VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Natalja Gromova. Kenbo olet, Teppo?

Natalja Gromova

Kenbo olet, Teppo?

Livvi
New written Livvic
Kotkatjärvi on suuri järvi Anuksen piiris, enne oli äijy kyliä sen randoi myöte. Monet kylät hävittih, rahvas mendih elämäh toizih kohtih, ga pietäh tallel vahnoi fotokuvii, kirjazii. Yhtelläh parembi kaikkii ezinehii on kerdomus endizeh elokseh näh.
Tepoiniemen kylä on vahnu kylä Kotkatjärven rannal. Konzulienne ammui sie oli kuuzitostu vai seiččietostu taloidu, eli läs sadua hengie. Paikallizet rahvas ainos tahtottih tiediä, kenbo pani armahale kyläle moizen nimen, kuspäi tuldih rahvas sinne? Tepoiniemi on St’epannavolok ven’akse. Minun sevoitar Matvejeva L’us’a saneli, ku lapset šuutittih školas, buite kyläläine St’epan oli rodivunnuh pieluspiälizeh – “navoločkah”, sendäh pandihgi moine nimi kyläle.
Tänä kezän myö vastavuimmo meijän muaman sevoittaren kel da mustoitimmo meijän suvun histouriedu. Suvun vahnin Tokarevan Iivan kerdoi kyläh näh, saneli perehen starinua meile. Tepoiniemeh rodivunnuh Van’a-diädö nygöi eläy Anuksenlinnas, häi puaksuh mustelou endizii aigoi.
Tottu sanotah karjalazet: joga taloin pihas lähtöy dorogu Piiterih. Ylen ammui, konzu suari Pedru Enzimäine tahtoi siirdiä laivasto Valgiel merelpäi Oniegan järvele, häi käski luadie Osudarevan dorogan. Äijy miesty käskiettih sih ruadoh Karjalah. Koskemattomis mečis läbi menijiä dorogua luadimas oli karjalastu dai Ven’an eri čuppuloispäi tulluttu miesty. Oligi rahvastu Tambovan alovehelpäi.

St’epan-Teppo, Tokarevka-Tokarev

Kaksi vellie oli Tokarevkakyläspäi, vahniman vellen nimi oli St’epan, a toizen vellen nimie ei ole tietois.
Ruado oli jygei, vellekset tahtottih välläle da pajettih iäre. Hyö nostettih koin niemen n’okale. Koin alužimen kivi tänäpäigi nägyy muan piäl. Tämä Teppo (St’epan) da hänen velli oldihgi Tepoiniemen kylän perustajat da enzimäzet eläjät. Vellet naidih karjalazis neidizis, tambovskoi Tokarevka-kodimuas rodih sugunimi heijän perehileTokarevat. Myöhembi suguh rodihgi tostu sugunimie died’oloin nimien mugah: Nifantjevat, Leontjevat, Artamonovat. Net kai ollah suuren Tokarevan roduu! On žiäli, ku monet heis ei tietä sih nähte
Ezimerkikse, Nevvostoliiton urhomies Iivan Iljič Artamonov on Tokarevan roduu, häi rodivui Tepoiniemeh.
Tepoiniemen kylä rubei levenemäh, sinne tuli elämäh uuttu rahvastu. XVIII-vuozisuan lopus kyläh tuli elämäh Jeroi Čiučoi perehinneh (Jeremei ven’akse) Matčeilan kyläspäi. Ennevahnas Kotkatjärvi ei olluh suurennu kogonazennu kylänny, sil aigua oli moni piendy kyliä, Matčeilu oli nygözen Kotkatjärven ozannu. Čiučoisuvun jälgeläzet ollah Vorobjovat nygöi.
Meijän buaban čidžoi Vorobjovan Nast’oi meni miehele omah Tepoiniemeh, hänen ukko oli Tokarevan Vasselei. Heil oli äijy lastu, Van’a-diädö on yksi heis. Sanakse, perehes oli moni kaksostu.

