Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Ol’i ličen’joita vs’aakuoloita
Ol’i ličen’joita vs’aakuoloita
Karelian Proper
Kestenga
No
läsimiseštä enkä mie ole šiitä i vopše šelvillä .
Vot mitä olet kuullun ainaki ?
A mie olen kuullun vot šitä , jotta min näin , puhuvan rahvahien olen kuullun , jotta tuo kun on konša .No , kylmyš .
No .
Kylmy ..., kylmyyteštä šiitä mie olen kuullun , jotta ennen muinen tervah , tervah henkitettih .Ter ... tervua kuummennetah ta šiihe henkitetäh tervah , jesli on keuhkoloišša el’i , no a , taaše tuo T’imo raskaasivaiččou , tuošša on Saikov T’imo .
Uhu .
No n’i hiän raskasivaičči , jott hänellä on ollun oikein luja kylmyš , taaše häntä on , jotta ei ole i tiälä liäkärilöissä on käynyn Kiestinkissä , jotta häntä taaše on kuolemah laitettu .
Uhu .
No , i hänellä on n’iin tehty , jotta ihan on tervalla koko ihmin’i voijettu , ja šiitä on šäkkih kiärretty , ja šiitä on kylyh viety , ta kylyššä on n’iin kylvetetty šiitä , šiitä še enne piälličči , jotta kun’i kintahišša kel lienöy ollun jo šuorin šemmosih vuatteih , jotta nyt ei varata kuumua .
No , no , no .
N’iin kuumašša on kylvetetty , n’i hiän šiit on tervehtyn , ja ukoll nyt on jo kahekšankymmentä vuotta , ja n’ii on kun tämämpäivän’i ja kepšuttelou aštuo n’iin kun nuor ihmin’i .Oikein kepiejalkan’i on , hän on ollun , no hänellä on šilmän šen kivistän yhen tuota , hän on Ruvašta .Šilmän on šielä nuorena kivistän , mintäh lienöy še tullun , n’i še muka on šiitä , še , ši ..., šilloseh aikah šanottih , jotta mistän’ih muka heittäyty .
Uhu .
No , heittäyköhän šattuu še , jotta m’in’ih on a hiän šanou , jotta hänellä min’ih šilmäh on lentän ja rupei kivistämäh .
Uhu , a vot kun , još muisselkua , još kenn’ih vielä veičellä leikkuat , šanokamma , kun , kun , kun šalvattihko veri ennen ?
Šalvattih .
A vot kuin šalvattih ?
A vot šitä .
Oletko sie kuullun ?No ainaški .
Šitä mie olen kuullun šen , jotta šalvattih verta , šem mie olen kuullun , aa jesl’i tätä .Šiinä š s’iitä n’iitä lukuja luvettih , mitä lienöy , jotta a .Kuin hyö luvettih , en n’i mie n’iitä ošua lukie .Kon’ešno , kenn’ih še ošuau , ka nykyjäh ei n’iitä vopše luveta eikä i .
No a kuin šalvetah ?Il’i otetahko vettä vai mitä ?Puhutahko veteh vai kuin ?
Ei ne puhuta veteh , eikä še i vettä oteta , no mie en tiä , n’iitä lukuja luvetah , ta šiitä rautua šitä muka purrah , ta mitä ruattaneh šillä rauvalla , mie š en ole nähnyn , jotta mitä hyö , mitä šillä rauvvalla ruattaneh , em mie tiä , mitä hyö ruatah .
Ta šyletäh ta .
Ta šyletäh n’i tätä , no šiitä , še , muissam muutamie šanoja , jotta
"rauta raukka koita konnun ,
teräš tervem päivällin’i ,
kuin šatatit n’iim parenna ,
kuin mistä šuonen šorrat ,
siihi šuon’i šorra ,
mistä lihan l’iikutit ,
siihi liha l’ii ... l’iitä ,
mistä kalvon katoit ,
šiihi kalvo kašvata ,
alta tuntemattomakši ,
piältä noušomattomakši ,
keškeltä kivuttomattomakši "
šitä muissan , a ..., a ... Ahvenlahen akka yksi luki , n’i äpärehenä kuuntelin .
No .
Vierellä n’iin se om piähä jiänyn .
No muistui .
No n’iin , šitä šiitä luvettih , šiitä kun jesli šalvattih šitä verta .
Uhu .
I muuta mie en tiä , jotta millä hyö šitä šalvattih verta .
Uhu .A vot još šattuu kellä vaččataut’i , n’i kui ... kuin s’itä vaččua ličittih ?
