| 221 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Anni Vlasova.
Tapahtumie karjalaisen kulttuurin alalla Piäjärveššä
|
-
Še on mukava, jotta häntä aina autetah kulttuuritalon johtaja Jelena Ligotskaja ta aktivisti Zinaida Ust’ugova (hiän on Ninan čikko).
-
Tuntuu, jotta še on antan hyvie tulokšie, vet heijän kašvatit 1.-4.
-
Voisin lisätä vain, jotta meij än piirissä on vain yksi kulttuuritalo, missä näin kannatetah karjalaista kulttuurie.
-
Hiän on meijän Piäjärven kyläštä.
-
Karjalaini pirtti nyt aina on auki.
|
| 222 |
Voknavolok
|
Dialectal texts, Folklore texts |
Fairy, Tale |
Sinipetra
(Синяя важенка)
|
-
Hiän, lapšen äiti, noušou, mereštä ta šyöttäy lašta, päivän on lapšen kera.
-
Kyšyy Šyöjättäri:
– Milläpä lapši viihty, milläpä lapši on näin kylläni?
-
– Šillä viihtyy, kun oma äiti mečässä šyöttäy – šiula on Šyöjättäri naisena, – šanou paimen.
-
Kun avuau oven, nin Šyöjättäri jutkahtau hautah, jošša on tervua ta tulta.
|
| 223 |
Voknavolok
|
Dialectal texts, Folklore texts |
Fairy, Tale |
«Piili, piili, pilkkani...»
(«Пийли, пийли, моя пятнашка...»)
|
-
Ukolla ta akalla on tyttö ia poika.
-
– En še mie ole kaunis, vain čikko miula on kahta-kolmie kaunehempi koissa.
-
Tyttö šanou:
– Elä ota, veikko, veneheš, še on Šyöjätär.
-
Poika on jo toisen verran kaunistun, ei nin kuin ennen.
-
Tuaš šanou:
– Ka mistä miula tämä on tullun?
-
Čuarin poika šanou:
Mänkyä ottakkua pois šen pojan luunmurut kontien ieštä, jo še on nyt kuit’enki piekšetty paloikse.
-
Poika ei kun on vain kaunistun.
-
Čuarin poika ajattelou, jotta mi nyt on kumma, kun pielukšista spuutiutu kahtena yönä paita ta käsipaikka.
-
Leskiakkani šanou:
– Tiälä še on šiun moršien.
-
Še on mereššä šoršana ta ompelou.
-
Jo on käynyn kahtena iltana.
-
Šyöjättäri on šỉula naisena.
|
| 224 |
Uhta
|
Dialectal texts, Folklore texts |
Fairy, Tale |
Čulistarina
(Сказка о чули)
|
-
On ennen čuli.
-
Mečäššä on šuuri karja pukkija.
-
Pukit šanotah:
– Elä šyö, kun on niin täyšl vaččaš.
|
| 225 |
Voknavolok
|
Dialectal texts, Folklore texts |
Fairy, Tale |
Oli ennen ukko ta akka
([Младший брат])
|
-
Še nuorin poika on aina viisahampi ollun, še toisie aina kiušuau, kahta poikua.
-
Talošša on kolme tyttyö.
-
– On meilä muamo, – šanotah, – ka mečäššä on.
-
Šanou:
– Tuošša on, maistele.
-
Maisteli tuaš akka ta šanou:
– Ei ole vielä hyvät, pahat on lihat, vielä pitäy šyöttyä.
-
Šanou, jotta "voi, kun on makie ni...".
-
– A-voi-voi, kun on makie paisti!
|
| 226 |
Vychetaibola
|
Dialectal texts, Folklore texts |
Fairy, Tale |
Kuošalistarina
(Сказка о прялке)
|
-
Ukko šanou:
– Pitäy kaččuo, mitä on rieššä.
-
Ukko šiändy, näköy, jotta akka on katolla.
|
| 227 |
Uhta
|
Dialectal texts, Folklore texts |
Fairy, Tale |
«Nenä halki – šuolua šiämeh»
(«Hоc надвое, соли в рану»)
|
-
Čuari šanou:
– Tule meilä pirttih, meilä on työtä i ruokua!
-
Poika mänöy itkien kotih, kun nenä on halki ta šuolua šiämeššä.
-
Čuari šanou:
– On meilä työtä ta ruokua.
-
Čuari šanou:
– Meilä on työtä ta ruokua.
-
Čuarissa on monta ovie ta ikkunua.
-
Šiih huoneheh pitäy piässä, missä on tytär.
-
Čuari šanou:
– Ei še tytär piäššä šiih huoneheh, missä on iče, vain kun voinet väkeh piäššä šinne.
-
Häntä ei niä ni ken, kun on lakki piäššä.
-
Čuarin tytär kyšyy:
– Mintäh täššä korietašša on nyt näin ahaš?
-
Tuhkimuš kun šiinä istuu köhöttäy, nin čuarin tyttärellä on ahaš istuo.
-
Kuški šanou:
– Totta še on paha keli.
-
Šielä on vaškiset puut.
-
Vaškisen järven rannašša on vaškini veneh ta vaškiset airot.
-
Hiän ajattelou: "Mintäh reki on näin jykie ta matka joutuu hil’l’akkaiseh"?
-
(A Tuhkimuš on reješšä, nin šen takie se on jykie ta matka joutuu hil’l’akkaiseh).
-
Šiinä on kultani heponi, kultani reki.
-
Šiinä on kultani veneh ta kultaset airot.
-
Järven rannašša on kultani šuuri talo.
-
Šielä on vanha pikkaraini hyvin paha ukko.
-
Ukko on stolalla pannun šyömiset, juomiset ta šanou:
– Šyö ruttoseh, jotta piäšemmä kisuamah.
