Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Pruasn’iekat
Pruasn’iekat
Karelian Proper
Kestenga
Muisselkua
noita pruazn’iekkoja .No mistä myö alottaisima ?
Anna vain otan kal’entaari , n’iim paremmin muissan .Ensimmäin’i pruazn’iekka on janva… , oi , tammikuun šeiččemeš päivä , Roštuo , tammikuun šeiččemeš päivä , Roštuo , tammikuun šeiččemeš päivä on Roštuo , i šitä pruasnuijah Roštuota , pruasnuijah n’iinkun talvipruasn’ikkua , no häntä pruasnuijah ihan .Polnost’i pruasn’ikka on hiän , jotta ei ruata i mitä , Roštuona , i Roštuona on vielä tuoin’i pruasn’ikka vierellä , kakši päivyä , no še on jo ei n’iin luja pruasn’ikka jo , šemmosina aikuoina kun , jesl’i hyvin ruatoaika , n’iin lähtih tukkimeččäh el’i minne ruatah jo paremmin ruatah , no pruasn’iekka on vielä , no ei ollun aikua šilloin aivam pruasnuimah joka pruasn’iekkua .Oltih pruasn’iekat , a s’o rauno piti ruatua , še oli šemmon’i aika , jotta heilä piti ruatua , še ei , heilä auttan še pruasnuinta i pruasnuijah , jesl’i hyö pruasnuijah , n’i hyö šillä aikua jo tomašnoita mitän’ih šielä kačellah , jotta pitäy , toisekši päiväkši varuššetah työtä , pluanua .
No , no , no .
N’iinkun on nykyjäh šanotah , jotta še plaana .
No uhu , a kuim pruasnuijah tätä pruasn’ikkua ?
Ka kuim pruasnuijah .Pruasnuijah n’iin , jotta valmissetah hyvyä ruokua , ja šiitä šyyvväh hyvyä ruokua , ja issutah stolan takana , ennen ei ollun šitä viinua , a tolkuijah omista ruavoi… , ruatoloista , jotta mitä myö lähemmä ielläh päin ruatamah .No še heilä , še šiitä ei ole muka riähkä šiitä puajinnašta , još omie .Näitä puajitah puajimisie , a še čitaitih niinkuin riähkä tulou , heilä ol’i riähkä , a nyt on stit , no .
Kylyššä kon’ešno ei voinun käyvä ?
Ei , kylyššä ei , n’i kojem slučai , kylyššä vopše ei käyty , i kuna pruasn’iekkana ei pitän kylyššä käyvvä .
Ei n’imitänä kо ..., kotitöitä ei voinun luat’ie ?
E , ei n’imitä koti… , kotityöitä piti , šiivatat piti hoitua .
No , no .
Šiivattojen luo ja šiitä .
Halkoja , halkuo halata ?
Ei , halkoja ei voinun halata , a ruokua laittua voi , m’i šuuhu mänöy , šiitä ei tule riähkä , no n’i hyö ruokua laitettih i šiivattojen kera šiitä , šiivatat hoitua pitäy , ne še , vopše pitäy hoitua .
I syvvä voi kaikemmoista ruokua ?
I syvvä voit kaikemmoista ruokua , šiitä jo ei ole post , a nyt meil ei ole post nykyjäh .
No i s’iitä mikä ?
No , a s’iitä tulou šen jälkeh Vieristä t’ev’atnaccatovo , yhekšäštuoista päivä tammikuuta .
Šamua kuuta ?
No , šamua kuuta , yhekšäštoista päivä .
Nu .
Vieristä , vot , tänäpäivänä , no , Vieristä .Vieristä on ensi päivä , tooše on kakši pruasn’ikkua .Vieristä on ensi päivä kal’l’is , i tuoin’i päivä on oikein kal’l’is , potomuu što rissitäh pienie lapšie , n’i še on kallehekši luvetah tuoista päivyä šillä , kun rist’ijä… , rist’ijäispäivät ollah .No n’in vielä on kallehempi , kun tämä päivä , no tänä päivänä tooše ei kylyh käyvä , eikä tätä , ei n’imitä ruata tooše , n’iin on kal’l’is pruasn’iekka , ei n’imitä ruata .No , šiitä tulou šen jälkeh f’epral’ , f’epral’ašša p’etnaccotovo tämä .Oi , pane kiin’i [nauhuri ], n’i muissutah , em muissa kačo .
No miula tooše tuli mieleh , Sr’et’en’i juuri on še , no .
No Sr’et’en’ , p’etnaccotov on Sr’et’en’n’a , Sr’et’en’n’a p’etnaccotovo .No Sr’et’en’n’a on tooše kal’l’is .No hän oli kak ras tukinajoaika , ennen šielä n’iin ihan tukkie ajettih , mušikat , naiset pruasnuitih , a mušikat jo tätä pruasn’ikkua ei n’iim pruasrnuitu , hiän jo oli , a še ennen nazivajtih n’iin , jotta jesl’i koko kruuka , kruuka on še pruasn’iekka iham pruasn’iekka , a jesli čitautu puol’i kruukua , no tämä koko kruuka on missä ollou , jotta vähä halvempi on toisie n’iitä pruasn’iekkoita .No ni , tänä pruasn’iekkana mušikat muutamičči ruatah , ta ei kaikkie pruasn’iekkoita voitu ennem pruasnuija , hot’ i ol’i .
Niinko še i šanotah Sr’iet’en’n’a karjalaksi ?
N’iin , Sr’iet’en’n’a , Sr’iet’en’n’a meilä karjalakši , ku oli venäläin’i , še , meilä vet oli venäläin’i uško .
Uhu , uhu .
No šen jälkeh tulou šiitä .Šen jälkeh šiitä tulou , šen jälkeh , mitäkä še šiitä tulou , ja , no t’ekapr’ašša net pruasn’iekat tullah .
No še , še om myöhemmin .