A vot vaččua mie en tiä , jotta kuin hyö häntä ličittih , hieromalla häntä ličittih , jotta m ... miten lienöy häntä li ... ličitty .No hierottih sitä enem ..., enemmän hierottih , jotta s’itä muka pupp ..., šiirtyy kunnen’ih , mie en tiä , šiirtyyköhän vain ei šiirry , a , a vopše massašie voit , vopše voit i hyvyä t ... luat’ie , massašalla .
No , no , no .
No mie olen iče luatin massašua , mie olen tooše vačašta ollun oikeim paha .N’i miula yksi akka šaneli Šuomešša käynyn , šokie vain oli še akka , Hekl-akka , no tuošša hänen talo , nyt hän on kuollun jo , hiän kun hiero n’i , ne ol’i ihan šulkkuset kiät .Hiän kun hierou n’inkun ihmisellä äšen , hyvyä teköy šiämeššä .
N’iin .
I miula tuli parempi .
A kuinka hiän hierou ?
A hiän hierou , i hieromalla hän oikein tätä .Ne , n’iitä käyttelöy käsieh .Šitä kuin käytellöy .Lofkoistah , i šiitä vielä näin täpähyttelöy ta tuaš , tuaš n’inkun , ku ... pitin i , i .
Poikittah ?
Vetelöy i poikittah , i , i fs’akoih tapah .
I , i vielä pyöriy ...
I pyörittelöy näin , i pyörittelöy näin , i viimisellä jo šiihe tulou ihan ympäri n’apah , ja alkau n’avašta ympäri näin käytellä , ihmin’i kun još , jesli t’ašo ... t’ašoloita ruatau n’in , še muka šuolen nukka min’ih pyörähtäy kuinn’ih .
Uhu .
En tiä , jotta kuin še on .Hiän n’iin šano , jotta Šuomešša hänellä n’iin ol’i opetettu , hiän ol’i Šuomešša kouluŋ käynyn še akka , n’i vot en opa ... oppin n’i .Kun olis’in oppin , n’i mošot i hyvä ol’iis’ .No šem muistan hyvin .Hy ... oikein hyvin , kun yhellä kertua miula ol’i oikein kipie käsi , a miula näin vaštautu tämä šormi , keškišormi , i vaštautu kun autošša ajoin n’i kun , kak ras pappa š ol’i automiehenä .Ja kun aut ..., hiän äkkie , kun auto , kun m’i lienöy jiama ol’i , ta jiamah kun šinne tylškähti še auto , ja auto pyörähti , ja miula ne šormi oikien kipieštä kävi , ja miula käsi kipie ja kipie , ja tiält on kipie , ja tämä šorm on kipie .Ja mänen šen akan luokši , jotta nu mitä tä mitä taa , hän kun alko šormešta , a hiän ä, ä, int’er’esno kuot’t’elou , šormešt alko ta tänne kulkou , kulkou , kulkou , kulkou .Tänne kun kulki , kulki , kulki käteh , ja täššä paikašša miula äšen karjahin .I šiinä paikašša še i oli , kak ras kuil lienöy punah mänty ne .Ja hän kun šen hiereli , ja miula käsi paren’i .
Šuonet , šuonet .
No , šuonet piällekkäh šanou mänty .I parenti kiän , i paren’i , i hyvä tuli , a miula koko vuuvven oli še käsi kipie .Še ol’i akka šemmon’i , a n’iit akkoja enämpi eij ole , hiän vopše ol’i , hiän ei ollun n’i koltuna , a hän hieruo oikein hyvin mahto .
No , hieroja hyvä .
No , hieroja hyvä .
A vot još on šelkä kip’ie , n’in hierottihko ennen tooše ?
Hierottih .
Hierot ..., a kuin ?
Hierottih .No mie en tiä , jotta kuin šeläštä hierottih , aa , hän šeläštä , še Hekla i alko , Hekla ol’i n’imi , hiän šeläštä , enšin tiältä ei hiero , a šeläštä ja näistä .Tiältä kun alkau piäštä n’iin alaš , ihan jalkoih ašti .I jalat , i kaikki hiän hiero ihan ympär ihmiseh .Hiän ošas’ oikein hyvin hieruo .No vačan kivušta mie en tiä , kuin hyö , no kem milläiki ta travoilla noilla paremmin hyö , muinen travoilla , n’iitä juuvvettih travoja , šemmosie
Juotih travua .
Uhu .A vot muissan hyvin , kum muamo meilä luat’i tätä , rauvanheinäštä luat’i šitä , liäkettä .
No , no , no , no .
