Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Sobad pestaze

Corpus: Dialectal texts

Mikhailovskoye

Informant(s): Andreeva Ekaterina Efimevna, 1917, Sjurga (Sürd’), Olonecky Destrict, Republic of Karelia
recording place: Mikhailovsky, Olonecky Destrict, Republic of Karelia, year of recording: 1983
recorded: Баранцев Александр Павлович

Source: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), p. 425-428
audio archive of ILLH, KarRC RAS: №2751

Sobad pestaze
(Ludian)

Nu vot otamme n’ügü, mi se stirkan? Mi se buukku oli ende? Kui se buukku, buukku keitettih?

Ka kut keit’t’ihe. Sobad ligotet’he. Pestihe ehtal, ka ol’d’ih liinaižet sobat da pelvahiižet sobat. Ehtal ligotetav huomesel. Pesta nämat sobad ehtal. Huomesel panoba bučihe. Panoba tukkua tuhkal’e piäl’e. Siid vastad neč sinna vet panoba kived vastaze, buukitoze t’ämat äi kieruoit uudet kivet lasta. N’ämäd haudužobat sobat, siid nämat sobad pestaze möstegi mänoba randas. I vot i buukat proitut kuivata sobad i kaik’. N’ügü i nämit sobiid ei piä buukta vet. A nügöi nämä sobat, kac, ligotam ka kodvaine dai st’eraida piäb ei ka sinne mänoba. Nüg oma sobis soodut se miččet ende sodut ielnu.

Ende sodud ei olnu. Kui se poro keitettih se mil, kui azuttih poro?

Ka poro panoba padah dai kivu poro siga da valutetah da vot i poro kiehutetah. Kuttak siädat porot. Ende porot siätihe buukas, porot tulob äi! Siga laskel’taze vedet propkas piä lastaze, lastaze, ottaze mäb irdal’e. I. Por ainoz valub mös piäl’e i valetaze. Vot t’äda sada kierat häin ka häin d’o tulob rusked. D’o siit muguon’e žoltovatii poro. Poro tuhkas siätä, mišak siädat. Tuhkas kiehuteta vot i poro ende eij olnu muilat pidi porol st’eraida. Nüg oma muilad, nüg oma poroškat, n’ügü oma kaik. A ende eij olnu.

Nu vot siit. Olego iče siädanu tuhkat, tuhkas porot?

Ka ol’en siänu kuttak en ol’e siänu! Nügöi niit sobiid iel’e. Nüg em siäkuo silluo siädim. Nügüö em siäkuo ni pelvhit em siemekuo, da ni mida ka em siäkuo ni mida! Ka äij oli, äi kaks päivät zavodit’he ka kaks päivat pidi pesta sobiin ka. A nügüö vet pesta d’oga päivän. Ka silluo ei ni d’oga päiväd’e st’eraatut.

Nu ku buukku zavodittih, kus lämmitettih?

Ka paduoš l’ämmitet’t’ih päčid, l’ämmitä paduos, l’ämmiteta. Ligotetaze, pestaze. Siit tuulava kodihe. Ehtal tuodaze, huomesel va kül’made tuoda talvel. Suleta sobat panoba bučhe da tuhkat piäl’e. Sinna vett kiviid lastaze sinne. Vot i kiehub häin buukitaze.

Nu hüvin čiisti kai.

Hüvin, hüvin pakuižeks kaik ottap. A languod siätih’e, langad i kaik panel’t’ihe sinna buukha. Buukat kolmin korvuom mänijät ol’d’ihe. Muga däredät.

Nämä hurstit kai.

Kai kaik. N’ügü hurštiid olnu, ende ei n’ämad oli, d’ alus sobat nagolo buukitihe alussobat. A hurstiid ei buukitut, kus ol’d’ihe hurstit? Nüg oma hurstid da dielot. A silluoi miččed oma, hurstit n’ämad ol’d’ih hot’ omat prasun, ka ol’d’ihe kaik siätihe, kl’etkaažil kruas’t’ihe. Ka niid ed buukiče, niid ei buukha pandut. Muga pestihe. A n’ämäd vauktad va buukha panel’t’ihe. Kun’ et pane ka kaik kruasip sobat siga. Vot ei ni pandut.

Se buukittih kezäl?

Ka l’ubuol aigal, i talvel, i kezal, i kaiken äiga. Kezäl tošči vedaze randha. Da randaz buukita. Om vet räkk. A talvel pertiš buukitihe, päčis. Päčhe kivit panoba. A nügü nüg em buukikuo.

Nu kuibo siit redusobat huuhtottih buukun d’älges?

Ka kutt mänoba l’ähkel’e sinna talvel. Siätaze ninkuon’e, nu, loukko ei läbi siäkuo haudaan’e. Siid huuhtuota sobat, t’äha panoba survota da survota. Huuhtuoita n’ämat sobat möstegi. I möst huuhtuoitah da i hüvä soba. Kaks kierat sinna humbarele panoba.

