VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Ol’ga Melentjeva. Yhteistyötä Kalevalan

Ol’ga Melentjeva

Yhteistyötä Kalevalan

Karelian Proper
New written karelian
Uhtua-šeuran, Uhut-šeuran šekä Kalevalan ošakunnan jäšenet piettih yhtehini tapuamini Petroskoissa. Kevyällä valittu uuši Uhtua-šeuran johtaja Reijo Sihvonen tutuštu matalla Petroskoissa toimijan Kalevalan ošakunnan jäšenih. Tapuamisešša mietittih tärkeimpie ruatoja ta projektija, mit ollah nyt mänöššä ta mit vois toteuttua tulevaisuošša. Reijo Sihvosen šanojen mukah vuotena 1991 peruššettu Uhtua-šeura jatkau toimintuah šamalla linjalla. Šeura pyrkiy kaikin tavoin eistämäh Uhtuon šeuvun väještön henkistä, yhteiskunnallista ta talouvellista hyvinvointie, šekä tukemah vienalaista kulttuurie ta perintehie.

Karjalaisie lauluja CD-levyllä

Tämän päivän tärkeimpie ruatoja on Kalevalan kanšanlaulun yhtyvehen CD-levyn valmistamini.
Uhtua-Seura on järještän tämän työn yheššä Arto Rinteen kera. Noin puolet projektin toteuttamiseh tarkotettuo rahotušta on šuatu Karjalan Šivissyššeuralta. Levyö luajitah Petroskoissa BlombergStudiošša. Levyllä on 12 kanšanlauluyhtyvehen esittämyä lauluo, mit on šäveltän kuoronjohtaja Valentina Saburova. Iänityštyöt on jo šuatu loppuh. Nyt on vuorošša levyn kuoren ta laulutekstivihkosen šuunnittelu. Levy ilmeštyy painokšella 1000 kappalehta. Šen esityš pietäh 8. kešäkuuta, Kalevalašša, Uhtuon karjalaisien pruasniekašša.
Uhtua-Seura ei olis šuattan hoitamah tätä ilmain hyvie kontaktija Petroskoissa ta Kalevalašša, Reijo Sihvonen korošti. Šamoin šeuran johtaja huomautti, jotta vaštuavat levyt kannattau jatkošša luatie muillaki Kalevalan piirin kuoroilla.

Enšiapukurššija vienalaisilla

Perintehen mukah kerran vuuvvešša Uhtua-šeura järještäy Enšiapukurššija vienalaisilla.
Tänä vuotena kurššit piettih Kuhmošša 27. šulakuuta. Niih yhty 11 henkie Kalevalašta. Kouluttajien Päivi Pohjolan ta Juha Tarvon joholla kurššien ošallistujat šuatih hätäenšiavun peruštietoja. Kurššilla opaššettih kuin teorettisie tietoja šamoin oli äijän harjottelomista. Lopukši jokahisen piti vielä šuorittua tentti. Kurššin kaikki ošallistujat pärjättih tehtävissä hyvin ta šuatih SPR:n (Šuomen Punasen Rissin) kortit.
Nämä kurššit ollah antosat ta kiinnoššetah ihmisie. Olemma järještän niitä vuosittain ta varmašti järješšämmä jatkoššaki, Reijo Sihvonen mainičči.

Šuojelukohtehet tarvitah remonttie

Tulevaisuon projektiloista Sihvonen pitäy tärkienä ruatona Kalevalan šuojelukohtehien kartottamista ta kunnoštamista.
Kulttuuriperinnön puolelta arvokkahat Kalevalan rakennukšet, Jamasen aitta ta Siivikon talo tarvitah korjaušta.
Niissä on katto jo pahašša kunnošša ta räyštähät vuotau. Muutaki korjattavua löytyy. Omistajilla ei ole varua kunnoštua omie taloja, Reijo Sihvonen šelitti.
Sihvonen toivou, jotta näijen šuojelukohtehien kunnoštamiseh vois hakie rahotušta EUohjelmista. Tarkotukšena on šuaha kunnoštamistyöh pätövie, ammattilaisie restauroiččijie, kumpaset kunnoššettais näitä kohtehie perintehellisien tapojen mukah, muuttamatta niijen alkuperäistä ulkonäkyö.
Sihvosen mieleštä šen lisäkši olis hyvä luatie Kalevalan vanhojen rakennukšien valokuvaalpumi, missä kuvien rinnalla olis tarinoja niistä rakennukšista.

Muita meininkijä ta projektija

Uhtua-seuralla on vielä muitaki meininkijä tulevaisuoh, varšinki on mietitty kanšallispukujen ompelukurššien järještämistä ta tukemista Kalevalašša.
Tämä koulutuš vois antua paikalliseläjillä lisyä työllistymis- ta toimehtulomahollisukšie.
Käsiteltävänä oli šamoin kyšymyš Šuomelais-ugrilaisen muajilman kulttuurikylä-kilpailuh ošallistumisešta. Esimerkiksi Kalevala tahi Jyškyjärven kylä vois yrittyä hakie šitä arvuo kilpailušša.
Šuomelais-ugrilaisien kanšojen konsultatiivisen komitietan johtaja Tatjana Klejerova kuitenki epyäli, jotta lähitulovaisuošša olis mahollista šuaha uuvveštah šuomelais-ugrilaini lintu Karjalah, šentäh kun 2017 vuotena Vuokkiniemen kylä oli voittan šiinä kilpailušša.
Kilpailu on tarkotettu kaikilla šuomelais-ugrilaisilla alovehilla ta niitähän on monta. Projektin tarkotukšena on tukie eri šuomelais-ugrilaisie kanšoja ta kulttuurija. Šuomelais-ugrilaisen kulttuurikylän simvoli vuosittain šiirtyy yheltä alovehelta toisella ta mie epyälen, jotta noin lyhyöššä ajašša vois toisen kerran šuaha šen Karjalah.