VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Ole lekkehel da pyzy hyväs voivas

Ole lekkehel da pyzy hyväs voivas

Livvi
New written Livvic
Enzimäine karjalankieline hengitysvoimistelendukursu nägi päivänvalgien internetas. Sen kannatti jengahusti KT:n Kanzallizen poliitiekan ministerstvu Nuori Karjala -organizatsien kauti. Projektu ei ole tavalline. Hengität, sportuičet, vönyttelet nivelii, kuundelet karjalua, otat mustoh uuttukai net yhteltiel. Pagizutammo sen uudizen alguhpanijua, meijän kolliegua, “Omas Muasruadajua Antonovan Natoidu.

Natalja, jällečel on kuda-midä hyviä da ihan uuttu karjalankielisty kerdynyh, mille olet pannuh allun. Mennyt keviän yhtes Nuori Karjala -organizatsienke annoitto hovun Karelicationräp- al’bomale. Se rodih hyväkse nuorižole. Enzimäine yksittäine kielipezä avavui sinun avul Vieljärveh Karjalan Kielen Kodih tänä keviän. Sit on hyödyy lapsile, perehile, kylän eläjile. Nygöi tuas kevätuudinevoimistelendu karjalakse. Kui se juohtui mieleh?

Mieles oli jo ammui. Minä seiččei vuottu kävyn Petroskoil toimijah Naizien tervehys -joukkoh, kus piemmö eriigähizien naizien joukol fizkul’tuurua. Vönyttely hengityksen kautinengoine on sen pohju. Enzimäi iče harjavuin luadimah, sit luadijes piäs ruvettih pyörimäh karjalankielizet sih kursah liittyjät harjaituksien nimet, sanondat, sellitykset. Ellendänhäi hyvin, ku karjalankielizet käyttöalat pidäy levendiä kaikkeh luaduh. Tädä ruadajes ainos tallel pidäy olla uuttu ideidu, vägie, aigua da vedriet aivot. Se fizkul’tuuru ližäi minule inspiratsiedu täh erähäh karjalankielizeh projektah. Tiezin, ku Karjalan Kielen Kodi kehitti jo kuuzi kursupalua, enzimäi kačoin net tarkah. Anna se minun roitteh seiččemes.

Mainičit, ku tämä fizkul’tuuru on piettävy eri-igähizih naizih niškoi. Mindäh ei miehih?

Se on ynnälline filosoufii da metoudiekku, kui joga sijasgi. Vuvvennu 2000 tuttavuin Petroskoil eläjäh trener-opastajah Eduard Husnutdinovah. Ijäkäs mies andoi nevvuo naizile, kuduat ei voidu eri vijoin täh kohtustuo. Mies opasti heile mittumii harjaituksii maksau luadie naiselemien hyväkse. Tämä kursu auttau naiselemile liikahtuakseh, rouno piästäs jämpistyksien läbi. Eduard Salihovičal kirjalgi on pandu, ku hengitysvoimiste-lendu autoi kahtukymmendy kolmie naistu mahavuo. Kaikis vahnimal oli 43 vuottu da häi vuotti lastu 15 vuottu. Minä iče omin silmin näin naizii, kudamile tämä fizkul’tuuru autoi jiähä jalloil jälles mittumiitahto ozattomuksii, sanommo, jygiet pakundat, murrandat, avuariet. Toizekse, hengitysvoimistelendu hyvin pädöy tervehyön profilaktiekkah. Eihäi maksa vuottua suurembii priiččoi eläjes, pidäy vai ainos pidiä omas ičes huoldu, kui hengellizesti, mugai fyyzizesti. Naizet ollah enämbäl huolestunnuot omas tervehyös, mindäh sendäh hyö suajah da kazvatetah lastu, perehty pietäh kunnos. Älgähes miehet suututtahes, ga suuremban vuitin elaijan vastuzii pidäy omil olgupiälöil naine, emändy. Oman ičen tervehys da jalloil olendu andau tiediä kogo hänen perehele. Meijän miehet tavan mugah ku ajateltaneh sportua, sit mieles enimile ollah ulgolihaksien suandu, trenažouruzualat. Omii taudiloi hyö nuorete huijusteltaheze, peitetäh. Sanakse, liijakse kingiet ulgolihakset ei olla hyväkse, net pietelläh kisloroudan puutundua syväinelimih jämpistyndiä. Roih vai liževöidy taudii. Toizin sanojen, tämä minun leyhkettävy hengitysvoimistelendu on juuri naizile tarkoitettu mindäh sendäh auttau piästä naistaudilois libo muite auttau pidiä omua rungua da tervehytty kunnos. Čomus, näbei rungu, kirmevys da hyvä mieli ollah rinnal.