N’i , še šemmon’i krasnoi putilkah laškeutuu , šinne putilkah , kun n’iitä panou .Ihan še kaikki šinne šuletah , mie en tiä , paniko hän muuta mitä vain ei pannun .I šen kun još leikkasit mistän’ih , n’in kun šitä olet pannun n’i heti , raana mänöy umpeh .Še ol’i tooše hyvä , a rauvanheinyä miun okorotašša hot’ kuin äijä .
Rauvanheinä ?
No rauvanheinä i nazivaičči , nazivautuu .
A vot još .
A šiitä ol’i m’i lienöy heinä , n’iŋ kum mie em muissa , jotta m’ii oli nazivan’ja , kun tooše vaččah juotih .Tooše juotih vaččah , heinillä , heinillä , n’i vot še on iham prauta , tuošša ratiošša kum puaittih , jotta täštä rotn’ikašta vettä .
Uhu .
N’in , ihan , še on ihan toši , mie šen potv’er ... potv’erštaičen , jotta še on ihan toši , jotta muamorukkan kaikičči , kun še kellä vaččakipu tuli n’in , rotn’ikašta vettä ečči .Jotta muutamašša rotn’ikašš on šemmoista mitän’ih ainetta , jotta šitä šiitä pitäy juuvva .N’i šitä tuuvvah putilkoih i pannah , ja šiitä šitä juuvvah .Muutomilla auttau , a ken še tietäy , kellä m’i on .
Uhu .A vot još pahka noušou ihmisellä , n’iin hieromalla šuauko še nyt pois vai ei ?Kuin ?
Ei , pahkua hyö ei hierottu , pahkua hyö , pahkua hyö ei hierottu .Mie en tiä , pahkua millä tapua hyö pahkua , a ol’iko heitä i muinen pahkoja , n’iitä mie em muissa , a jesl’i ol’i käsnie .Tämä kyllä Hekla olis’ miula nenäh luatin varmašti , kolmi vuotta aikua kun tämä , miula noušomah ruven , no ei ielläh lähe ta kešällä kato kokonah , a nyt tuaš nousi .Miul on verišuon’i šieltä katen nav’erno n’i .No n’i , hyö šivottih , hieno .Hieno , hieno il’i hivuš il’i , il’i m’in’ih šemmon’i šivottih täh .
Ympäri ?
Ympäri , i hiän šen leikkasi poikeš i .Še , šemmoset käšnät il’i mit , n’i n’iitä ličittih šillä , el’i kuin to millä lienöy kierrettykö , mitenkö lienöy , a mie prosto kun ol’in , nuorisoliittolain’i , n’i em mie n’iih vn’iman’n’u obraššainun , en n’ikonša .
I še s’iitä katou nyt ?
No s’iitä katou .
Uhu .
Voit še katuo ta muka i ei , jotta vielä kyllä , kyllä hieruo , mihin jotta ei vel’l’i šentäh i kavo , en tiä .
A kuin , a još vot ihmisellä kuuma noušou , n’i kuin s’itä ličittih ennen ?
Kylyh ajettih .
Kylyh ?
Kylyh ajettih ja kylvetettih mitä kerittih , ei kovin kuumiešša še ei viety kylyh ka .Vopše , pieneššä kuumiešša vietih .No šiitä , halveltih ja , muka še on , prostuutašta , muka prostuuta , prostuutašta .A muutomilla vielä ky ..., a muutomilla n’im proit’i , proit’i , kylyllä hyö paljo ličittih , kylyllä .
A još keron’i , ša ... šanokamma , ruškie on n’i ?
A vot keroista hyö ličittih tuhkalla .
Tuhkalla ?
Tuhkalla ja hiekalla , ja .Šäkkih pannah še , kuumennetah ja ympäri täštä ku šiitä tuhka še onki kaikim paraš .No tuhkua kum pannah šäkkih ja tähä kun šivotah , а kun vähä ..., vähäsen näin keron’i on kipie , n’in min’ih villan’i .Min’ih villan’i , kum pannah še kuumennetah oikein hyvin , ta še villan’i pannah , ja joka päivän ja lattieh työtä ei ollun aikua venymäh , muka keron’i on še , še ei ol taut’i .Keron’i , mie olen iče kyllä šitä , ihan n’i työššä olen ollun ja šukka täššä .Šukan kun täh šivot , tä šillä še proit’iu .
Uhu , a vot korvat , korvat još lapšella , šanokamma , vuuvvetah ?
