Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Mökerikön tora

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: Igor’ Petrov, Oma mua. № 17, (2017), p. 10

Mökerikön tora
(Livvi)

Mökerikkö on pikkaraine kallivosuari Luadogan järvel, kuuluu muga sanottuh Päivänlaskusuaristoh. Ruočin da Ven’an välizen sovan aigua, kudamua Suomes sanotah pitkäkse vihakse, Mökerikön tyves oli suuri meritora.
Vuvvennu 1568 Ruočin kuningahakse rodih Juhana III. Enne sidä Juhana oli Ruoččih kuulujan Suomen gertsogannu. Vuvvennu 1562 gertsogu Juhana nai pol’šalazes prinsesas Katariina Jagellonicas. Katariina oli ylen čoma, äijät ylähyöllizet sulhazet tahtottih hänes naija. Vuvvennu 1561 händy kozičči Ven’an suari Iivan IV Julmu, ga Katariina andoi hänele grivat, meni miehele Ruočin prinsale. Iivan Julmu rubei äijäl vihuamah Juhanua. Konzu Juhana rodih Ruočin kuningahakse, Iivan IV mustoitti hänele ammuzen pahan mielen da vuvvennu 1570 sanoi julgi sovan Ruoččii vastah. Soda jatkui vuodessah 1595 da oli ylen vihaine da verine. Ylen puaksuh ruoččilazet sodajoukot hävitettih Karjalua, ven’alazet sodajoukotSuomie. Suomes tämä soda sai nimen “pitkä viha”.
Vuvvennu 1581 oraskuun 16. päivänny ruočit lähtiettih sodamatkale Anuksen čupule. Ruoččilazet laivat sodajoukkoloinneh lähtiettih Kägöisalmen linnaspäi. Matkan johtajannu oli Siivart Jakobson. Enzimäi ruočit mendih Kurkijoven lahteh, kus heijän joukkoh yhtyi paikalline nostovägi omil laivoil. Sit kaikin yhtes lähtiettih Anukseh päi. Heinäsenmuan lahtes ruočit nähtih läs sadua ven’alastu laivua. Ruoččiloin nähtyy ven’alazet ruvettih myöstymäh, ga Mökerikkö-suaren lähäl ruočit tavattih heidy. Algavui meritora, kuduas upotettih äijy ven’alastu laivua, ga erähät yhtelläh piästih pagoh da mendih Anukseh. Ruočit jatkettih matkua da nostih randah Anuksen lähäl. Ga hyö ei tuldu vuottamattah. Ven’alazet sodajoukot vastattih ruoččilazen sodajoukon da tapettih vähilleh kaikkii. Siivart Jakobson puutui vangikse.