Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Ol’ga Ogneva. Lapin taival, Lapin randu
Ol’ga Ogneva
Lapin taival, Lapin randu
Livvi
Arheologoin da
histourien tutkijoin mieles , Karjal oli eloitettu nenga kymmenendel - yheksändel vuozituhandel enne meijän aijanluguu .Muinazet eläjät tuldih meijän rannale Urualalpäi da päivänlasku-Siberispäi .Ei sua sanuo , midä kanzua hyö oldih da midä kieldy paistih .Kaikis muinazin kanzu nygözen Karjalan mual , min myö tiijämmö , ollah saamelazet .Hyö elettih Karjalas rauduaigukavvel da aigazel keskiaijal .Saamelazis meile on jiännyh äijy paikannimie , niilöin keskes monet nimet Vienanmeren rannal .
Se nygöi Ven’al saamelazet libo lappalazet eletäh vai Kuolan niemimual .Vie 1500-vuozil keski - da pohjazes Karjalas oli saamelastu kezä - da talvikyliä .Sendäh nämmii mualoi silloi nimitettihgi Lapin pogostoikse .Niidy oli seiččei – Lindarven , Puan’arven , Puadanen , Sellin , Semčarven , Rugarven da Šuigärven .Ennepäi saamelazet elettih Karjalan nygözes suvesgi .Sendäh voibi sanuo , ku saamelazet oldih kogo Karjalan .Vähin-vähäzin hyö myöstyttih suvespäi pohjozembah sen mugah , kui suvespäi pohjazeh eistyttih itämerensuomelazet rahvas .
– Saamelazet ollah muinazimat eläjät Vienanmeren rannal .
Vahnin kirjutus , kudamas mainitah heijän olemasolendas Vienanmerel , on pyhän Luazari Muromalazen eloksenkerdomus .Se kerdou 1300-vuoziluvun puolivälin tapahtumis .Pyhän eloksenkerdomus ei ole oigei tiedoloinlähteh , ga yhtelläh sidä voibi käyttiä , sanou nimistöntutkii , filolougientiijon kandiduattu Denis Kuz’min .
Pyhän Luazari Muromalazen eloksenkerdomukses on sanottu , ku lop’ libo lop’ane , kudamat elettih Oniegujärven liidehrannal , siirryttih siepäi pohjazehpäi Vienanmerele .
Oniegujärvelpäi pohjazeh piästih vezitielöi myöte .Niidy oli moni da kai matkattih Uikujärven kauti .
– Yhty niis karjalazien keskes sanottih Lapin taibalehekse .
Nygöi tädä tiedy ven’ankielizes traditsies tietäh nimel Osudareva doroga , jatkau Kuz’min .
Osudareva doroga karjalakse olis Tsuarintie .Se sai moizen nimen tsuari Pedri Suuren mugah , kudaman käskys tämä kahtensuan kuvvenkymmenen kilometrin pitky tie oli srojittu vuvvennu 1702.
Tsuarintie algavui N’uhčas da loppih Povenčas da yhtisti Vienanmeren da Oniegujärven .Pohjazen voinan aigua tädä tiedy myöte viettih sodajoukkoloi da sodavehkehii Arhangel’skaspäi da Anusrannalpäi Piiterih .
– Juuri saamelazet oldih Vienanmeren rannikon kandueläjii .
Ven’an tsuarikunnan yhtehizen kartan kuvailijas liittehes juuri päivänlaskurandua sanotah lappalazekse rannakse .Ven’akse se on Loparskii bereg .Da kai sie olijat eländykohtat ollah lappalazet pogostat – Kemi , Kieretti , Kovda , Soroka da muga ielleh , sanelou Denis Kuz’min .
Vienanmeren rannal on äijy saamelastu paikannimie .Net ollah merkittävien , talohuon kannalpäi kaččojen tärgielöin ymbäristökohtien nimet .
– Niilöin paikannimien joukos ollah monet mereh virduajien jogiloin nimet .
Ezimerkikse , N’uhča , kuduan pohjannu on saamelaine sana n’uhč , joučen .N’uhčajogi on Joučenjogi , sanou Kuz’min .
Joven mugah nimitettihgi kuulužu pomourukylä N’uhča , kus algavui Lapintaival , libo Tsuarintie .
– Sit Koležmajogi libo Kalajogi , sit Virmajogi libo Verkojogi .