Ne om myöhemmin , net , ne šiitä , no n’i nyt , nyt kun .Vot nyt lähtöy äijämpäivän nämä pruasn’iekkat , nyt nämä kun lähtieh tämän šu… , šuurem pyhän nasivautuu , šuurem pyhäm pruasn’iekat , n’i hiän , pruasn’iekat ne šuurem pyhän lähtie šiitä , konša on uuši vuoši .Uuši kuu , uuši kuu , konša on uuši kuu , n’i tänä vuotena on skoorassaham meilä , n’iim , mium mieleštä , pitäis’ olla tällä , še pitäis’ olla n’ii , jotta uuvella kuuvvel ensi četv’ert’illä , no täššä ei aivam polučauvu ensi četv’ert’illä , enš četv’ert’ puola …pyörähtäy huomena , no ei poššua muina i kuna .Muihi kuhu aikah hän lähtöy Sr’iet’en’n’ašta , kun lähtöy , ni šiitä voit lukie šen uuvvella kuulla l’upoi aika .
No , no , no .
No , a muutamat luvetah nyt , jotta dvatsatoi marttua , no še dvatsatoi marttua ei paššua , kun tulou , Jyr’impäivät on šestovo tätä maijua , i hiän Jyrimpäivän jälkeh eij ole .
No , no , no .
N’i šiinä puutaijah hyö oikein äijä , nyt tämä , nyt on ensimmäin’i , Pyhällašku , Pyhällašku .Šuurem pyhäm Pyhällašku , hiän on ensimmäin’i .No hiän on , tooše , häntä pruasnuija ei , a tol’ko nazuvaijah , jotta pyhä lähtöy .Šehän om pyhä , post .
Kaheškymmeneš ?
No , kaheškymmeneš päi ...
Tänä vuotena i ?
Tänä vuotena näin on , a joka vuotta eij ole , hän on kakši vuotta .Kakši netä …tätä , netäl’ie šiirtyy puoleh ja toiseh , näin , käytteliytyy .
No , no , no .
No , hiäm puvajet , äi …Äijäpäivä aina apr’el’ašša .I maijašša mänettelöy to p’atovo maijua , še on isr’etko tol’ko to p’atovo , četv’ortovo mänöy .
A tämä on kaheškymmeneš fevraal’uako , n’iin ?
Tämä , kaheškymmene …f’evral’ua .
Uhu .
No , a šiitä , tämä .Lähtöy .Šen jälkeh Joutokei , martašša .Martašša , viiještoista päivä marttua Joutokei .Viiještoista päivyä marttua Joutokei on .Šitä nasivaijah Joutokeiksi , no hän on tätä .No , no , kevätpruasn’iekka , kevätpruasn’iekaksi nasivaijah šitä , kevätpruasn’iekka häntä pruasnuijah , a häntä i …on i n’iitä , jotta ei kaikilla ollun aikua pruasnuimah .
No a šiitä ?
No šiit on , jo šanoin , n’el’l’äštoista päivä joko še , še män’i s’iitä ?
No , no .
N’el’l’äštoista päivä , Joutokeita še on , Joutokeimpäivä n’el’l’äštoista päivä marttua .
No .
Joutokeimpäivä , no še on kal’l’is ta ei kal’l’is , šitä pruasnuijah ta ei pruasnuija , vot n’el’l’ännettä ku… , šitä tuoista päivä kun on marttua Joutokei , n’i hän on , pon’et’el’n’ik , pon’et’el’n’ikkana , ensimäisarkena .
Uhu .
No .I nyt , kun lähtieh ensimäsarkena on , tämä Joutokei , nyt tulou Soorok sv’atuoi .Netäl’im piäštä .Ensipäivänä tulou Sorok sviatuoi , toissarkena .
Uhu .
No , i tuaš mänöy netäl’i i tulou .Tuaš netäl’im piäštä Ol’ekseimpäivä .Tuaš mänöy netal’i .N’i juštih nyt tulou huomena , m’i tulou tämä Blahv’ešen’n’a .
Uhu .
Ne n’iin i kuletah , ne , ne kaikičči ollah n’iinä päivinä , yksinä päivinä , tvaccat’ toroi on , tämä , Sorok sv’atuoi , triccatovo on Ol’ekseimpäivä , i s’etmovo on tämä , Blahv’ešen’n’a .
Kuule , a tuo Joutokein ta Ol’eks’eimpäivä n’ii .Onko še n’iin kuin , näijen nimien n’iinkun nimipävä ?Ne joila ...
Hän , hiän eij ole n’imipäivä , nav’erno hän eij ole , šiitä mie en ole oikein šelvil , jotta onko hyö n’imipäivät , hejän on n’imipäivä , hyö on m’in’ih luaittu potvik .Šemmon’i šielä ennen , tooše v’et oli , jotta potvikoita luaittih šemmosie , n’i hyö on šemmon’i luaittu , taaše mie muissan n’ii , jotta kun on ollun muinen m’in’ih Varlamii , še on ollun sv’atuoi .
No , no , no .
No n’i še Varlamii on ollum , mitä lienöy vetämäššä , ja šiin on kuollun , n’i hänen n’imipäivä Varlamim päivä , vai mie en tiä , jott kuna päivänä on še Varlamin .
No , a kuule , još kyläššä on Joutokei , Joutokei nimin’i ak… , šanokamma akka näin , i ...
I hänellä on n’imipäivä .
Hiäm pruasnuiččou sitä päivyä ?
Hiäm pruasnuiččou šitä n’imipäivyä , hiän šitä omah n’imipäiväh pruasnuiččou .
Tullah .
No silloin annettih n’iin i n’imet , jotta , još ol’i še pruasn’ikka , n’i še n’imi i annettih , a tyttärellä annettih .
Uhu , još lapši šyntyy ?
No , lapši šyntyy , n’iim pojall annettih ieštä päin n’imi , jesl’i om pruasn’iekkua , jotta šyntyy n’iin kum pruasn’iekkana , n’i hänellä jo voijah ieštä päin antua n’imi mim… , mimmon’i ollou , hot’ Varlamii , hot Suava , hot , Savat’ei , hot mi ollou , še i annetah .A tyttärellä annettih takuat’i päi , potomu što tytärtä jo halvekšittih šilloin , halvemmakši , kum poikua .Poika on kallehempi .
