VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Died’oi da vunukku

Died’oi da vunukku

Livvi
New written Livvic
Eli-oli muailmal ylen vahnu starikkaine. Hänen silmät oli jo mutakot, polvet ainos säristih dai kuuli häi pahoi. Konzu häi istui stolan piäs, käzis odva pyzyi luzikku, nikui ei voinnuh ozata syömizii suuh, vai tiputti. Hänen poigu da nevesky kačottih pahal silmäl, sit luajittih hänel sijan päčin tuakse, kus died’oi yksin istui da söi. Sinne joga kerdua hänel tuodih syvvä saviasties. Puaksuh starikan silmis juostih kyynälet, häi ainos kurkotteli čupuspäi stolah, kus syödih nuoret.
Kerran saviastii pakui lattiel dai mureni palazikse. Nuori nevesky rubei čakkuamah died’oidu. Starikku ni yhty sanua ei voinnuh sanua vastah, vai kačoi lattieh da hengästelih, piä oli alahan. Tämän jälgeh died’oil ostettih puuhine ast'e.
Kuului päivii. Poigu da nevesky erähän kerran nähtih, kui elostau heijän lapsi. Häi laijaili pienii laudazii.
Midäbo sinä luajit? kyzyi tuatto poigazel.
Ga luajin kartastu. Konzu äijäl vahnenetto, rubien teidy muaman kel sit syöttämäh.
Muamo da tuatto vaikkaine kačottih toine toizeh. Mollettiloil rodih huigei oman lapsen ies.
Tämän jälgeh joga kerdua died’oi istui yhtes heijän kel stolas eigo kuulluh omas poijas da ni neveskäs ni yhty pahua sanua.