No korvat jesl’i vuuvvetah , n’i muštua villua tuota käytettih , jotta mušta villa .A miul tänä vuotena piti , miula korvat on , ei ole kovuan hyvät tänä vuotena , oikein hyvät oltu korvat , ja kuulo oli hyvä .N’i nyt n’et , ta i eij ole hyvä .No mie kum muštua villua šiitä panin , tämä korva rupei kl’unkkamah , no kun šielä , kun niin kun m’in’ih kl’unkkajau .A muštua villua kahteh kertah pijin n’i .
Lampahan villua ?
Lampahan villua .
Šiämeh panet ?
Šinne šiämeh panet muštua villua , pienen tukkusen , n’i šillä paren’i , em mie tiä , šentäh el’iko vain muuten , jotta .
Yökšikö vai koko päiväksi panna ?
I šen voit olla i koko päivän , no miulan’i on n’iešnoi tämä nahka , n’in .Päivällä n’i miušta , n’i kučuttelou ottelem poikeš , a yöksi panen .Päivill en voi n’iin kun liikkuu šielä , ta eij ole hyvä .
I lapšilla näim pantih ?
Lapšilla n’iim pantih .Lapšilla toše n’iim pantih .
A eiko kuumennettu korvua ?Lämmitettih , lämmitettih ?
A lämmitettih korvua , šilloin še ei ollun n’iitä kr’elkoja , eikä i mitä , n’i putilkah el’i mihin’ih pannah vettä , ta šiitä lämmiteltih näin , pijettih n’iissä ta lämmitettih .Lämmitettih korvie , lämmitettih lapšelta .El’i kun konša , näin , heilä vaččua kivisti , lapšilla , n’i oikein lämmitetäh s’iitä näitä kaikkie .
Aina še , n’iitä ol’i ličen’joita vs’aakuoloita , ka mie n’iitä em muissa .A travalla tuolla ja lämpimällä , ihan tuolla lämpimällä vielä .Še ol’i muot’i , jotta šielä aivan lämmit ...No šilloin , kun oltih ne , ne ruuskuoit p’ečkat .Šielä kiukualla vain , kiukualla lämpisit teräväh ja šielä kun vieretteleyvyit n’iin .Šielä kačo on n’iin hyvä , jotta šielä parenet .
Uhu , a vot još , šanokamma , ihmisellä ummetuš on , n’i , mitäš s’iih luaittih .Još šyönyn mitän’ih liikua , a sitä ei voi ?
A , ummetukšešta , a ummetukšešta mie en tiä , kum meilä muamorukkan’i ukkorukka on kuollun umpe ..., umpe ... ummetukšeh šiih , kun tätä .Šilloin oli , ei ollun heilä ruokua , ei ollun leipyä , i vovs’u kun kaikičči halla pan’i , n’i šanou "aivan šiitä šyöimmä , šanou , tätä , opilkuoita ta n’iitä š jauhottih n’i .Hänellä tuli ummetuš n’in , s’iih kuoli ukko , ukko ol’i vielä pojevoi ollun , а .No pojevoi ol’i ollun , a šata vuotta el’i , m’i ol’ ollun n’iim pojevoi , jotta .
A eikö l’ičitty häntä ?
A millä hyö l’ičittih ?
Ei tiijetty ?
Ei tiijetty , millä l’iččie .Še ol’i jo kovin ammun’i aika , kum muamon’i ukkorukka , šilloin še ei tiijetty , ei n’imi , a jälkeh še jo kuit’enki hot’ millän’ih , ta kuit’enki paren’i .No šitä hyö aina , jotta kun jesl’i tätä n’iitä pahoja ruokie , n’i šiitä pitäy prostokissua jyyvvä , n’i šitä prostokvaššua juotih .No šiitä še , mošot l’ekče t’elaičči , ka en tiä , nyt še kun on näitä liäkkeitä , ta .
A vot ennen još , još n’i ... n’ikottau , n’i mitä luat’ie pitäy ?
Ka mie en tiä , vettä juotih , viluo vettä , ta sillä proit’i .
Viluo vettä ?
No , viluo vettä juotih .
Uhu .A vot još jalkua ta i jalkua ny ... n’yrähytti , n’yr’ähytti n’iim , mitä piti luat’ie ?
Hierottih ših .
Hierottih ?
Hierottih .
A vot luaittih še vielä i n’iij , jotta tätä , venymä ... venymärihmua pantih .
A vot venymärihmua n’iise pantih .
A kuin vot še luaitah ?
A vot , anna ma ..., anna šanon šiula pr’imieran yhen .
No , no , šano , šano vain .