No , no , no , no , a još šamana päivänä šyntyy , šanokamma , Joutokeimpäivänä , n’ii hiän šuau ?
Šamana päivänä n’i šilloim pannah še n’imi , op’esaat’el’no še n’imi pannah pojalla i tyttärellä , še , šem pruasn’iekkana op’asaat’el’no še n’imi i pannah .
Halu… , halun… , halutahko vanhemmat tai ei s’o rauno ?
No halutah el’i , no vaikka ei n’i hahittais’ , mitä n’ii kuin , jesl’i po… , šielä on kirjutettu šinne heilä pual’ikkoloih , ei ollun heilä muuta kirjua , kuim pual’ik… , pual’ikašša , jesl’i oli še n’imi , n’i še piti panna , vaik olis’ .Šiitarinen , še op’esaat’el’no piti panna , nyt še vipiraičemma , mityš n’imi pitäy panna .
No , no , no .No , šiitä ?
Šiitä tulou šen jälkeh .No nyt tulou Äijäpäivä .Äijäpäivä nyt tulou , ot kun ol’i tvaccatoi , n’i šeiččemen netäl’ie , anna nyt šen rosskašie .Šeiččemen netäl’ie on šitä pyhyä , äijämpäiväm pyhyä .Šeiččemen netäl’im peräštä tulou šiitä Äijäpäivä .
Uhu .
Äijäpävä , ku šitä on n’i šiitä pitäy Äijämpäivän jälkeh olla , Troičča tulou tuaš šeiččemen netäl’im piäštä , še tulou , šiitä Troičča , nämä ei ole čisloillah , potomu što , konš on Äijäpäivä , i šiitä on tämä .Še Troičča on , hautuumualla käyvväh šinne , jott om pokoin’iekkoim päivä , no n’i Troiččana šiitä , kun käyväh hautuumualla n’iin , šiitä .Netäl’im piäštä tuaš tulou pyhä , šiitä om Petrumpyhä , še om Petrumpyhä šiitä , Petrumpäivä on šiitä , dv’enaccotovo ijul’ua , no ennem meilä šuomekši ei n’i šanottu n’iitä , kuin to ne oltih , ijul’a , ta ne venäjäkši šanottih , še kun venäläin’i meilä tämä .Uško n’i venäläistä myö i šanoma .
No a tuota , Äijäpäivyä kuim pijettih ?
Äijyäpäivyä oikein hyvim pijettih , še oli ei ihan kaikim pruasnuittih , jotta meččimiehet kaikki heitetäh työt ja tullah kot’ih , ja pruasnuijah , ja kul’aijah , taaše kul’aijah heposilla , n’iin om pruasn’iekka , jotta taaše on heposiem pruasn’iekka .No heposiem pruasn’iekka on Jyrimpäivä , ka .S’o rauno ei kul’aija , ei ole Jyrimpäivän aikua heilä kul’aimah , še om pieni pruasn’iekka , hiän om pruasn’iekka heposilla , no heposie ei l’iikuteta , heposet šiitä ollah šeišotah koko päivä Jyrimpäivällä , kun on heposiem pruasn’iekka .
Uhu , no i šyyvväh kaikki m’itä voi ?
Šyyvväh še arki , še kun om pruasn’iekka , n’ii šyyvväh , tol’ko yksi pruasn’iekka on .Spuassumpäivä , n’i ši… , še om pyhä kaikičči .Šiitä ei šyyvvä .Še nasivaijah n’iinkuim pyhä , karjalakši še om pyhä , a pyhä še on šuomeksi .Še voskr’esen’n’a .
Uhu , no käyvähkö kost’issa Äijäpäivän aikana ?
Käyväh , kost’issa käyväh .Taaše kost’issa käyväh n’iinä päivinä , v’iitiš , šemmoset päivät taš , jotta meilä on Spuassumpäivä .Tämä pruasn’iekka n’i miän kyläh tullah juhlimah pruasn’ikkua šinä päivänä , tuolla ol’i tuošša .Oi , missä še ol’i , tuol onnakko ol’i , Šuureššajärveššä , Šuvi-Šuurešša järveššä , Petrumpäivä pruasn’iekka , n’iil oli joka kylällä oma pruasn’iekka , a n’iinä päivinä käytih s’itä pruasnuimah šiitä .N’iih kylih missä ol’i , missä kyläššä ol’i pruasn’iekka .Lahen kyläššä ol’i Miikkula , Miikkula tooše on , tällä Nikolaipäivä , Nikolaimpäivä , n’i šiitä käyväh n’iinä päivinä juhlimah n’iih kylih , a tuola Heinä ...
Ahа , aha , nu , nu .
Heinäjärveššä ol’i Il’l’ampäivä .
A Kankehešša m’i oli ?
Missä ?
Kankehešša .
Kankahissa ?
Kankahissa .
Oi , Kankahissa , kačo , mie en t’iä , jott mi ol’i , Kankahissa m’i ol’i , a täššä Petrumpäivä kaašetsa oli täššä .Ei N’isäššä , kum m’i še on ielläh N’iskua ?Kylä .Oi , no N’isašta tal’še šinne lähtöy tällä kylihpäi .Sitä jokie myöt’en , kuin še i on še .Kuntikyl .
Ruva ?
Kuntikylä , Kuntikyläššä .Šieltä vot mie en tiä pruasn’iekkuoita , n’iistä kyl’ištä .A tooše käytih šinne pruasn’iekuoilla , a em muissa vain , näm om miula pienenä jiäty piähä jo , pienenä .N’i šillä mie muissan , a nyt kum mitä n’i em muistais’ i mitä .
No , a siitä ?