Midä hyvytty sit andau se hengittämine da midä mostu kummastuttavua sit on? Ongo sih kui jygei opastuo?

Sanotah, ku maltai oigieh hengittiä jatkau igii. Oigei hengittämine sportuijes ližiäy nägyvii tuloksii, se enämbäl dai parembah luaduh ruatuttau elemistyö migu tavalline fizkul’tuuru. Harjaituksii luadijes pidäy maltua ylen ruttoh ottua ilmat nenän kauti da mugaže ruttoh piästiä net iäres suun kauti, kodvazekse jättiä tyhjänny vačan dai kouhkoit. Moine vauhti rutostau kisloroudan puutundua vereh, nivelistöh, lihaksih, syväinelimih. Mugai jo pietytgi ilmat, hiilidioksidat (CO2) lähtietäh elimistöspäi teriämbi. Kai se kirmendäy meijän metabolizmua, syväinelimien ruandua. Se on mennyöl vuozisual elänyön Aleksandra Strel’nikovan metoudiekku. Täs pidäy maltua pietellägi hengie, sanommo, kymmenekse sekundakse da sit tuaste ruveta hengittämäh tävvel väil. Kursas on sentämän verdua hengitysluaduu. Enzimäi pidäy ruatuttua kouhkoloi, sit tazoittua hengitys. Huogavundu da hengityksen tazoittamine ollah kursan tärgevimii kohtii. Tämä fizkul’tuuru ruatuttau kogo elimistyö da rungua, se on enne kaikkie tervehysfizkul’tuuru. Sih vojii opastuo terväh. Minul meni läs kahtu kuudu aigua kuni sain ellendiä kai erikohtazet. Tottu paistes enzimäi minuu nagratti, ajattelin mibo tyhjii tämä on, kunne nygöi puutuin. A konzu rubein käymäh da opastumah, äski ellendin, ku se on tolkukas käyndy. Konzu jogahine nivel rubei särizemäh ruatutandua, konzu selgy heitti kiviständän, a rungu vedristyi, hyviä mieldy liženi.

Sinä sanelet, ku naizil ollah omat tavvit da nedugat. Videokursan kaččojes sinä opit sellittiä kai net. Mainičet, ku pohjazes eläjil ollah muite muis olijat hiät. Mitbo net ollah da milleh hengitysvoimistelendu auttau?