Myö kum muinen .No , tanššilois olima , a yksi poika oikein juokšou jälkeh ta haluu miun kera lähtie ja , a mie hänt en haluo ottua .Ta myö kum peräkkäh juoksima , mie kun aijašta piällič ... hyppäsimä , a siel to aijat välissä oltih , aijasta piälličči kun hyppäsin ta mie sinne lankes’in , ja miula käsi tämä läpi män’i .Kuin lienöy näin , jotta še nyrrähti pahalla tapasin .Ja šen kum puhalti tuommosekš , kun jo kotih mänin , n’i še ol’i ihan jotta juur šain , kun pušerom piältän’i .
No , no .
No ja ajoi n’iin , jotta kakšitoista on kello , a kolmen aikah pitäy jo lähtie riihtä puimah .No ja enkä uškalla i šanuo , še kun tulou šielä s’iit et uškalla šanuo , jotta tanššiloissa on tullun .No ja еnkä voi nukkuo šiih šuat’en , kun em makua kun .Jo , jo riiheh šuorita pitäy muamon noštau , a mie en ole vielä i muannun .No muamollan’i šanon : "Miul on käsi kipie ".A tämä ol’i tuo , Tan’an ämmö , hän on oikein strookoi še ämmö , myö oikein häntä , myö yheššä elimä , myö še .Tan’a š om miän talošta , toše , no n’iin , šiitä še , šen kera pitäy kyly ..., šinne riiheh lähtie , ja mie šinne mänen , muuta en n’imitä voi , kun n’iitä leikkelen vašemmalla kiällä , n’iistä lyhtehistä , n’iitä šivokšie .A hän oikein jo milman’i , kaikella tapua šanou , jotta pitäy šielä juošša ta pitäy šuaha , ta pitäy kipuo pityä , ja muamon’ tulou , hän kotimiehin ol’i , muamon’ tulou tuomah meilä ruokua , n’iin ol’i kiireh , jott ei ollun kot’ih aikua tuošta , tuošša šuat’en še on .Riihi n’in , puimašša pitäy n’iim puija , jotta šiinä pitäy šyyvvä shootu ta i piäššä puimah , mie muamollan’i šanon , kun n’iin on käsi kipie ta näyttelen hänel ."Oi , joi , joi , joi ! Mäne Or’ehvien akan luokši ".A mie tuumaičen , ka mie olen nuorisoliittolain’i , kuim mie lähen Or’ehvien akan luokši , a hän ol’i pohatta ta n’iitä , kulak’k’i vielä .Ei n’imitä , mäne vain Or’ehvien akan luokši , a miula še on käsi ihan , ihan jo n’ii , jotta ihan koko käsi čorppana .No ja mie , kun šen akan luokši mänen , ja mie ihan varajan , jotta "mitähän täššä nyt tulou .Vot kačo šie , kum miula käsi on šatattautun " ta muka .Hän kun šen šito , n’i kun’i män’in riiheh , n’i miul alkoi jo šormet liikkuo , a jo šormet oltih ihan ...
A mistä hiän šito ?Kuin ?
A täštä šito .
Ylähältä vai alahalta ?
Ihan täštä , ihan täštä paikašta .
Mi ... mi ... missä nuo , nivelet ?
Nivelet täššä missä ollah .
No , no , no .
No , i kuin i kuil luaittanneh on , ottua pitäy kolminlaista lankua , tuota lankua , villalankua .
A vot muissa , kuin mi ... mimmoista lankua hiän otti ?
Muštua i valkieta , i harmuata .
Uhu , i kuin hiän šitou ?
Ši ... šituo še laatno , n’i hän siitä šelin pyörähtäy , miula šanou , jotta šelin pyörähä , a iče šelim pyörähtäy ja tuoh mänöy šiitä , tähä täh , avuau tänne oven , ja täššä , kuin luat’inou .
No tiälä kun šen , rihman luat’iu , šem purou šen .Pyörieksi , kuim puronou .I šiitä putou käteh kolmi kertua kiäštä tämän , pyörähyttäy , no mie še tarkkah kačoin šen , jotta tätä , kuin še , i kuin še i luajitah .No , mie š en tiä , mitä hyö šiinä puhutah , no n’i šiitä kolmi kertua näiv vejältäy täštä , i kuin vejältänöy int’er’esno , jotta mie še em ponimainun , šieltä luat’iu šem petlukan i läpi vejältäy šieltä petlukašta .
I kaikki kolme rihmua ?