No , tal’še potošti i .Nut myö kum mänimä n’iin etähäkši , jot , jo… , jotta jo ol’ima Jyrimpäivänä še on , tätä .Aprel’ašša nyt on s’et’moi , tämä päivä .Mitäkä še nyt tuli pruasn’iekoissa tämän jälkeh .Elä kiirähä , ota vaim poikeš nyt šiltä [nauhurilta ] n’i mie .No mitäkäš še nyt on , apr’eel’ua , apr’eel’ua .Mitäkäš apr’eel’ašša ?Päivie ?On n’iitä vielä tuošša , kun on tuotu Moskovaštako tuolta vai mistä l’ienöy tuotu , pikkaraiset kal’entarit , šemmoset .Noim pienet kal’entarit n’i .Niiss on enämpi pruasn’iekkua , myö vähemmän tiijämmä .
No , no , no .
Karjalaiset meilä ei .
Sitä , mitä tiijettih karjalaiset .
Ei , ei haluttu , haluttu kovuan n’iitä kaikkie pruasnuija .
Ruatua piti .
Ruatua piti , ruatua piti .Nyt , nyt , nyt , nyt .No Jyrimpäivä še tulou .Ennen , ennen nav’erno ei n’imitä tule nykysillä , aprel’ašša muuta i ei tule , kun Äijäpäivä ta .A Äijäpäivä , Äijäpäivä še tulou , ka Äijäpäivä nyt netäl’im piästä tulou , kuol’ijoijen Äijäpäivä .Praavil’no , netäl’im piäštä , aprel’ua .
Šeiččemeštoista ?
No , netäl’im piäštä , n’iin , šeiččemeštoista n’i še tulou toissarkena .Šen verran on iellä t’ev’etncuccotovo , no , t’ev’etnaccotovo .
Mikä ?
No , n’i še on , kuol’ijoilla tol’ko käyväh .Tuonne pokoin’ikkojen luokši .No pruasnuijah tol’ko puoleh päivih šuaten , a puolešta päiväštä .
Ensimäin’i , ensimäin’i puolipäivyä vai toin’i ?
No ens… , ensimäin’i puol’ipäiv… , ennen nasivaitih , jotta murkinah šuat’en , pruasnuitih ta hautuumualla käytih , ta s’itä mol’ittih , Jumalua mol’ittih , ta s’iitä plakosloov’es’ , muata , ei muata , kun ruatoh ruvetah .
A hautuumualla mitä luaittih ?
Rau -, hautuumualla mol’itah .
Molitah ?
Kumarrellah .
Uhu .
Heitä muissellah , spominaijah .
Omie sielä .
Omie , omie i vierahie , i kuaitah s’iitä , kuaitah še , luatana kun on kellä , n’i kuaitah s’iitä .
Uhu .
No nyt , tämän jälkeh , mikä še tuo on ?No ei n’imitä nav’erno tämän jälkeh , tule kun Jyrimpäivä .Jyrimpäivä nyt tulou täššä .Mium mieleštä on še kyllä tiettävän’i mitän’ih pruasn’iekoita , ta ka meilä ei kaikkie n’iitä pruasnuittu nav’erno .No maija tulou šiitä vielä .Puoli kruukua kun on snaačit [kalenterissa ].N’i tol’ko heposet pruasnuijah tätä pruasn’ikkua , heposie ei l’iikuteta .
Kuuvveš päivä maijua ?
No , kuuvveš päivä maijua on heposem pruasn’ikka , n’i heposie ei l’iikuteta , ne šeisotah koko päivä .Ta heposilla pitäy olla ottiha siitä , kuuvveš päivä , a ihmiset lähtieh ruatah .Šuurie ruatoja ei ruata ka .
Ko …kotiruatoja ?
No kotiruatoja .No šiitä tulou Jyrimpäivän , jälkeh tulou .Mikä še tulou Jyrimpäivän jälkeh ?Maijašša .Maijašša nyt em muis… , p’aatovo nav’erno tulou .
Aha , šeiččemen netäl’ie Äijästäpäivästä .
Äijästäpäiväštä šeiččemen netäl’ie tulou šiitä , še .No .Joham mie šanoin , m’i še oli ?Troičča .
Troičča ?
No Troičča , klatpiššalla käyntäpäivä .
Uhu , a kuin vielä prua …pruasnuitih , pruasnuitih teilä Troiččua ?
Tätä pruasnuijah , tätä hyvim pruasnuijah , tol’ko pokoin’iekampäivä hän on , pokoin’iekkojem päivä , n’in ihan .Ennen , ennen šielä kun jälkeh šovan n’i vähin käytih šinne , a nyt käyväh ihan n’iin , šamalla tapasin kun t’ev’atovo maija .Klatpiššalla , potomu što on kaikilla jo kuolijua šej jälkeh , oikein äijä on rahvahilla kuolijua , vähän n’i perehih jiänyn , kun on kuoltu , miul on ollun kakši perehtä täššä talošša , ta nyt še yksin elän .N’in , šiitä vol’a n’evool’a , sinne pitäy käyvä , šiitä tul… , mitä tullou n’in šiitä , možot ei n’im’itä tule , a tak prosto , uvažen’n’a .No , a šiitä tulou netäl’im piäštä tuaš Pyhällašku .
Uhu , kaheštoista .
No , net’älim piäštä šiitä Pyhällašku .
A Pyhällaškuo kuim pruasnuitih ?
Pühällaškuo pruasnuijah ka , Pyhällašku ei ole n’iin kal’l’is ka voskr’es’en’n’a kun on , n’iin , hyö pruasnuijah s’o rauno häntä , šamallah kun’i tätä , tuoisie pruasn’iekkoita , jesl’i hän olis’ näin työpäivänä , n’i možot n’iin n’i ei pruasnuitais’ , a voskr’es’en’n’ana n’i häntä pruasnuijah , no ei n’iim pruasnuija , jotta še oikein , pruasnuitais’ n’iinkuin nastojaššoiloita Äijyäpäivyä tä šielä Roštuota , ta šiitä šielä šemmosie šuurie pruasn’iekkoita , Vieristyä .Ta ne on kaikista šuuremmat , mie luven , viiš n’iit om pruasn’iekkoita , Roštuo , Vieristä , šiit on Äijäpäivä , šiit on Blahv’ešen’n’a , šiit on tämä , Petrumpäivä .Ne on šaamoit kallehet , šiitä šinne lähtöy n’iitä , tämä , Il’l’ampäivä , ta šiitä lähtöy šinne vielä Pohročča , ta kakši Pohroččua on , Pien’i Pohročča , Šuuri Pohročča .Ne on šuuret pruasn’iekat , ne on kaikista šuuremmat , a šiitä n’iitä mit on Iivanampäivie , ta n’iitä , n’iitä on Iivanampäivie n’el’l’ä , Iivanampäivyä vuuvvešša .Taaše vuoit olla enämpi heit Iivanampäivijä tuola kal’entarašša , viel enämpi , no meil ei pijetä kun n’el’l’yä Iivanampäivyä vain .