Tiettäväine, ei sua sanuo, ku tämä kursu on panatseja da piästäy juuri kaikes, ku ruvennet sidä pidämäh joga päiviä da hätkin. Maksau olla mieldy kaikkeh. Tiettäväine, naizel pidäy olla hyvä päivykuri, hyvät syömizet da hengitysvoimistetäyzi uni. Pidäy hozi oppie pietelläkseh niilöi. Vitamiinoin da minerualoin syöndy on tärgei. Kuavakse, videos suatto nähtä äijy harjaitustu nivelih, jalgoih, polvih niškoi. Osteoporouzat, artrouzat, suonien viendy toven ollah pohjazes eläjien naizien tavvit. Piälimäine viga täs on vien da kaltsien vähys – 90% kaikis toizis vijois. Ihan yksinkerdazet pruamuzlat: puhtastu minerualuvetty pidäy juvva päiväs kaksinkolmin litroin da syvvä kaksin-nellin kaltsiikapsulua. Sanokkua kohti, ken muga ruadau? Semmite sportuijes pidäy olla kai net. Toizin, ga rungu kuivau dostalin, kaltsien taguizet sillähgi vähyös suletah. Konzu luut ročketah, tiijä ku ei tävvy kaltsiedu. Sil vai suat uuttu taudii. Sellän, sivuloin, niškan valehuot, handrouzat myös ollah aijankohtazet kaikile rippumata kus elät. Luonnonmugazesti ristikanzalhäi pidäy liikkuo nelläl käbäläl. Kaksijalgahizikse puuttuhuu da sellän oijendettuu suammo tirpua selgynedugoi. Meijän harjavukset ruatutetah joga selgypiihytty, lujendetah selgylihaksii, venytetäh kučistettuu selgiä. Venyttehyy rungunivelet oijendutah, nesteh piäzöy parembi kulgemah. Reiziluuloin kaglukset, händyluu, reijet, niärävykset, käzien randehet, pägiet, pohkiet, vačču, tagapuoli, labaluutjoga kohtaine piälakaspäi algajen varbahissah heittyjes ollah kiini täs. Sanotah, venytetyt nivelet on nuoruon da kestävyön merkit. Verenpainetaudi, peräpahku, ummoites, piänkivistys, rynnas- da selgyhandrouzat, protruuziet, radikuliittu, depressii, liigu paino, jämpistyskaikes täs vois hil’l’akkazin piästä da auttua omua elimistyö.

Kui puaksuh pidäy voimistellakseh? Midä nevvotah tiedäjät da maltajat rahvas? Kui vois valmistuo täh kursah? Saimmo tiediä, ku sinä piet tädä kursua Petroskoin naizile, ket suadih äijin lapsin.

Tämä meijän voimistelendukursu on kehitetty paiči Strel’nikovan Kitain tiedoiniekoin tiedoloin mugah. Omat tiijot da maltot sih pani iel mainittu Eduard Husnutdinov, kudai Turkmeenies ruadoi universitietan fizkul’tuurutiedokunnan johtajannu mondu vuottu. Suat Petroskoil eläjät naizet käydih hänen harjaituksih. Erähät naizet ruvettih opastamah voimistelendua toizile. Eduard Salihovičal se on paras lahju, ku on jatkuo. Muga, minuu kyzyttih pidämäh sidä kursua lapsekkahien perehien organizatsies. Naizet kävväh hyväs mieles, sanotah, ku suahah lebävysty täs. Myö nevvozimmo pidiä hengitysvoimistelendua kaksi-kolme kerdua nedälis. Se minun videokursu kestäy yhten čuasun kaksikymmen minuuttua. Se olis pädevy aigu nivelien da lihaksien hiilutandah, ruatutandah da huogaitandah. Meijän fizkul’tuuran jälles ei pie viruo-huogavuo kielenmielettäh, se päinvastah andau vägie. Huogavummo ruadajes.

Natalja, midä lopukse tahtozit toivottua karjalazile naizile?

Älgiä kaččokkua tädä kursua liijan vaigiekse takakse da älgiä pöllästykkiä kerras. Tiettäväine, ei kai harjaitukset andavuta enzimäzel päiväl dai enzimäzel kuulgi. Pidäy algua vähäzin, suottozelleh. Piädielo on harjavuo hengitysluaduh, sit jo harjaituksih. Aijan mendyy suatto luadie endisty enämbäzen da kuuletto, kui teijän rungu havačui da passiboiččou teidy. Täs pitkäs kursas voitto luadie ičele lyhyömbän, sanommo, kaksikymmen minuuttua kestäjän da pidiä sidä hozi joga päiviä. Nimittumua kielduo hengitysvoimistelendas ei ole. Sidä luajitah invaliidat, ijäkkähät, kohtuizet naizet. Vai heile ei maksa luadie jygiembäzii, parembi sil aijal huogavuo da hengittiä rauhah. Sanakse, tämä kursu ei ole vai karjalazih niškoi. Ihan kudai vai naine suau painaldua näppändy, seizattuakseh mattozeh da ruveta luadimah. Harjaitukset ollah selgiet, hyvin nägyjät. Mustakkua: kus ollah čomat kanazet, siegi ollah koriet kukkizet! Hyviä startua!