VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Jegor Ruppijev. Tulgua Vodlajärven kanzallizeh puustoh!

Jegor Ruppijev

Tulgua Vodlajärven kanzallizeh puustoh!

Livvi
New written Livvic
Vuvven 1991 sulakuul Puudogan piirin alovehele perustettih enzimäine kanzalline puusto Karjalas. Se on Vodlajärven kanzalline puusto. Puuston piäruavokse rodih Vodlajärven da Ileksajovenalan ainavoluaduzen luondokompleksan akkiloiččemine, Vodlajärven histourii-kul’tuurizen perindön säilyttämine, tämän muan tutkimine, ekolougizen tiedo-opastuksen da turziman kehittämine.
Vodlajärven kanzalline puusto on sijoitunnuh Karjalan tazavallas da Arhangelin alovehel. Puuston pinduala kogonah on läs 0,5 miljonua gektuarua da se on suurimii Jevroupan puustoloi. Puuston haldivolline keskus on Petroskois. Vodlajärven puuston aloveh on juattu kahtekse, sih kuulutah Onegajoven (Arhangelin alovehen Onegapiiris) da Vodlajärven ozastot (Karjalan Puudogan piiris).
Puustos ymbäri kazvau koskematoi meččy. Enimyölleh on vahnua kuuzikkuo. Pohjazes suau nähtä kallivoloil kazvajii kuuzii, ga enimytteh net kazvetah alangoloil da suodunuzil kohtil. Vodlajärven randua pitkin ollah levitty pedäjiköt. Puaksuh rigeikkölöis kazvau siberin lehtikuuzii, net ollah tavallizet Urualan da Urualan tagazil mualoilVodlajärvien mualoi myötehäi menöy monien siberin kazviloin kazvoalan päivänlaskuraja. Puustos koivut da huavat, kudamat ollah tavallizet Keski-Ven’an alovehele, reunustetah suodunuzii ojii.
Mečät, jovet, järvet da suot ollah elättilöin eländykohtannu. Mečäs työ voitto nähtä koskemattomien meččien elättilöi: kondieloi da reboloi, hukkii da ilveksii, mägrii da ahmoloi. Jälgimäine on harvinaine elätti Karjalas. Nämmien elättilöinke rinnal eletäh tedrilinnut: mečoi, tedri, pyy, meččykana. Nämmil mualoil pezoitutahgi pedolinnut, niilöin joukos harvinazet merikotkat, kalahaukat da muakotkat. Yön hil’l’ažuon täs rikkou tuikkailinduloin da suurien hyybielöin uhkeh. A suoloil da järvilöil eletäh vezilinnut: kuikat, jouččenet, kurmoit, valgeišokkuhanhet da meččyhanhet.
Vodlajärven muan jogiloin da järvilöin rannoil rahvastu rubei elämäh jiätikön lähtiettyy. Vahnimat eländypaikat tutkijoin mugah kuulutah XIII-IX vuozisadoih enne meijän aijanluguu. Kahten vuozituhanden mendyy nämmile mualoile tuldih slavjuanat. Heijän tulduu saamelazil da toizil suomelas-ugrilazil heimoloil tuli väistyö luodehpuoleh päi. Keskiaijal Vodlajärven muat kuuluttih Suurele Novgorodale da senke yhtes sit ruvettih kuulumah Moskovan Ven’ah.
Monien vuozisavoin aigah Vodlajärven alovehel on kehitynnyh ainavoluaduine muanruadajien kul’tuuru omien perindölöin da tavoinke, murdehien da rikkahan folklouranke. Hos XX vuozisuan muutokset pahoi vaikutettih perindöllizeh eloksentabah, ga alovehel on jiännyh oma ulgonägö da taba.