Van’a-diädöTepoiniemen lapsi

Brihačču Van’a Tokarev on rodivunnuh vahnembien kodih juuri obrazan uale.
Hänen Nast’oi-muamo ellendi, ku tuli lapsensuanduaigu da tartui lauččah. Hyvä on, ku Nast’oin sizär Marpu ehti abuh, vastesuadu lapsi ei pakkunuh lattiele!
Poigaine oli rouno ku bul’čukkuyhty korgevuttu da levevytty. Ravei da näbei brihačču maltoi ruadua kaikkie jo lapsusaijas. Hänel kui toizilgi Tokarevoil peigoi ei ole keskikämmendy. Tokarevat ollah hyvät kirvesmiehet da puusepät, nerokkahat kalastajat. Lapsuos Van’al olikalastusdovariššu” – pieni kanaine, kudai hänenke yhtes kävyi kalah. Kuni brihačču ongitti, kana käveli randua myöte šingojes randučuuruu. Erähiči rodih ozattomus. Van’a tabai lahnan, ga järven randu oli jyrky, ylen suuri kala pakui šiiloih! Kuni poigu kävyi kuččumah abuh muamua, kanaine n’okki čyöttyö da lainoi sen ongen kel. Tuli järilleh kalastai, a kanaine-rukku on hengetöi jo. Van’a-diädäl tässähgi on pahua mieldy sen periä.

Kylän peitt ožuksii

Voinan aigua Tokarevan pereheh tuli hädä.
Vasselei vihaniekan tagavos Tepoiniemes olles työndeli partizuanoile tärgielöi tiedoloi (Vasseleil oldih kibiet jallat, sendäh händy ei mobiliziiruittu armieh). Vasseleil oli manduattu, kudaman andoi hänele Andropov. Tämän kaiken Van’ale saneli hänen Nast’oi-muamah. Juuri häigi peitti sen manduatan lippahah, kudai oli heijän kois.
Konzu talvel 1943 Zinaida Grigorjevan joukon partizuanat tuldih Tepoiniemen kyläh, kylän stuarostu istutti heidy stolah da pani samvuaran kiehumah. Iče meni iäre koispäi da käski Vasseleile mennä kuččuo suomelazii saldattoi. Vasselei ei lähtenyh. Pellol olles häi nägi, kui stuarostan tytär lähti Kotkatjärven kyläh. Vasselei ehti tulla abuh da sanoi partizuanoile manduattah näh. Partizuanat hypättih ikkunaspäi, lähtiettih pagoh. Tepoiniemeh tulduu vihaniekat ruvettih ambumah.
Grigorjevan Zinoi da Jegorovan Mikko piästih järven toizele rannale jiädy myöte da peityttih meččäh, talvikuul suomelazet tapettih heidy Pyhäjärven lohkol.
Tokarevan peittodokumentu hävii. Pahantahtojat tuldih kodih peitoči, avattih lippahan da varrastettih manduatan.
Vot on, se on olluttu da mennytty, nygöi ei ole ni yhty tovestustu, ku en minä ole viäry, sanoi silloi Vasselei akale.
Kenlienne oli andanuh valdivole viärät tiijot, “kielletty agentuTokarev Vasselei Timofejevič pandih kiini. Tyrmäh häi kuoligi. Myöhembi Vasselei reabilitiiruittih, ga Tepoiniemeh häi jo ei tulluh
Äijy peittožuttu on Tepoiniemen kyläl. Sendäh pidäy kyzellä da pagizuttua sen lapsii, kuni heidy vie eläy.
On Tepoiniemes Timoinguba. Enne sie seizoi kodi järven rannal, kus eli Timoi, Tokarevan Timofei, Van’a-diädän died’oi. Mies meni, nimi muale jäi.
Kiitämmö sinuu, alguhpanii Teppo, meijän kyläs! Kiitämmö sinuu, Timoin bunukkua Iivanua, mustelmis.