Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Uljana Tikkanen. Luonto, lumi, koira ta ihmini
Uljana Tikkanen
Luonto, lumi, koira ta ihmini
Karelian Proper
New written karelian
Haluottako nähä
onnellisen ihmisen , kumpani aina on hyvällä mielin ?Šemmoset ollah koiraval’l’akkomatkojen ošallistujat .Kaunis luonto , oikiet tovarissat ta koirat jätetäh hyvie muisselmie ta annetah hyvyä mieltä .
Viktor Simonov on tunnettu Karjalan matkuštaja , enšimmäisellä paikalla hänellä on koiraval’-l’akkomatat .Vuotena 2013 hiän keräsi yliopiston opaštujajoukon , järješti harjottelut , tuttavuššutti nuorie ihmisie koirien kera ta vuotena 2014 oli enšimmäini koiraval’l’akkomatka Kivakka-vuaralla .
Šen jälkeh muovoštu ryhmä , kumpasen kera Viktor Simonov ta F’odor Kon’uhov alettih šuunnitella toista matkua 2016 vuotena .Še oli ainutluatuni mahollisuš tutuštuo paremmin F’odor Kon’uhovih .Muutoma päivä hänen šeurašša voit muuttua koko elämän .Kaikin tiijetäh , jotta F’odor Kon’uhov on matkuštaja , vain harva tietäy , jotta hiän on šamoin pappi , iče voit pityä sluušpoja kiriköissä .Ne , kumpaset paistih hänen kera , šanotah , jotta tämä šuuri matkuštaja on tavallini ta hyväntahtoni ihmini .Toisen matan jälkeh šynty ideja järještyä vielä yksi retki Onegan niemimuan kautta Andoman vuaralla šuaten .
Mie pakasin noijen retkien ošallistujan kera ta šain kuulla häneltä miellyttävän kertomukšen .Marija Sivec on kokenut matkuštaja , retkien opaš ta koiraval’l’akkomatkojen ošallistuja .
– Marija , voitko kertuo , mitä työ ruatta retkilöissä ?
– Retkeh ošallissutah koiraval’l’akot ta mouttorikelkat .
Tällä kertua meilä oli nellä val’l’akkuo , jokahisešša kahekšan koirua ta kakši ihmistä .Mouttorikelkat ajetah ieššä ta luajitah tietä , ta koirat juoššah niijen jättämyä jälkie myöten .Toičči tämä jälki voit olla pehmie , šilloin val’l’akon ajomieš iče aštuu ta auttau koirie vetämäh rekie .Šamoin kun noušemma vuaralla , koirilla on vaikie vetyä val’l’akkuo , ihmini auttau niitä .
– On olomašša erilaisie vetokoirien rotuja .
Mimmoset koirat ošallissuttih täh retkeh ?
– Miun val’l’akošša oltih haskit .
Ne ollah voimakkahat , vain pahoin maltetah käškyjä .Val’l’akon enšimmäini koira ymmärtäy käškyjä , toiset juoššah hänen peräššä .Koirie aina pitäy jouvuttua .Ne ičeki šuatetah jouvuttua toini toistah , konša minih koira rupieu hillempäh juokšomah , toiset vähäni pureškellah šitä .Kaikista paremmin retkilöih paššatah Čukotkan vetokoirat .Ne ollah älykkähät ta voimakkahat .
– Kerro matašta .
Mitä työ näkijä šen aikana ?Missä olija ?
– Enšiksi haluon šanuo , jotta šiän takie retki jo meinattih lakkautua .
Vain onnekši tultih pakkaset ta jiä järvellä oli kova .Šuurin oša matašta kulki Onegajärvie myöten .Enšimmäisenä päivänä myö piäsimä Kižin šuarella ta šen jälkeh matkuštima Onegan niemimualla .Šiitä piäsimä järven itärannalla P’alman kyläh .P’almašta läksimä Vodlozerski-kanšallispuistoh , šielä koirat levättih yhen päivän , a myö mouttorikelkoilla kävimä Iljinski-manasterissa , ošallistuma sluušpah , manasterin pappi Kiprijan järješti meilä oppimatan .Šaima tietyä äijä miellyttävyä .Šeuruavana päivänä piäsimä Piessan nenä -niemellä .Matka kulki järvie myöten .Eryähissä paikoissa jiällä oli vettä ta toičči olima ihan polvih šuaten veješšä .Meijän porukašša oli turvallisušministerijön pelaštaja , hiän piti huolta retken turvallisuošta .Piessan nenä -niemen jälkeh olima Muuromin manasterissa ta šen jälkeh oli loppupaikka – Andoman vuara .Še on epätavallini paikka , šanotah , jotta še on kolmen valtameren vejenjakaja .Kokonah matka kešti yksitoista päivyä .
Haluon vielä lisätä , jotta matkuštajat keššettih kaikenmoisie šiän vaikeukšie .Retken alušša oltih kovat , -40 aštehen pakkaset , Onegalla oltih tuiskut , vain kaččomatta kaikkih vaikeukših matkuštajat jiätih hyvällä mielin .Nyt Viktor Simonov valmistautuu retkeh Pohjoisn’avalla .Voit olla , eryähät ihmiset täštä joukošta lähetäh hänen kera .
Luonto, lumi, koira ta ihmini
Karelian Proper
New written karelian