A konša niitä pijetäh ?
Aa , ne pije… , ne on Iivanampäivät .No n’i , tiälä lullah vaštah Iivanampäivät .No täššä kevyällä on , ijun’an , ijul’ašša on Iivanampäivä , set’movo , še on heinä-Iivanampärvä , n’iin kun s’iih šuat’en ei heinyä 1’iikutettu , potomu što nuoreksi kačottih , no a s’itä ennen čitaitih , jotta šiitä riähkä tulou .A še šillä , jotta še on nuori vielä heinä , n’iin ei voi niittyä šiih šuat’en , kun ijul’an šeiččementeh päiväh .
No , uhu .
No , še ol’i enšimmäin’i pruasn’iekka ijul’an .No , ijul’an šiitä om Petrumpäivä , tuoin’i pruasn’iekka , še on kal’l’is pruasn’iekka , šitä hyvim pruasnuijah ihan .Ei n’imitä ruata , vaikka hän on i heiniaika , n’i häneštä ei n’imitä ruata Petrumpäivänä .
Uhu , a kuim pruasnuitih Petrumpäivyä ?
A Petrumpäivyä n’iim pruasnuitih , jotta kušša kyläššä oli pruasn’iekka , n’i šielä taaše t’en’ , ne kerätäh juhlat .
Markkinat ?
Ta markkinat , ta šiitä kisatah , ta šiitä n’iitä on kisoja fs’aakoiloita , fs’aakoiloita šitä .Kyl’istä keräyvytäh rahvaš , no n’i še tuola oli , Vuarakyläššä še oli pruasn’iekka , še Petrumpäivä .
A vot minä pruasn’iekkana ruvettih kalua šuamah ?
Kalua , kalua šuamah , še tulou vaštah meilä vielä .Še šielä , šykšyllä .
A lehtie ?Leikkuamah ?
A lehtie leikkuamah , vot i lähtieh Iivanampäiväštä .
Iivanampäiväštä .
Iivanan , Ivana .
Ennen s’itä ei voinun leikata ?
Ennen šitä ei voinun leikata , eikä heinyä n’iittyä , ku n’ii ijul’an , s’et’movo jul’a , šiitä ruvettih jo n’iittämäh , tä i s’etmovo ijul’a še on , täm viel ijun’ .
A vot , a lehtie vaššaksi konša parempi on ottua ?
A Petrumpäivän jälkeh .Ei , Iivanampäivän jälkeh , Petrumpäivän ta Iivanampäivän väl’illä .Še pitäy šiinä ottua , n’i hän on luja , šiitä jottei lähtie ne lehet , još Petrumpäiväštä ielläh lehtie otat , n’i s’o rauno leh… , lehti jo tuoisemmoin’i .Iivanampäivä še on , Iivanampäivä rajottuu še , šiitä kaikkie jotta Iivanampäiväštä kaikkie kašvuo , kašvija voit ottua , i lehtie leikata , i heinyä n’iittyä .Vot .
A noita , а marjoja , šuaha , konša šuahah ?
A marjat , ne ollah kešällä vašta , kešäl …jälkeh , - marjoja .Il’l’ampäivän aikah tuo mušta marja , mus’s’ikkain’i ne , šemmoset , juopukkaiset , ne Il’l’ampäivän aikah .
No a hillo ?
A hillo jo ennen .
Ennen s’itä ?
Hillo , hillo jo ennen , ka n’iillä ei ole miäryä , n’iillä kum mimmon’i kešä on , hyö i voijah aivompah , a voijah i myöhempäh kypšyö .
A puolua ?
A puola vot s’ent’apr’ašša , s’ent’apr’ašša , taaše ennen šanottih , jotta četirnaccatovo s’ent’apr’a , ran’še ei pijä ottua , hiän , hän on n’i šem… , četirnaccatovo on še i päivä , jotta .Hän om pruasn’iekka taaše šemmon’i , m’i ollou puol’i kruukua , jotta vašta marjapäivä , marjapruasn’iekka .A näillä muššilla marjoilla ei ole pruasn’iekkua , nyt on tämä , Petrumpäivä .Vot Petrumpäivä tv’enaccotovo .
Ijul’a ?
Ijul’ , no , i Petrumpäivän jälkeh on nyt Kiirikkä , netal’im piästä Kiirikämpäivä .No šitä päivyä šanotah , jotta heinyä ei pitäis’ šuaha , jotta muka še on šiitä kohašta , jotta muka paletah heinät .Matr’o-akka muinen šano , vanha akka šemmon’i ol’i , no šiitä eij ole totta , še on ihan tyhjyä .Mie olen niittän , eik ole palettu , eikä mie häntä en ennen i tietän , a miula Matr’-akka šanou , jotta šie , netäl’im piästä šanou , n’iinkun netäl’i mänöy , n’i toissarkena šiitä šuat pruasnuija kaikičči .N’i i nyt on , m’i ollou (S )tr’osv’at’iit’eli , no mie s’itä točno en tiä , kuna päivänä on Tr’osv’at’iit’eli .Mie em malta , jotta m’ii še , še on Tr’oosv’at’iit’eli .No , vanhat akat muissetah , jotta on še Tr’osv’at’iit’eli , m’i on Tr’osv’at’iit’eli em malta , em mie s’itä en ymmärrä en , enkä mie häntä i piähän’i pannun .No , vot , nyt , nyt lähtöy torovo Il’l’ampäivä aukustua .Jotta Il’l’ampäivyä Heinäjärveššä pruasnuitih , i hiän ol’i šuuri pruasn’iekka , i hiän n’i on nastojaššoi pruasn’iekka tooše , jotta oikein juhlitah .