Kaikki kolme rihmua .I šiitä kolme kertua näim pyörähyttäy šiit ympäri , no hiän ei kiis ..., väl’l’äseštä luat’iu .I iltah šuat’i miul oli käsi jo n’ii , jotta melkein normal’noi .
A vo ...
Yo ... yön kum makasin , n’i miula vo ... vopše jo kato še , ja šiitä mie en ole uškon , mie vähän ušon kyllä še ... šemmosie assoja , no .S’iinä mie ušoin , jotta še ol’i mintäh lienöy n’iin toši jotta !Ta n’iin ol’i še int’er’esno , mie en malta še .
A , a mitä šanoja šanelou ?
Vot eipä n’iitä šanota t ... šanoja , n’iitäpä ei šanota tuoisella ke ...
Ei n’imitä šano ?
No , šehän šanou šielä .
Hil’l’akkah ?
Omakšeh , ičekšeh , a miula ei n’imitä šano .N’i ne šanat tietäy tuo Nast’a , tuo , Paccana Nast’a .Miula kun on lehmällä jalka kipie n’iin , hiän .
Mikä Nast’a ?
Paccano , Paccana Nast’a .
A še šukunimi hänellä on ?
No , Paccana .
Paccana ?
Paccana Nast’a šuk ..., n’iin on , Nast’a on nimi , a Paccana .
Tällä uuličallako eläy ?
Tällä uuličalla hän on tuošša .Matv’ei Antr’eejevičan t’iijät šie , n’av’erno .Min’ih .Mie raškien kaikki šanuo , mitä t’iijän .A tuo v’et ei , jo še Nast’a , še tietäis’ Tan’am muam ..., ämmö vai .Et kyllä muan’ita .
Mie eklen ol’in hänel luona .
Ol’itko ?
Ol’in , no mut , no i hiän , mie šanoin , jotta mie tulen huomena ."Elä tule , kum mie en n’imitä ", – hiän šano , – "T’iijä ".
Hiän nyt on oikein kor’ašša , potomu što še nyt .Ol’on’an jälkeh , ku še Ol’ona kuol’i n’i , oi-joi-joi kun , kyllä meil on s’itä , ta šaalko pojat naista , kun oli pojevoi ja hyvä nain’i n’i , oi-voi .
I n’iin i män’i , n’iin i män’i še kipu siula , kiäštä .
N’iim , miulta še kipu män’i .En t’iä , jott tak prostoko mäni vai , šen tähenkö män’i , no em mie malta , še š..., še š ol’i int’er’esno , pojat .
No .A vot , još , šanokamma , jalka mänöy poikki il’i nyrjähät ta lehmällä tai , tai hevosella .
No .
Heposella n’i , ličitähkö ?
Ličitäh .
N’iise ?
No poikki jesl’i mänöy lehmällä , heposella , n’iin še on kovuan t’ašol’oi , šitä on t’ažolo liččie , še tapetah paremmin .A , tätä lampahan ličitäh , vot lampahalta jesli poikki mänöy , n’i ihan taaše i murenou n’iinkun šiitä käpry (t ) šivotah , tuohešta luajitah šemmon’i käpry näin .Ta še oikein krut’itah tuuko ta šiitä , mie olen iče šen luatin , vuonnalta jalka katkei , n’i näin luain šemmosem pitkäsen .A šiitä šen oikein lujašta ku šivot n’i , ensin kävel’i , še sielä rippu vopše , a s’iitä alko jo košettua nuoin .
A paranouko še ?
I paran’i , ihan nuo , n’iin hyvim paren’i , jotta .No parenou še kyllä , vain ei kaikičči parene .
No a jo , jesl’i tuoho lehmä n’yrähyttäy ?
A še pare ... parennetah šiitä kun , jesli n’iin , šillä venymärihmalla .
No a tu ... toisella venymärihmalla ?
No mie šiihen nyt jo enempyä n’i en kovuan , n’i uškomah ruven n’i miulan’i , tuo liäkäri aina n’iin anto šiitä liäkettä , onhan še n’eft’i , ei n’eft’i ku iht’il’ovoi .
A šanele , kuin , kuin hiän , tuo Na ... Nasto siula on käynyn , siun lehmän luona ?
Ka hiän kävi , ka kun hiän , mitä lienöy höpöttän , em mie häntä šiitä , šamallah käytteli ympäri , kuin i miun kävi še akka luat’i .Šamallah ta i šen rihman luat’i ta i kaikki .A hiän šielä kuoissah luat’i , a miula käški šiitä , n’in em muissa , jotta kuinka hiän käški luat ..., šitä taittua , en jo muissa , mie laitoin šen lehmän jalkah , vain lehmällä ol’i tuoin’i vika ku , mie še ..., myö šen laittoma , a šiitä , no ei lehmä heitä rampantua ta ei heitä , ta s’iitä myö tuomma uloš , mie lehmän jalan , ku noššan , kačon vaim pl’est’iu tiälä , lehmän jalaš , a piikkilanka jo ol’i , kolmi čorppua šiinä pisytäh .
