Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Uljana Tikkanen. Puhuvat puut ta karjalaini kabaree
Uljana Tikkanen
Puhuvat puut ta karjalaini kabaree
Karelian Proper
New written karelian
Viime netälinloppu oli
rikaš kulttuuritapahtumilla .Niitä järješšettih ta piettih šuomelaiset , kumpasilla on karjalaisie juurija tai kiinnoššušta karjalaisuoh .Puhuvat puut -nimisen näyttelyn avajaiset , taiteilijien muasteri-oppi ta Oli ilo -konsertti piettih Vyhod-mediakeškukšešša .
Mitä tapahtuu , konša ihmini rupieu ajattelomah omista juurista , konša hiän tuntou haluo čukeltuo oman kanšan kulttuurih ta perintehih ?Nellyä ammattilaista taiteilijua , kumpaset toimitah taitehen eri aloilla , yhistäy kiinnoššuš karjalaisuoh ta heijän karjalaiset juuret .Karjala ta karjalaisien perintehet ta kulttuuri tultih naisien taitotutkimukšen teemakši .Hanneriina Moisseinen , Miia Tervo ta Hanna Koikkalainen yheššä luajittih Puhuvat puut -näyttely , ta Amanda Kauranne oman ryhmän kera valmisti Oli ilo -konsertin .
Puhuvat puut -näyttelyh on kerätty valokuvie ta grafi ikkua , instal’l’atijoita ta fi lmi .Näitä eri taitoalan töitä yhistäy yksi teema – istorija , omat juuret , šota ta šen jälkivaikutuš , elämä rajaalovehella .
Hanna Koikkalaisen ottamat valokuvat ta luatimat instal’l’atijot esitetäh Suistamon kylyä .Šovan aikana kyläläiset jouvuttih lähtömäh kyläštä pakoh ta monta vuotta še oli kiinipantu .Kuvien lisäkši näyttelyššä on tekstijä .Še on šemmoni kokonaisuš , mi vaštuau kyšymykših : mitä ihmini tuntou , konša hänen on pakko jättyä oma kylä šekä mimmoset ollah pienet kylät nyt .
Hanneriina Moisseinen tuttavuššuttau oman Kannaš - grafi llisen romanin lukijie vuuvven 1944 kešän tapahtumih .Šilloin Šuomi ošallistu šotah ta Luatokan rannikoilla eläjät ihmiset jouvuttih lähtömäh pakoh näiltä paikoilta .Romanin piärooliloissa ollah šotilaš , kyläneičyt ta lehmät .Romani pohjautuu arhiivoista šuatuih tietoih .
Šamoin Puhuvat puut -näyttelyn ošanottajana on taiteilija Miia Tervo .Näyttelyššä esitetäh tunnetulla starinankertojalla Santra Remšujevalla omissettu Miian fi lmi “Sandra ja puhuvat puut ”.Filmin teemana on yhteyš karjalaisih juurih ta oman kojin ečintä šekä tämän taipalehen vaikeuš ta kaunehuš .
Nelläš henkilö , kumpasella niise on kinnoššuušta karjalaisuoh , on laulaja , tanššija ta šoittaja Amanda Kauranne .Hiän esittäy omie tuntehie musiikin , laulun ta tanššin kautti .Tämä niise on nykytaituo , ka šen pohjana on karjalaini perinneh , kumpaista kaččoja voit tuntie .
Amanda ta hänen ryhmä lauletah tuttuja karjalaisie lauluja , tanššitah nykyaikasie tanššija , šoitetah ei perintehellisillä šoittimilla ta vieläi esinehillä , esimerkiksi , yhen kappalehen Amanda šoitti kolmella kivellä .Naini otti nämä kivet kylyštä , missä monie vuosie takaperin šynnytettih lapšie .Kuin monta tämmöistä kylyö jäi šeisomah tyhjinä kylissä šekä palo šovan aikana tai šen jälkeh .
– Mie halusin valmistua tämän ohjelman , “karjalaisen kabareen ”, šentäh kun miun nelläš oša on karjalaini .
Tällä ohjelmalla mie vaštuan kyšymykšeh : “Mi on Karjala ihmisellä , kellä on karjalaisie juurija ?”.Ohjelma on omissettu miun ämmöllä , kumpani on tosi armaš miula .Juuri häneltä alko miun tutuštumini Karjalah ta muan perintehih .Lapšuošta alkuan tiesin , jotta miula on karjalaisie juurija .Konša rupesin tutkimah kanšanmusiikkie , niin rupesin ymmartämäh enemmän ta enemmän , kuin lähistä še on miula ta kuin ihana runonlaulu -, virši - ta lauluperinneh on , kerto Amanda .
Karjalalla ta Karjalan luonnolla omissetut rakkahušlaulut , itkuvirret , ritmini musiikki , tanššit .Kaikki še šytytti vuorotellein šurullista ta iloista ilmapiirie .Yhtä lauluo kuunnellešša kyynälet nouštih šilmih , a toisen laulun aikana himottais lähtie tanššimah ta laulamah yheššä muusikkojen kera .Oli ilo -konsertista tuli tovellini pruasniekka , kumpani lahjotti keräytynyillä hyvyä mieltä .
Puhuvat puut ta karjalaini kabaree
Karelian Proper
New written karelian