VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Anna Deš. Kirjallisušillačču Ivan Savinin šeurašša

Anna Deš

Kirjallisušillačču Ivan Savinin šeurašša

Karelian Proper
New written karelian
Kanšallisien kulttuurien keškukšešša 13. šulakuuta piettih Paginkanzu-klubin vuoronmukani tapuamini.
Tällä kertua klubin kuččuvierahana oli tunnettu karjalaini runoilija, kirjuttaja ta kiäntäjä, Karjalan Rahvahan Liiton kunnivojäšen Ivan Stepanovič Savin.
Paginkanzu-klubissa on tapana paissa vapuašti ta kertuo šiitä, mistä tahot, ei ole mitänä rajotukšie, šiäntö on vain yksipaissa pitäy karjalakši, vaikka et ni šuata hyvin paissa, ka šano hoti pari šanua, vain karjalakši!
Livviläini Marija Dmitrijevna tuli enšimmäistä kertua Paginkanzu-klubin tapuamiseh. Marija Dmitrijevnan muamo ei ošannun venäjän kieltä ta pakasi vain karjalakši, a nyt hänen aikuhisekši tullut tytär ei pakaja karjalan kieltä, ka pakinua kuitenki ymmärtäy. Marija Dmitrijevna oli hyvällä mielin, kun piäsi šemmoseh illaččuh, missä voit kuulla karjalan kieltä.
Tällä kertua pakina illačušša koški karjalan kielen statussie, karjalan kielen kirjakieltä, kirjaimikkuo.
Kaikki meijän murtehet ollah meijän kaunehuš ta rikkahuš, Ivan Savin šano. Šuomen kieleššäki on erilaisie murtehie, jotta ei kaikki šuomelaiset ymmärrä toini toistah. Karjalan kieli kehittyy. Rahvaš, nuoriso tahtou, jotta kielellä olis virallini statussi, mi noštais karjalaisuon tuntuo.
Iče Ivan Stepanovič tiluau karjalankielisie ta šuomenkielisie lehtijä: Oma Mua-, Carelia-, Karjalan Sanomat-, Karjalan Heimo-, Suomen silta -lehtijä. Hiän miellelläh lukou niitä, šentäh kun niissä on äijän Karjalah ta karjalan kieleh liittyvie aiheita.
Ennein rikeneh kiellettih pakajamašta karjalan kielellä. Nyt ei kenkänä voi kieltyä šitä, vain monet karjalaiset šanotah, jotta hyö ymmärretäh kieltä, vain en šuateta paissa. Kieli unohtuu eikä ihmisillä ole kenen kera paissa omalla kielellä.
Miušta ne ollah aivan kekšittyjä šyitä. Mitein šuaha karjalan kieli šäilymäh? Šamoin kuin ni muita kielijäoppimalla, harjottelomalla ta pakajamalla. Vet monet ihmiset iče opaššutah enklantie tahi mitänih muuta kieltä, vaikka tiälä Venäjällä ei paissa keškenäh enklannin kielellä. Hyö kačotah vierahie filmijä ilman kiännöštä, kuunnellah musiikkie tmš.
Ivan Savin anto omie neuvoja, mitein voit kehittyä omua kielitaituo: pitäy kuunnella karjalankielistä ratijuo, kaččuo karjalankielisie uutisie, lukie karjalankielistä kirjallisutta, kuunnella karjalaista musiikkie. Još et tiijä mistä alottuakiänny karjalan kielen aktivistien puoleh, kumpaset aina ollah valmehet auttamah. Karjalan kielen kurššitki voijah olla hyvänä apuna niillä, ket tahotah opaštuo kieltä tahi uuvveštah šuaha muistih unohutetun muamonkielen.
Ivan Savin on hyvilläh, jotta on olomašša šemmoni Paginkanzukerho, minne tulou ihmisie, hyö keškuššellah, paissah omua karjalan kieltä ta ymmärretäh toini toistah.
Ivan Savin kerto runouštuotannoštah. Hiän on alottan kirjuttamistyön 1980-luvulla. Ivan Stepanovič kirjuttau runoja ta proosua šekä kiäntäy karjalan kielellä. Illačun ošallistujat pyyvvettih runoilijua lukomah omie runoja, min hiän luati mielelläh. Ivan Savinin runot ollah kaunehella karjalan kielellä kirjutetut. Runoilija luki vielä Nikolai Rubtsovin Zimn’aja pesn’a -runon ta šiitä laulo šen karjalan kielellä omašša kiännökšeššä. Oma pajo -kuoro niise esittäy tätä lauluo ta ylen šuvaiččou šitä.
Tapuamisešta tuli pieni kirjallisušilta, kuuntelima lisäkši Karjalan kanšalliskielisen ratijotoimitukšen toimittajan, Oma pajo -kuoron laulajan Anna Usovan kaunehie runoja. Oli mukava ta lämminhenkini ilmapiiri!