VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Natalja Gromova. Aijan jogi

Natalja Gromova

Aijan jogi

Livvi
New written Livvic
Karjalazet ollah terävykielizet. Kaikenluaduzii ližänimilöi annettih hyö, äijät niilöis roittihes paikannimilöikse. Helly on mieletöi ristikanzu, ellendämätöi, helien iänen kel. Puikko on laihan ristikanzan nimi, hympö on tolkutoi, touhuou tyhjiä. Sih luaduh roittihes Helylä-, Puikkola-, Hympölä -kylien nimet. Ehki paikannimistö on mieldykiinnittäi tiedo!
Karjalan Pohjazeh virduau Viigu-jogi. Sen nimi on rodinuhes saamen kieles, saameksevuikka, vikutarkoittauvägeviä, järiedy”. Viigan rannal oleskendelou Taiginala, Taiginitsi-kylä. Kohtat sie ollah syngät, sendäh erähät viäräh duumaijah, ku kylän nimi on roinnuhes taiga-sanas (karjalakse korbi). Taiginakse k učuttih n erottomua ristikanzua, huariškuo, sama merkičys on taigin-sanal ven’an kieles.
Taiginala on vahnu kylä, ga jo on ammui hyllys. Konzulienne sit oli 17 taloidu. Sih rodivui hendo neidine, mustupiä da suurisilmäine ilmekkähän kaččien kel. Tyttö oli n’uakan nägöine, sendäh muamo Marpu andoi hänele Gal’oi-nimen. Gal’oin pereh eli kaksikerroksizes talois kahten päčinke. Iče Marpu Andrijanova rodivui Vožmosalmen kyläh. Starinan mugah suari Pedru I ajoi Vožmosalmes siiriči da nägi, ku neidizet leikattih vil’l’ua pellol, azetui da käski luadie pruazniekan. Häi käski luadie stolat da laučat lyyhtehis. Stolal oli ylen äijy gostitustu. Neidizet pajatettih, nämmä pajot ylen äijäl miellytettih suarii. Pruazniekku pruazniekannu, ga suaril oli dieluo, häi keräi paginale bajariloi. Rahvas sini kižattih, tansittih, lykittih toine toizeh olgie. Se ei andanuh suaril ruadua. Vod on važnaja soloma!”, pahoittelihes häi. Annettih sendäh kyläle Vožmosalmi-nimi. Moine nimen sellitys, tiettäväine, on keksitty.

MARPAN OMA OZA
Marpan elos oli jygei.
Hänen tuattah kuoli meččyruadolois olles, puu kuadui piäle. Tyttözel silloi oli kaheksa vuottu. Marpan enzimäine ukko Vasilii Averin torai Enzimäzel muailman voinal. Häi aijoi kuoli. Toine ukko Grigorii Nikolin kuadui Ižänmuallizel voinal, kaikkiedah yhty kuudu ei ehtinyh Voitonpäivässäh. Täl voinal sežo sai surman Marpan poigu Sergoi Averin, kyvykäs matemuatiekan maltai. Marpu oli opastunnuh ristikanzu, opastui Poventsan gimnuazies, ylen hyvin pajatti. Marpal oli yheksä lastu, hengih jäi vaiku Gal’oi da Gal’oin veikki Jakov. Jakov ruadoi, Gal’oi opastui školas. Enzimäi opastui Vožmäis, 30 kilometrin piäs Taiginala-kyläspäi, sit Ogorelišis da Pindušis. Taiginalashäi sähkyö ei olluh, škola oli vie enne Ligakuun Vallankumovustu.