Uikujoven šuaran libo Sorokan nimi on sežo saamelasperäine da Sorokanjogi on šuarujogi .Kovda on keskel olii jogi , Kierettijogi on ladvujogi .Kalgareka on kangasjogi .Voibi sežo ajatella , ku nygöine Kezäjogi libo Letn’aja reka , sežo on olluh saamelaisperäine nimi alguudah myö .Lähäl Kezäjoven suudu on suari Kezakul’skii ostrov .Sen rekonstruiiruittu formu on Kezäkylän suari , da tämä nimi vihjuau sih , ku täl suarel enne oli saamelaine kylä .Saamelazet talvel elettih talvikylis , ga kezäl siiryttih kalastamah pienille suarile .Toinah tämän suaren nimi kerdou juuri täs .Toizin sanojen , Vienanmeren rannal da manderehel elänyöt saamelazet käydih kalastamah tälle suarele , kerdou Denis Kuz’min .
Lappalazien olemasolon merkinny ollah net Vienanmeren ymbäristös olijat ven’ankielizet nimet , kudamis on Lobskii libo Lapin -sana .
– Kieretin kylän nimistös on abaipaikku Lobskii Krest .
Vie on olemas lahti Lobskaja Guba .Kezäjoven nimistös tuaste on lahti nimel Lapina Guba .Ja Lapinskije mhi -nimine suo .N’uhčan ymbäristös on Lapinskii ostrov -nimine suari .1580-vuoziluvun dokumentois mainitah kylä Lapinskoi sled .Lappalazen jälgi .Minun mieles , se vihjuau sih , ku N’uhčan ymbäristös oli olemas saamelastu kyliä .Sie on muudugi saamelastu nimie .Ezimerkikse jogi N’ormuša , Heinyjogi , jatkau Kuz’min .
Lappalazien olemasoluo Vienanmeren rannal tovestetah ristittyzien sugunimetgi – Lapin , Lopintsov , Lopinov .
– Ezimerkikse , Kalgalahti libo Kalgalakša-nimizes kyläs Lopinov on yksi kandusugulois .
Koležman ebävirralline nimi on juuri Lopari .Voibi olla , tämägi nimi vihjuau sih , ku tämängi kylän algueläjii oldih juuri lappalazet , sanou Denis Kuz’min .
Ei kai lappalazet myöstytty Vienanmeren liidehrannalpäi ielleh pohjazeh , Kuolan niemimuale .Erähät jiädih omien eziižien tapoksile da karjalastuttih , voibi olla kentahto ven’avuigi .Saamelazien algueläjien perindökse meile jiädih paikannimet , kudamat sanellah , ket da kui elettih nämil rannoil monii sadoi vuozii tagaperin .
Saamelazet laihinsanat meijän kieles
Tiedomiehil nygöi ei ole nimittustu tieduo sit lapin kieles , kudamua paistih Karjalas .Ga yhtelläh sen jälgie on nygözien Vienanmeren rannikon eläjien kieles .Heijän murdehis on kogonaine joukko saamelastu laihinsanua .Aiga suuri joukko sanua kuuluu pedranhoidoh , sanou Denis Kuz’min :
– Ezimerkikse , kunduša – kolmevuodehine ižäččypedru , urak – toizel vuvvel olii ižäččypedru .Vondelitsa – toizel vuvvel olii emäpedru .Čunki – pieni regyt , kunne val’l’astetah pedru , ker’ožka – ahkivo .Sigostega – pedrumiehen lasso .Keikalo – pedran kaglas olii laudupala , kuduah on kirjutettu pedran ižändän nimi .Saamelazien laihinsanoin keskes on kogonaine joukko ymbäristökihtien nimie .Sana tunturi on saamelastu alguperiä , n’aša – pehmei , upottai randu libo meren pohju , kotkui – kannas , toros – suuri jiäpala , pahta – kallivoäbräs libo kallivo .
Konzu Vienanmeren rannoile tuli uuttu rahvastu – karjalastu da ven’alastu da hyö tartuttih uudeh ruadoh , ruvettih pidämäh pedroi , pyydämäh merikalua da -elättii , hyö ei keksitty uuzii sanoi oman kielen sanaston pohjal , vai otettih net saamelazil eläjil .Monien merikaloin da elättilöin nimet sežo on otettu saamen kielespäi , sežo sanelou Denis Kuz’min :
– Ezimerkikse , pikša , saida , turska (tr’osku ), pinagor’ .Sit – navaga , tr’oskan roduh kuuluju kala .Kumža – järvilohi da muga ielleh .Sana mursu libo morž on saamelastu alguperiä , vie n’orpu da čuhar’ , libo mečoi .Täh joukkoh kuuluugi sana jägäl .
Lapin taival, Lapin randu
Livvi
–
–