Diä humbarehe?

Diä humbrehe da.

Siid vierez on avando?

Daa. D’äred om avand, om d’äred siga huuhtuotaze. A n’ämad oma hubaižet eig ol’ läbü. Kezal se vet ol’d’ihe puižet. Tämän ninka pid’um om da. Siid loukoin’e da humbaruoita sihe. A talvel et humbaruoče sihe. Pidap siäta. Nügu puolikal perktaze a siluo ei pualikuol lujas pertud, a per’tihe t’äl humbrihe pestihe. Nu, sobad l’ähtihe puhtaks.

Siid huuhtottih avandos?

Siid i avaidos huuhtuoitihe. Korondol huuhtuotah. Palkal. Huuhtuotah dai kodihe. Da regučal ve mägen vedat. Regučal kodihe tuodihe.

Kus kuivatettih?

Kuivatet’he viiškil čordakuol. Ei pertiš kuivatut. Čordakuol sinna panoba, i kuiveta i s’o.

Pihal ei kuivatettu?

Pihal ei pidetut sobit. Nügü pihal’e pidetaze, a silluo čordakuoš pidet’t’ihe. Nügüö se kon’ešno pihal kuiveta päivaš olda. Hoikad oma sobat sikš i panoba n’ügüö. A siluo oli sanotat ka hät’k kuivettihe mugališto n’edalin da kaksin sig ol’d’ihe. I sobid üksi d’o pestih, a toižet sinna va pandud d’o.

Nu talvel häin ku se külmäv ee.

Kül’meta i.

Sobat kui sit?

Suleta dai kuivetaze. Kuivetaze tošč om, l’äm tošči om. T’äma se häin d’o. L’ämmäl hüö suletaze, a valutut soba, kül’mäb hot’ ka hüvät tuloba. Nügü mikš päivääžel’e. Nügü talvel ei pidaguo ka nügü päiväižel’e panoba. Päiväm ottap, a siluo pakaažel’e pan’d’ihe n’et sobat.

Nu vot а siit talvel pakaine tožo otti?

Ot’t’i pakaan’e mugališto ot’t’i. Pakaažel mugališto purop pakaažel, ka vauktap kaik. Vauktat sobad ol’d’ihe ende. Hot’ porol pestihe, ka vauktad ol’d’ihe, a nügü muilal pezem ka. Kolme kierat talum dai sobad olda valmehet. A hüö hüvä mašinad iel’e a mašinaha ka ühted diädäh hiiruižet siga.

Nu a kezäl tüö. Mi se pualikk on, kui pualikuoittih kezäl?

Ka lautal’e panem, da lautal pergam, pergam pualikal dai pualikuotut. Nu, lautal siga lautad oma kac. A lautal’e panem da lautal pergam da i huuhtuom da i sobat. Nügü ei ol’e meil humbriid ni mida. Müö nügü humbriil em lujas siäkuo ni talvel, ni kons. N’ämit sobit ei humbaruokuo. Kut sanktombažed da ku mašinuol ken ruadap, ka siga net perktaze i pualikal, a n’ämit ka ei siäkuo.

Nu kuij on parembi ende vai nügü?

A, oh siä pagižet siä! Kon’ešno nügü om paremb, da i l’ekče narodal’e om el’ada. Ende se d’uged oli el’äda. A nügüo om midak mit’t’ om еlо. Sobad oma n’ämad hoikaažet pes’ta ka divd’a om pesta. Silluo se pühä kezerta da pidi kangahie siäta. Pidi heit kaik siäta, a nüg ei siäkuo n’ämit.

Siit ku sobat značit kuivettih pidi. Kui heit gluadittih va silitettih.

Oi.


Vai ei?

Ka silitet’he ol’d’ihe muguožet ogaluonke entie miččet. Nu ka palkat t’äman pid’uma nenka. Kaik ogalaažil oli.

Puolikas?

Ninka pualikal. Siid d’o ručk t’äda, sil kataitihe. Da kut ielnu vet ut’uguot. Nüg oma ut’ugat. Duumai siä endiižet elot. Endiižed elod ol’d’ihe pualikal. Muga hot’ ielnu pualikat, ka miä ristil nägin hot’. N’ecid’en aiga se d’ ielnu pualikat ka. Müö ainos küzelimme, san: ”Mit’t’e oma n’ämat?” Se ka sanel’ta: ”Ninga sobit piäb ut’uguota”. A nügüo d’o meill om ut’ugat sadat ka kaksin ut’uguon da kol’min ka. Em müö ve t’äda se häin d’o. Oi, t’äda sanuit siädlim nügü om va siluo ei olnu pahemb. Ka kon’ešn om nügüö paremb elo ka ladval’e ol’en pahemb da elо om paremb.