A , no , no , no .
No ja nyt myö näillä hohtimilla vejältimä , ja lehmä piäsi , še kun ol’i tuoin’i vika , myö , jotta še on , nyrrähtyn a ei .
Lehmällä šanotah šamat šanat vai ?
Šamat , šamat , šamat , šamat , šamat , kaikilla šamat .
Uhu .A vot još , šanokamma , tämmöset n’iin kun šanotah , rauhnat nouššah käteh , vot tänne n’iin kun , no , tr’eskaimah ruvetah ?
Tr’eskaimah , šiihi še ei n’imitä , šiih mie en tiä , mitä ku , s’iinä voijettih kermalla .
Kermalla ?
Maijon kermalla , šiitä yöksi kun voijetah ta kintahat käteh , šillä ličittih , a šii ...
A kintahat mitä vartem piti panna ?
A kintahat pitäy , jotta ne s’iitä kuumettais’ , ta s’iitä še vetäytyy sinne , kerma sinne , sisäh .
A , no .
Nahkan šiämeh .
Aa , no , no , no .
Še , še šiitä luajit .Možot hyö ei n’i pareta , a n’in luaitah ei n’iin , tätä , tr’eskauvuta taal’še .
No , no .
En tiä , min ... m’ii hyö .Meilä muamollan’i ol’i še , jotta jalois oltih , n’i hiän aina kermalla voiti n’iitä , jotta šiitä ei ole n’iin kipiet , še l’ekče še t’ielaiččou , a kun kovana nahka , ka še , še kipie , tät pinkottau šitä nahkua .
No , no , no .A još noin jalanšormen välillä tulou tämmösie ?
Šuvijako ?
No , n’i mitä luajitah ?
A meil ..., meilä ei tiä mosolija , a kum meilä , kun ennen viršuloissa kävelimä pienenä miehenä , n’i viršut jalašša konš jollah , n’in ne lihauvutah , ta še ihan kaikki on , ihan lihana kaik on šieltä šormijen välistä , n’i vot parkkiveješšä .Tämän koivun , koivušta otetah šitä parkkie .Koivu , ieššä kun on še tuohi , a šielä on väliššä šitä parkkie .
No , no , no .
Šitä parkkie , šiitä šitä kuivatetah , šiitä hierotah , šiitä šitä kun jauhuo vain kylvät , il’i panet šitä veteh ta veješšä šiitä pijät , šiih veteh ajat n’i , oi kuin kirvelöy šiitä šitä , ruanoja n’iitä n’i , ihan tuoisena päivänä on hyvä jo jalalla .Še on oikein hyvä liäke , a taaše meilä Mat’t’i , kun oikein ol’i lihava šilloin .Miun vel’l’in’i , hän kun näistä kohista aina liho , liho ta ihan joka paikašta liho n’i , n’iitä kun jauheččuo i luat’iu n’iinkun jauhuo , jo kun kylvelöy n’i tuoisena päinä on ihan jo parentun .Še om parkki oikein hyvä n’iihi šemmosih assoih .
A mi ... mit , mit ne on ne lihakšet ?Minkä moiset ne on ?
Ka , lihautuu , kun on ihmin’i , jesl’i oikein spot’eutuu , ta s’iitä še hieroutuu šielä .
Aa , nu , nu , nu , kun on lihaš , še n’i ruškie šemmon’i ?
Oikein ruškie , ta šemmon’i tulou , kipie šiitä tulou , no vopše to näin , kun aivam märäššä tulou olomah , a hän ol’i oikein spot’eutuja , n’iin spot’eutuja , jotta ku , a lihava ol’i .
Uhu .Uhu , a vot m’i luaittih , još , šanokamma , roška šilmäh mänöy ?Vot ennen kuin , vanhah aikah ?
A kielel otettih .
A kuin otettih ?
Vot Ol’ona mahto kielellä ottua , miult yhen kerran rauta rauvan otti , šilmän šiämeštä .
Kuin ?Šanele .