At’ivoissa käyväh ?
At’ivoissa käyväh ja pruasnuijah , ja ei ruata , i mitä tänä päivänä ei ruata , i missä kyläššä tooše , vaikka on Heinäjärveššä s’o rauno ei n’ikušša kyläššä ruata .A vot šiitä ku tuoin’i päivä tulou , hän on vielä tuoin’i päivä pruasn’iekka , n’iin šiinä , missä pruasnuittih , n’ii siinä päiväššä šiinä kyläššä pruasnuijah , а toisissa kylissä jo ei pruasnuitu , jo , toisissa kylissä ruattih , n’i myö kum mänömmä Heinäjärveh no .Šinne juhlih n’iin , šiitä myö meilä himottau olla , kun on šielä meilä trool’at , n’in tämäm päiväm pruasnuičemma ta vielä huomen’in’i päivä .Tanšših himottau , a kun tulemma kotih , n’i n’iin , ihan värisemmä n’iin , varajamma , jotta muratah .No meitä n’iin , viikko murattih , jotta myö ovenšuušša šeisoma , pitän aikua , jotta ei laškie i pirttih .A s’o rauno šiitä , jotta leikkuantaika om pellon leikkuantaika juštih on .
A , no , no , no .
Tämä on tooše kal’l’is työaika , n’i ei še ollun aikua kaikkie pruasnuimah .
No a mitä , mitä leikattih ?
Peltoja leikattih , silloin še osrua kašvo pelloilla , silloin ei , tuotu muailmašta leipyä ku , kotileipä ol’i .Kuoissa piti lei ...
Osrua , ta mitä vielä leikattih ?
Ta ruista .
Ruista .
Osrua ta ruista , ta nakrista , ta n’iitä oovoššie kašvatettih šitä kellä .Kellä mitä ol’i .No mitäkä še nyt on vielä pruasn’iekkua ?Vielä še on äijä täššä kal’entarissa .Em muissa , kallehie pruasn’ikkoita n’iitä mie muissan , n’iitä mit ollah klaunoit , a n’iitä kovuan et n’i muissa n’iitä .Nyt on .Nyt on t’ev’atnaccatovo Spuassumpäivä , Jelet’järven spuassumpäivä , Jelet’järveššä pijetäh sitä spuassumpäivyä t’ev’atnaccotovo čisla .
Aukustašša ?
Aukustašša .No i n’iitä tooše on kakši päivyä .Ei , tämä on t’ev’atnaccatoi i tvaccat’ pervii , tuoin’i päivä , a tämä välissä on
Šitä ei pruasnuitu ?
Šitä ei pruasnuija , šinä päivänä op’esat’el’no piti leikata , n’i šiitä ol’i n’iin trutno n’iilä ihmisillä , ken tulou .Jotta himottau vielä pruasnuija , a väl’ipäivä on n’i toperiu puois lähtie .Ei še ollun šilloin aikua , ei ne annettu kot ...
A vot šanele tarkemmin , kuin teilä sielä Jelet’järvellä pruasnuitih tätä pruasn’iekkua ?
Jelet’järvellä meilä ennem pruasnuitih tätä pruasn’ikkua , jotta mol’ittih kirkošša , meil ol’i kirkko .Meilä kirkošša mol’ittih koko päivä .
Uhu .
No , a kun , miun aikah , n’i miun aikah tultih joka kyläštä ja tanššimah , jotta lakeh piät käytih , ja šiinä šamašša kirkošša .No meilä komsomoloilla šamoi , ensimäin’i olin komsomola mie šiinä tanššimašša , kirkošša , ja muamo milma hivukšista kiško .
A vot vanhah aikah kuin ?Još muissat , kun pienenä konša sie olit ?
No pienenä , mol’ittih s’iih aivan .
Mol’ittih .
Mol’ittih .
I käytih niinkuin taloissa sielä kost’išša , at’ivoissa ?
Taloissa ei käyty kost’issa , taloissa .
A ket tultih sieltä , muista kylistä ?
Nu , ket tullah toisista kylista , n’i toisista kylistä s’iitä käy ...Ihan talot täyvet ollah .Meilä oli Ahvenlahešta kuit’enki n’iin , šitä piti , šitä piti koko päivä sr’iäppie , ihan koko pävät , ja samovuara kiehu koko päivät .
A ket sr’iäpittih ?
Emännät , emännät , ja meil ei ollun aikua , šiitä kävelömäh eikä tanššimah , še piti koko päivä , kost’ittua rahvaš .
A kost’it tuota autettihko vai ei ?Ativot ?
Mitä otettih ?
Striäpimäššä , autettihko ?
Ei , kostit autettu , kun rakennutah ta männäh kul’aimah , kul’aijah šiitä kylyä myöt’eŋ , kul’aijah ta šinne tanššitaloh männäh ta šie… , nuoriso ei , ka ne vanhat možet i autettih , em mie muissa , jot autettihko kum mie ol’im pienenä , pikkaraisena mie i rupesin sr’iäppimäh , n’i šiitä juuri täytän stolam piähä …N’i še piti olla apulaisena šiinä , ja šiitä še kun stola laitetah , n’i šiitä pitkie stolie laitetah , pitkä stola – kakši stolua i kolmi pannah .
Koissa vai ulkona ?
Kuoissa , vain tol’ko meilä piti n’iin luat’ie , jotta luajittih i arkiruokua , i pyhäruokua .Še ol’i meilä , vaik on t’ev’atnactoi tämä pruasn’iekka , a hän ol’i pyhä .Še on , še on tuaš Spuassumpyhä .
A m’i ero on tuolla arki ta pyhäruuvvalla ?
Arki ja pyhäruuvvalla šiitä ei , lihua ei šyyvvä , tätä , vuoita ei šyyvvä , maituo ei šyyvvä .
Konša , konša ?
Konš om pyhä .
Pyhä .
