- da Vereja -ansambliloil on uuzi kače folklourah. Hyvin otettih vastah i Ikiruuhi- joukun muzikantoi da Rääkkyläspäi da Oulus tulluzii muuzikkujoukkoloi.
Pyhänpiän pruazniekan lopus piettihpyöryžy stolaekspertoih niškoi, kuduan aigua paistih Etnolaboratourien ruavon tuloksis. Piätettih luadie tutkimus, kudai ozuttas ongo turistoil kinnostustu Luadogan alovehen kanzallizeh kul’tuurah. Tuloksien mugah voibi luadie piätöksii. Pidoh yhtynyzien mieles olis hyvä pidiä Vanha kylä -pruazniekkua tulien vuongi.