A vot mie šitä en tiä , jotta kuin hiän otti , a še n’iin teräväh n’appasi , jotta šillä kertua še ei olis’ lähten ilmaseh šiämeštä , kun taaše ol’i puuttun .Kun ihan tä ..., mušta šen vierellä .Ta toisella kertua miul oli n’i luu tooše , kun lenti , kun kaupašša , lihoja pilkoin n’i kun luu šilmäh lenti , n’i , tooše hiän otti šillä kielelläh .Ja kun n’iin teräväh , šen kun krukom , kun kielinenällä , kuin käyttänöy , n’i šillä kertua šuau kiin’i , ja vejä ..., vejältäy kielelläh .A kieli še om puh ..., puhtahampi hän vielä n’iinki kielenkin šen , no en tiä , millä lienöy huuhtonko šen ta rupieu ottamah šilmäštä .
No kum pehmie on .
No .
A vot , još , šanokamma , šemmon’i muššelma , još nou ..., noušou ihmisellä n’in ?
Em mie tiä šitä , ei n’i millä nav’erno .Še muššelma še män’i iče poikeš , aika tulou ta i mänöy .Ei n’iitä ennen , joka kipuo oikein kehattu , oi vuoi , ne oli muššelmat ja ruanat , ne ol’i pienet vijat .
No .
Oo , ei , kyllä še pojat ennen ol’i narota .Ta kuin to lienöy oltih paremmat ihmiset .El’i ei välitetty i , eli ei jollun joutuo , el’i tak prosto kr’epče oltih hyö , ihmiset .
A vot tuo , vot lapšella još kriiža noušou , n’iin kuin sitä lečittih ?S’itähän lečittih ?
Lečittih , s’itä še l’ičitäh moneh tapah .
A vot kuin vanhah , vanhah tapah ?
A šitä , šitä ličitäh moneh tapah , mie kyll en točno tiijä , a tiijän šen , jotta taaše elävyä hopieta juotettih , a še on oikein t’ašolo .Še on n’iin t’ašolo , n’i jesli elävä hopie vuit’inou kak ..., kakaš , kaakissa , no , kaakajut , n’iin šiitä parenou , a jesl’i ei vuit’i n’i šiitä muka ei parene .A šiitä tupakkie tuota pantih n’apah .Še muokkuau oikein ihmis ... tätä lašta .
Lapšella pantih ?
Lapšilla .Jesl’i , jesl’i n’avašša on še , kriiža , mie en tiä , millä hyö , a muutomat kylvätettih , ta mie en tiä , millä hyö , em mie , miula kun ei ole kriiža šyönyn lapšie n’i .
A tuolla , a , m’i , kuinn’ih ta ..., nuoralla kuinn’ih ličittih vai ei ?Ei šua ?
Ka ličittih , Tan’alla še oli kriiža , n’i ol’i n’a ..., n’apa noin šuuri .A mie en t’iä , pabuška še li ..., aa , ei paapuška , Prokon akka , kun vielä iče muistau n’in , karjuu jott : "En lähe kylyh mie enämpi , kum Prokon akka šylköy ".
No a kuin še ?
Ka mie vot vähän tijän , kylvetti muuta ei n’imitä , a Tan’alta män’i .
Ei , no še kuinn’ih , kuinn’ih luaitah , šanellah šielä .
Em mie tiä , kuin .Karjuu jotta : "En lähe enämpi kylyh , kun ", – tä -, tätä , – "Prokon akka šylköy ".
Šylköy ?
Šiinä še on šylköy , näin kolmi kertua šylköy ta šanoja šanou , n’iin še i luat’iu .
Etkä n’i kuullun jotta ,
Een en , en , en , en .
A et haluo šanuo ?
En ole i kuullun , en , mie olen .En o , taika ... taikauškon’i ole .
No .
En , n’iistä välittän n’ikonša .Ei še meilä ollun aikua n’iitä , kun ol’ima komsomolat n’i n’iitä i kuuntelomah enkä , i kuunnellun n’ikonša .
A vot kuin još , ha ... tuota hammaš još tuota , šärköü n’in ?
Šiih , ei n’imitä t’iijetty , kaikilta hampahat kirvottih n’i , kun’i keštänöy , kun’i keššetäh hampahat , s’iih n’i kivistäy .Ei hammaššärkyh še ei tiijetty , i mitä muuta kun kuumennettih .Ei , ei .
Eikä n’imitä ne tietäjät ?
Ei , ei , ei n’imitä tietäjät , ei n’imitä kekšitty muuta , kun še muka heittäytyn on mistän’ih , ta šitä , ta tätä , о , heittäytyn on n’i mistä niim prosto .
Ol’i ličen’joita vs’aakuoloita
Karelian Proper
Kestenga
"