No , a konš on arki , šiitä vuoit kaikkie šyyvvä , še an arki , a še on šuomekši naoborot , jotta arkipäivä ta pyhäpäivä še on .Arkipäivä n’iinkun työpäivä .No а vot karjalakši ol’i , jotta še on pyhä a n’iinkum post venäjäksi .No , a šilloin kun ol’i oma , oma ruoka ta oma , še n’iin kellä mitä ol’i , ja n’iitä kal’ittoita šitä luaitah ja n’iitä kukkoja luaitah , ja n’iitä kaikennäkösie luaitah s’iitä , ta sr’äpiä , sr’iäpiä , kostita ja .Oi , voi , voi .Meiläki haluttan olis’ juhlie n’i , ei ollun aikua .No vot nyt tulou tvaccat’ vos’muoi , Pohročča .Tvaccat vos’muoi om Pohročča , no hiän on nyt Pohročča .
Aukustuako ?
Aukustua .No tämä Poohročča nyt on šykšyn .Tämä viljapäivä , häntä oikein luajašta pruasnuitah , n’iinkun S’eml’ampäivä , jott iham poklon’iuvutah , šinä päivänä nämä miehet i naiset poklon’iuvutah s’eml’alla .Jotta s’eml’a antau nyt heilä ruokua .N’i täštä päiväštä nyt lähtöy še leikkuanta , peltojen ja , ja n’iitä aletah vil’l’ua kerätä , täštä päiväštä .
A še , sinä päivänä ei työjellä ?
Tänä päinä ei työjellä , tänä päinä tooše pruasnuijah , no ei tä… , tänä päivänä on , tuolla , Vuarakyläššä kaašetsa pruasn’iekka , šielä pruasnuijah .No šinne ei ollun aikua etähäisih pruasn’iekkoih , näinä kaikkina , kaikkiesta kylistä käymäh , a šieltä lähiset kylät kon’ešno käytih , a etempyät’i jo ei ollun aikua käymäh , tuoisena päinä jo piti olla työssä .
Uhu .
No , i .Nyt tulou .Nyt tulou , nyt tulou , mikä še nyt tulou pruasn’iekka ?S’ent’apr’e , s’ent’apr’aš .No vot s’ent’apr’ašša nyt .Nyt tulou s’ent’apr’ašša yheštuoista päivä Iivanampäivä .
A mikä še marjapäivä oli ?
Vielä ielläh mänöy , aa , marjapäivä .Marjapäivä vot , vot , elä kiiräh täššä , četirnactovo marjapäivä tulou .Iivanampäivä tulou .Aukustua , marjapäivä četirnactovo aukusta tulou marjapäivä , praav’el’no .
Uhu .
Četirnactovo aukusta jo lähtöy , a tämä on šitä .
A kuin s’itä , s’itä , pruasnuitihko s’itä marjapäivyä ?
Ei .
Ei pruasnuitu ?
Šitä ei pruasnuitu muuta kun , tätä , käytih marjua ta alettih marjan šyöntä , puolua .Šiih šuat’en puolua ei käšketty l’iikuttua .
No , no , no .
Še piti .Keštyä šiitä puolašta .No nyt , nyt tämä lähtöy kartoškan kuokintapäivä .Ot’innactovo , nyt täštä päiväštä kartoškan kuokinta , ennen ei tähä päiväh šuat’en kartoškua ei kuokittu , vot piti kašvattua no potakkua .
Uhu .
No potakkua nyt täštä päiväštä kuokinta alotetah .
Yheštoista .
Yheštoista päivä , no tätä päivyä vähä pruasnuitih .Hän ol’i pruasn’iekka no puol’i kruukua , ja ei šitä ollun aikua kaikičči pruasnuimah n’iitä .Pruasn’iekkoita n’iitä on äijä kaa , ei tätä .Aikua ihmisill ollum pruasnuimah .S’ent’apr’a , s’ent’apr’a , s’ent’apr’a , s’ent’apr’ašš ol’ik muuta vrot’ eij ollun .Jätän nav’erno välih , valehtelem mie vähäsen silma kon’ešno .
No n’iitä pienempie još .
No pienem… , pien’ie šiel om monta pien’ie , kä , ei n’iitä ollun aikua ihmisillä pruasnuimah .S’ent’apr’ ...Aa .S’ent’apr’aššak še ol’i .No s’ent’apr’ašša .Potoštii .Kaheškymme ...Sviisen’ie kun tulou , kaheškymmen šeiččemeš päivä .Kaheškymmentuoin’i še tulou , kaheškymmentuoin’i Pien’i Pohročča .
Uhu .
Pien’i Pohročča kaheškymmentuoin’i , tulou Pien’i Pohročča , no še ol’i kal’l’is tooše , Pien’i Pohročča nazivaal’i , a hiän on n’… , n’iinkun tätä , äitijem päivä .
Uhu .
Niinkun nazivaijah , jotta muamojem päivä , jotta muamot ei ruattu , a miehet no joškuš i ruattih , muutomat miehet , a miehet ruattih i ušeičči , ei väl’itetty n’iistä muista päivistä kovin .
No a kuin sitä pruasnuitih ?Arvoššettih noin muamuo vain šanottihko mitänih ?
Ei n’i vo… , mušikat to taaše ei n’i spominaitu , jotta om muamo .Ei ja šilloin n’iitä ei uvašaitu kovuam muamoja , no n’iin , muamot ne pruasnuitih ta lapšieh keralla ta laitettih ruokua , ta lapšieh kera šyötih , ta n’iinkun jotta äitim päivä še ol’i , aa , a s’o rauno mie en tiä mušikat , uvašaitihko häntä i vopše , mie häntä en niin tarkkah muissa , kun še on ammun’i aika , n’i meän aikah jo heit… , häntä ei n’i n’iin i pruasnuittu .A šiitä tulou tvaccat’ s’et’moi tämä Sv’iisen’ie .No mihän m’i i ollou tuaš , jotta rajottuu tuaš , tuaš on min’ih päivä še Sv’iisen’ie .A Sv’iisen’iehän on še päivä , jotta s’iitä aletah jo noita oovoššija kerätä , nakrehija ja n’iitä juu… , vašta muissan .