TAIGINALAN STARINOI
Kyläläzet meččiä myöte ei varattu kävellä, pedoelätitgi kierrettih tädä kyliä.
Sanotah, autoi čiganoin sana. Kylän taguahäi joga keziä azettelih čiganoin joukko. Nuorižo kävyi kaččomah ilokastu rahvastu. Hyögi tuldih kyläh. Kyläläzet, konzu pidi, autettih heidy, ei kieldävytty avus. Ga rinnal olijas Vorožmägi-kyläs varattih da ajettih iäre čiganoi. Vie mustoitatto meidy!” sanoi eräs čigannakku abeiččijoile. Tämän jälgeh kondiet ruvettih tulemah Vorožmäen žiivattoih, Taiginalashäi nikedä ei koskiettu.
Taiginala-kylän vastalpäi oli suari, sinne kezäl ehätettih poikki joves lambahii paimendusmuale. Viigu-jogi oli hyvä abuniekku, andoi kalua, oli vienmatkannu. Toiči jogi toi lapsile bobastugi. Pahahäi oli bobazien kel voinan jälles. Lapset ečittih sit niilöi jogirandoi, löyttih ičele elostustu. Lapsien kižat sežo oldih puaksuh vienke, kačottih, ken suau uidua joves poikki libo ken maltau ottua kiven joven pohjaspäi.
Toiči tapahtui pahuagi. Kerran keviäl jogi toi hirvien lövvön. Oli suurivezi. Kaččou yksi kalastaivies miliennöy nägyy da siirdyy lähembäkse. Se oli kuolluh kylmänyh ristikanzu, kykkyzilleh istunuh. Vezi toi sen kylällyö da se sit uvvessah meni vedeh. Kalastai pöllästyi nähtyy da kepitti täytty vägie kodih.

KYLÄN ELOSTU
Talvel kyläs lapset čurattih mäes.
Kerran Jakov val’l’asti regyöh bošin, da Ggal’oi ajeli regyöl bošinke kyliä myöte. Pereh oli sovukas. Syömine oli tavalline, muamo pastoi joga päiviä piiruadu libo olan’n’ua, leibiä suolanke sydämes. Täs kyläs pastettih viizikulmastu šipainiekkua. Suolattih siendy leškois da kalua puččilois, kuivattih ruahtuo varakse. Maiduo kylmätettih pavois. Moinejiämaidooli parahannu syömizenny Gal’oih niškoi.
Kazvokset kazvatettih iče. Kolhouzas otettih ruadopäivis vaiku kagrua. Konzu Marpu leskevyi, häi andoi hevon kolhouzah. Kolhouzan nimi oliGranit”. Sie kazvatettih paiči tavallistu vie kodijänölöi, ogurčoi da peldomandžoloi. Granitoli muanruadoalan paras ruadai. Rinnal Vorožmäes oli Pobeda-kolhouzu. Sit vikse ruattih laškasti, sendäh ven’akse sanottih poverkua: “KolhouzuGranithuondekses jyrizöy, kolhouzuPobedamaguau murginassah!” Net kylät puututtih häviejöin kylien joukkoh myöhembä.
Taiginalan kylän pruazniekannu oli Sroičanpäivy. Sinä piän kyläh tuli gost’ua kogo ymbäristölpäi. Kyläläzet piettih iluo, nuorižo liedžui, kižai laptuh da gr’uuhah. Pruazniekan kohtu oli juuri Gal’oin koin luo. Kyläs suvaittih Sroičanpäiviä, sendäh ku sen jälles algavui vastuolline aigu, rubei menemäh lahnu jogie myö. Jogikala oli tärgei sualis, huolimattomat vaiku nähtih nälgiä talvel. Gal’oin perehes tavan mugah kalua syödih silleh: muamale jätettih piä, poijalelahnan keskikohtu, tyttäreletagapala.

KODI, KUDAMAH EI OLE DOROGUA
Toinah enzimäine kylän eläi, Taiginalan alguhpanii, oligi tolkutoi, ga Gal’oi ei ole moine.
Häi on nerokas emändy, tiedäy jo unohtunnuot syömizien valmistusretseptat. Maidopyhälaskunnu Galina Grigorjevna pastau vahnanaigastu pastosturiädöidy. Se on ylen magei! Naine on kädevy sovanombelii, kui muamah. Luadi enzimäzen ombeluksen lapsennu, konzu ombeli lentan čiganan helmah. Puuttua yhteh ei olluh helpo, čiganan jupkuhäi on järei, helman reunu on pitky. Hädä laškangi kirkendäy
Igälangu kuluu. Taiginala tyhjeni ammui, Viigu-jogi upotti Vožmosalmen, konzu nostettih vezivoimalu. Hyväs elokses aigu menöy, kui vezi valuu. Galina Bogdanova (Nikolina) nygöi eläy Petroskois. Hyvin elettih enne”, sanoi häi. Tahtos inehmine nähtäkseh kodirannan kel uvvessah, ga sinne ei ole dorogua nygöi. Voibi puuttuo vaiku venehel Viigu-jogie myö