VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Maria Košeleva. Tedod – nece om elo!

Maria Košeleva

Tedod – nece om elo!

Veps
New written Veps
Kezaku om pästnikoiden aig. Päivkodišpäi, školišpäi, universitetoišpäi pästase lapsed, openikad da üläopenikad. Heiden edes avaidasoiš uded verajad tundmatomaha, no melentartuižehe eloho, mitte om täuz’ uzid tedoid da mahtištod.

Petroskoin universitetan baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral opetas suomen, karjalan da vepsän kelid. Tobjimalaz kafedral vepsän da karjalan kelen openduzgruppas om 2-4 ristitud. No äjak-se vot tagaze konkurs oli mugoine pen’, miše niken ei tulend kafedrale opendamha vepsän kel’t.
Täl vodel, eskai koumes vodes päliči, kafedral vaumitihe kaks’ vepsän kelen bakalavrad: Darja Hil’ da Darja Švecova. Heiden lopradod oliba etnolingvistižed. Neiččed kacuiba etnografižid temoid kelen polespäi. Darja Švecovan radon nimi oliTradicionaližen sädon nimed vepsän keles”, Darja Hilin radon nimi oliUnen koncept vepsläižiden kel’kuvas”. Temad neiččed valičiba iče, heiden täht nene azjad oliba lujas melentartuižed. Daša Švecova jo pit’kha tahtoi el’geta, miččen oli tradicionaline vepsläine sädo, mitte nägo oli sobal erazvuiččil aigoil da miččed nimed oliba sädon paloil. Darja Hil’ mugažo valiči melentartuižen teman, mitte om sidotud unehe. Nece om uz’ da melentartuine tem kaikile. Paiči sidä Daša iče pirdi uniden hengid, i kaik voiba kacta, miččed voiba olda unenhenged vepsläižil. Pidab sanuda, miše üläopenikad lujas tarkašti kirjutiba ičeze töid. Kaks’ vot eciba da keraziba materialoid i lopuks tegiba čomid radoid, miččid komissii arvosti hüvin.
Loptöiden ohjandajan oli opendai Ol’ga Žukova. Hän lujas abuti neiččile. Arvostelendkomissijaha mülüibä tutabad kel’tedajad da kafedran opendajad: Nina Zaiceva, Tatjana Paškova, Aleksandra Rodionova da Svetlana Nagurnaja. Mugažo kundelmaha ezitusid tuli keliden professor Irma Mullonen. Kaik adivod da komissijan ühtnikad tegiba melentartuižid da tarbhaižid küzundoid. Neiččed andoiba vastusid niihe, i tuli melentartuine diskussii. Ezitusiden jäl’ghe komissii pagiži da päti panda neiččileviž-arvznamad.
A kezakun lopus pästnikoile anttihe diplomid. Nelläs openduzvodes molembad neiččed ozutiba ičeze armastust baltianmeren-suomalaižihe kelihe da kul’turaha. Nece armastuz abuti heile opetas hüvin da lopuks sada rusttoid diplomoid.

Neiččed jagoihe ičeze tundmusil openduses da ezitusiš:

Darja Švecova: Ičemoi loptöd vaumičim da starinoičim vepsän kelel.
Joga meišpäi pani neche radoho kaik ičeze väged da tedod. tahtoim ozutada, midä oppim neniš openduzvoziš, ozutada kaikile, midä tegim, miččid uzid azjoid tedištim. Pidab sanuda, miše diplomtöiden ezitand om lujas tärged da nervokaz azjtego. Komissijas oli Nina Zaiceva, kudamb ičeze hüväl melel tüništoiti meid. Meiden vepsän kelen opendajad Ol’ga Žukova da Maria Košeleva kaiken abutiba meile da sil päiväl tuliba tugedamha meid.
Minä en usko, miše nel’l’ vot universitetas mäniba muga hotkas. Lujas äi čomid johtutesid jäi meiden muštho. Enamba kaikid minä muštan ezmäižid suomen da vepsän keliden openduzparoid. Meil oliba parahimad kafedran opendajad, kudambad andoiba meile äi tedoid. Tahtoin sanuda heile sured spasibod siš. Kezakun 29. päiv jäi minun muštho kut üks’ ozakahiš da praznikaližiš azjoišpäi nelläs openduzvodes.

Darja Hil’: Minei universitet avaiži verajad miruhu, mitte om sidotud kelihe da ristituihe, kudambad navediba kelid. Minun melen mödhe om lujas tärged el’geta, miše sinus ümbri oma üks’meližed ristitud. Ristitud, kudambiden melentartused oma mugoižed-žo, kut sinun-ki.
Meiden kafedran opendajad oma todesižed ičeze radon navedijad, navediba ičeze opendajan töd da rižim necidä. Kactes opendajihe mö-ki tahtoim tedištada uzid azjoid, tarkištelda niid da meletada levedamba, miše tehtas parembaks. ozutiba meile hüväd ozutest.
Nügüd’ minä olen Vengrias, kuna putuin opendusen taguiči. Tägä kezaškolas minä opendamoi ristituidenke, kudambile om mel’he baltianmeren-suomalaižid kelid i kudambad kändajita el’gendaba toine tošt hüvin. Tahtoin sanuda universitetale sured spasibod neciš voimuses.
Nelläs openduzvodes minä sain muga äi tedoid, minei eskai tarbiž völ nel’l’ vot harjenemha niihe. Da nece om lujas hüvä, ved’ tedodnece om elo.
Diplomtöiden ezitused andoiba minei vaiše čomid tundmusid, sikš miše meil oli voimuz pagišta kafedran kel’tedajidenke, kudambad oma tetabad suomalaiž-ugrilaižes mirus, kundelta heiden nevondoid. Meiden ezituz oli kuti kel’tedajiden klub i minä meletan, miše se om oikti.
Minä tahtoin opetas edemba-ki meiden kafedran magistraturas. Universitet lahjoiči minei elon pätegendan!

Kodima-lugendlehtesen radnikad tahtoiba ozatelda neičukaižid da toivotada heile uzid satusid openduses da elos!