Uhu .
No n’i , täštä Sv’iisen’ieštä alotetah kerätä n’iitä .
A m’ie …tuota meččäh to käyvähkö ?Ampumah noita koppaloita ta meččuo ta ?
Käyväh , n’iinä käyväh l’upoina pruasn’iekkana n’iitä koppaloita ampumah , še on , mol , jotta kun ičellä ruokua , n’i šiitä ei tule riähkä .
Uhu .
N’iitä käytih n’iitä .A šiitä tulou tämä .Četirnaccatovo .Tämä , vot kalojem päivä četirnaccaiovo nyt , okt’abr’a .
Uhu .Nyt i ruvetah kalua , kalua pyytämäh ?
No , šiitä kalua pyytämäh .Še on , mihän n’i nasivan’n’a on .No m’i i ol’i , tänä päinä četirnaccatovo on še , jotta kalan kalam pyynt… , pyyntöpäivä nyt tänä päivänä , täštä päiväštä , ta tähä päiväh ašti , še on , puolen i tuoisen , tämä .Kala alkau puuttuo šiika .
Šiika , uhu .
Šiika alkau puuttuo , a s’ent’apr’an ensimmäin’i päivä lohi kutou .
Uhu .
S’ent’apr’an ensimmäin’i päivä , a s’ent’apr’an četirnaccatovo .Ta šiinä taaše yhenneštoista päiväštä alkau n’ierieš kutie .
Uhu .
No palja alkau šiitä käyvä jo četirnaccatovo , a n’ierieš ot’innaccatavo .
A kutoaikana ennem pyyvettihkö n’iitä vai ei ?
Pyyvvettih enne , ne paljuo ei n’i puolettu , ne pyyvettih ta i šuatih van ei , ei ne puolettu n’iitä ol’i n’iin a , a nyt nav’erno ku kaikilla lovuškoilla šilloin še ol’i , ei vaašnoit ne lovuškat n’in , eihän n’iitä n’iim paljuo i šuatu meil ol’i Ala… , Alaseššajärveššä lohta ka , meilä harvah konša nuotalla hyö , tultih ne , no joškuš šuatih i nuotal , a vot uist’imilla .Uist’imilla muutomičči čeiččemin lohiloin yöššä šuattih .
Uhu .
No n’i , tämä on nyt šiijan kutu tä …tämä pruasn’iekka .No šitä tooše ei häntä hyvim pruasnuitu muuta kun še , nasivan’n’a tol’ …tol’ko ol’i , jotta hän tätä kalam pyy… , py …pyyvvön se raasnicca , jotta m’ih aikah še lähtöy , a jesl’i tätä pruasn’ikkua , n’i mistä hyö pošiloi čisloja vet ei tiijetty , eikä i n’iitä , no četi… , tiijetty , jotta še četirnaccatovo .A n’iitä kovuan raspiraitu n’i , mie en t’iä kui hy… , kui hyö l’ienöy i čislat t’iijetty , kun ei t’iijetty kirjua , a čislat t’iijettih .Heil oli piät paremmat , kum meilä .Myö nyt čisloja kačomma ta i to unohamma , mitäkä mie vielä siulaš pruasn’iekkua tiältä löyvän ?Löyväm mie vielä .Okt’apr .Vieläköš še on okt’apr’ašša .Šammuta sie poikeš [nauhuri ], anna mie tuumaičen .Ta n’iitä , a Sr’et’en’n’a še ol’iko talvella ?V’et’en’n’a , V’et’en’n’a on , kun on tvaccat’ s’et’muoi s’ent’apr’a .Pyhällašku n’iinko še on , n’i s’iitä V’et’en’n’a viisi päivyä šiihi , n’i s’iitä , no še on .Tokatait naato , šem pruasn’iekka V’et’en’n’a , V’e …V’et’en’n’a še on n’iin , jotta tooše on kalapäivä tuolla , kun on šielä eri järvilöissä eri tapah .No täššä , Jelet’järveššä , n’in , juštih on juhlien aikah , s’et’movo on saamoi paraš , kutuaika šiijalla , Jelet’järveš , šiit on Ahvenlahešš , täššä ei Ahvenlahešša kun Kupančašša on šiitä , Vet’en’n’an aikah kutu , šiitä kun Kupančašta meil on še kylä n’ii , jotta näin on , kylä tä …tällä välillä , a täššä puolešša on yksi järvi , täššä puolešša tuoin’i järvi , kakši rivie matkuau .A kylän tämä katu matkuau keškie myöt’e , no n’in šiitä , šiinä järveššä kun on Kupančašša , n’i Kupančašta s’iitä mänöy Heinäjärveh Miikkulampäivän aikah , še on jo t’ekapr’ašša .N’i t’ek… , šieltä kun noššetah verkot , šiitä mänöy Vuara… , järveh , Vuarajärveššä on šiitä janvar’ašša kutuaika .
Uhu .
No še n’in ol’i meilä , jotta koko aijan ol’i šitä vereštä kalua šitä aina , verkkoja muuteltih .Še n’iin ol’i , järvilöillä eri aikua .Vot še kutuaika , a täššä järveššä še on ok …okt’apr’ašša kutu .
Uhu .
No , konšako še viel on .Pruasn’iekkoita , še on okt’apr’ .Noo , t’ekapr’ašš on kolmi pruasn’iekkua rajaštah , yks’ on Varvanampäivä , ensimmäin’i on , še on s’e …s’emnaccatuoi .Elä kiirähä , n’ii , s’emnaccatoi Varvanampäivä , a vos’emnaccatuoi on Suava .Ne on halvat pruasn’iekat , n’iinä ruatah .
Uhu .
A nasivaijah vaim pruasn’iekakš , no en t’iä miksi , a t’ev’atnaccatovo on kal’l’is , Miikkulam päivä , N’ikolait’en’ .No Nikolait’en’ , ne šinä , šitä päivyä pruasnuijah Nikolait’en’jam päi …päivyä .
Pruasn’iekat
Karelian Proper
Kestenga