Texts

Maria Filatova. Tegem külän parembaks

corpus: Journalistic texts

Source:

Kodima. № 12, 2018, p. 4

Maria Filatova

Tegem külän parembaks

Veps
New written Veps

Šokš-školan openikad
opendasoiš
tehmaha
ekskursijoid kodiküläs
.

Ühtes
školan
pämehenke
da
opendajanke
Nina
Koren’kovanke openikad
oma
vaumičenuded
melentartuižid
matkoid
turistoiden täht
i
vediba
jo
erasid
ekskursijoid. Midä
ozutadas
adivoile
da
min
polhe
starinoitas
? Meiden
redakcijale ozastui
olda
ekskursijal da
nägištada
kaiken
ičeze
sil’mil
.
”Tervhen
, adivod
! Kucum
teid
ekskursijaha!” – mugoižil
sanoil
vasttaba
turistoid Šokš-školan openikad
. Hö
vaiše
opendasoiš
vedämaha
ekskursijoid, no
tegeba
sidä
lujas
rohktas
. Kodiröunan sijad
heile
oma
tutabad
laps’aigaspäi
i
sikš
hö
kebnas
starinoičeba
niiden
polhe
adivoile
.
Pühän
Iona Jašjärvelaižen polhe
adivoile
starinoitas
ezmäi
kaiked
. Nece
pühä
ristit
korktas
arvostadas
da
tetas
vepsän
mal
. Enamb
450 vot
tagaze
Iona sauvoi
monastirin
. Se
seižub
nügüd’-ki läz
Šokšud mecoiden
keskes
järven
randal
. Sen
polhe
Šokšun openikad
ühtes
opendajidenke
oma
eskai
tehnuded
fil’man
i
ozutaba
sen
adivoile
siloi
, konz
monastirihe
ei
sa
tulda
.
A
ozutada
babarmmujušt kvarcitad voib
miččel
taht
voz’aigal
da
säl
. Ekskursii jatktase
jo
toižes
čomas
tahos
, kus
om
babarmmujuižid kivimägid. Lapsed
starinoičeba
: ”Babarmmujušt kvarcitad zavottihe
sada
Änižjärven päivlaskmas
läz
kaht
sadad
vot
tagaze
. Sidä
kuctas
Šokšun kiveks
. Nece
om
harvinaine rusked
kivi
. Se
om
lujas
kova
. Babarmmujuine kvarcit om
kivi
, mitte
om
tetab
kogonaižes
mirus
. Sišpäi om
tehtud
Leninan mavzolei Moskvas
, Nikolai
Ezmäižen
muštpacaz
Piteriš
, Napoleonan sarkofag Parižas. Babarmmjuine kvarcit ottihe
Piterin
harvinaižiden arhitekturižiden
muštpachiden
tegendaha
: Ermitažan, Mramordvorcan, Mihailan zamkan
, Kazanskijan da
Isakijan soboroiden, Marian dvorcan da
äjiden
toižiden
sauvotusiden
tegendaha
”.
Posadas om
karjeran pala
, kus
radoid
ei
ole
. Nece
om
čoma
taho
, i
se
voiži
olda
melentartuižen
turistoile, no
ekskursijoid tägä
zavottihe
tehta
vaiše
täl
vodel
. I
kaik
nece
om
projektan
abul
, miččen
tegeba
školan
pämez’
Nina
Koren’kova ičeze
openikoidenke
. Nina
Nikolajevna starinoiči
projektan
polhe
: ”Projekt
koski
kodiröunan istorijad
. Siš oli
koume
palad
: Šokš-külän polhe
, Iona Jašjärvelaižen da
babarmmujuižen kiven
polhe
. Ühtes
lapsidenke
mö
kerazim
suren
materialan kodiröunan istorijas
i
sen
pohjal
tegem
nügüd’
ekskursijad külädme
. Oli
tehtud
sur’
rad
i
nece
projekt
vägesti
. Minä
tahtoižin
, miše
tulebas aigas
nece
sija
oliži
melentartuižen
turistoiden täht
. Tägä
om
äi
čomid
tahoid
”.
Nügüd’
Šokšun školan
openikad
vedäba
ekskursijoid venäks
, no
planoiš heil
om
tehta
niid
vepsänki kelel
. Šokšus kaik
lapsed
opendaba
vepsän
kel’t
školas
. Sergei Minvalejev, vepsän
kelen
opendai
starinoiči
meile
: ”Meiden
školan
openikad
opendaba
vepsän
kel’t
ezmäižes
klassaspäi
, i
hö
oma
aktivižed
lapsed
, tarkad
. Minä
toivon
, konz
hö
lopiba
školan
, hö
pagižeškandeba vepsän
kelel
i
vedäškandeba ekskursijad vepsän
kelel
”.
Posad
voib
kehitoittas
da
vajehtadas
, konz
sen
eläjad
oma
aktivižed
da
iče
tahtoiba
tehta
midä-se
hüväd
ičeze
kodiröunan täht
. Necidä
hüvin
tedaba
Šokšun školan
opendajad
da
openikad
. Hö
napriba
tehta
ičeze
külän
parembaks
da
tetabaks
mirus
, i
nece
himo
tuleb
eloho
!