-
(A še ukko on čuarin tytön šulhani.
-
On min luona käyvä!).
-
Tuhkimukšella on sumča.
-
Čuarin tytär ihmettelöy, kun on jykie veneh.
-
Kaiken šanou, mitä on starinašša.
-
Ne on miula kylyn laučan alla sumčašša.
-
Männäh miehet kylyn lauččojen alta sumčua – ei ni lekaha, niin on jykie.
-
Tullah, šanotah čuarilla:
– Se on niin jykie, jotta emmä šuanun šitä liikkumah.
-
– Täšš on šiula vävy!
-
Ukko šanou:
– Šuanko mie täššä häitä tanššie, tämä on miun moršien?
-
Čuarin tytär šanou, kun ei voinun enyä mitänä šalata:
– Kyllä tämä on kaikki totta.
-
En mie olis uškon, jotta šemmosta mieštä, on muailmašša, ken miun varteiččou.
|
| 228 |
Tunguda
|
Dialectal texts, Folklore texts |
Fairy, Tale |
Ukko da akka elettih
([Два брата])
|
-
Mänöy toissa piänä, ga tuaš on še šamani haugi ryžäššä.
-
Lähtöy kolmandena piänä, ga haugi on da ei virka ni midä.
-
Stolbah on kirjutettu: "Kumban’e oigieh kädeh – šillä šurma, kumban’e vašembah – šillä ni midä".
-
Vassilei Šutin ajo dorogah, ga kai mua muššalla hal’l’akalla on opšeidu.
-
Leškiakkah kun noužou, gai kyžyy:
– Mindäh on hal’l’akalla katettu mua?
-
Leškiakka šanou:
– Kun čuarin tytär langei zmejalla šyödäväkši, i žentäh on katettu.
-
Heilä on huoneh, mlnne pidäy viijä joga päivä piä šyödäväkši mavolla.
-
Mado šanou:
– Tuon kera vähä on torattavua, avua vain kero da lainuo, – šanou koirallah.
-
Vassilein koira on pieni, a mavon – kun lähtömä.
-
On dogovora, kun ken pelaštanou tytön, že i moržiemeksi šuau.
-
Kakši on mieštä mualla mainittavua, niidä eule tiälä.
-
(On midä kandua päidä kiven alla –yhekšän piädä!).
-
Kyžyy akalda:
– Anna pahua vuatetta, kun on ukko kuollun.
-
Tuatto ottau tytärdä olgapiäštä, tyttö i šanou:
– Tämä on miun piäštäjä, tuatto!
-
Saldatta hyppäi:
– Šego on?
-
Čuari šanou:
– En tiijä, ken on piäštäjä da pelaštaja.
-
Dai männäh, hiän i noššaldi:
– Täššä on, kačo.
-
– Otan vanhalla, hyvä on, jo kun kolme päivyä pidijä.
-
Ken kun on midä vašše rodiudun, ga šidä i vardeiččou, štobi spokoissa elyä.
-
Tullah šinne, akka šuattau, ilda on.
-
Nägöy: šiinä on heboni dai veikko dai koira kivenä.
|
| 229 |
Padany
|
Dialectal texts, Folklore texts |
Fairy, Tale |
Ivan Med’ved’ev
(Иван Медведев)
|
-
Honga on ongiroogana, mahol’ehmä sättänä, raudačieppi siimana.
-
Ivan Med’ved’ev i sanou:
– On mužikalla vägee.
-
A mužikka sanou:
– Ëi miula äijä vägee ole, vot kun sanotah Ivan Med’ved’evalla on äijä vägee.
-
Poiga sanou:
– Vot on mužikalla vägee, ni kahta vooroo vassakkah plakuttau.
-
Mužikka sanou:
– Ei miula äijee vägee ole, vot kun sanotah on Ivan Med’ved’evalla.
-
Sielä on tanhuo täyzi l’ehmee.
-
Min’täh rokka on kuin astein pezendävezi"?
-
Veikot kun tullah, on murgina valmis, rokka valmis.
-
Heen mänöy vaskiseh linnah, sielä on vaskine n’eičyt.
-
N’eičyt sanou:
– Kuin sie tänne tulit, vet’ meen t’otka on yl’en gordoi, lihoi lihoratka.
-
Heen sanou:
– Oi, kuin sie tulit tänne, vet’ meen t’otka on yl’en gordoi, lihoi lihoratka.
-
Kuldane n’eičyt sanou:
– Kuin sie tulit tänne, vet’ meen on t’otka yl’en gordoi, lihoi lihoratka, heen nyt tappau siun.
-
Kun vel’l’et nossetah, duumaijah što midä libo vielä on, dai kun nähäh, što on velli, hyö nuora poikki l’eikatah, i heen järelläh kirbuou.
-
Mänöy kuuzen alla, a yö on yl’en vilu.
-
Orla sanou:
– Ken on sielä puun alla?
|
| 230 |
New written karelian
|
Literary texts |
|
Perttu Pekka.
Šalmenkorvan kuikat. 1
|
-
Šiinä Šalmenkorvan mökkini rannašša on tovella hyvie kalapaikkoja.
-
Matalikoilla ta ruohikkorannašša on aina šärkie, šalahkua, korpijaista ta ahventa.
-
Kymmenisen šylen piäššä rannašta alkau jyrkäšti šyvetä, pohja šyvenöy äkkie Tervahautah, min šyvimmissä paikoissa on yli pariekymmentä metrie vettä.
-
Še on kaikenmoisen kalaššukšen šopivua alua.
-
Mökkini ranta ei ollenkana paššannun niijen pešimäpaikakši – še on kivikkyö.
-
Pešä on vejen rajašša ruohomättähällä, mih kuikka ryömiy vačallah, kun šen jalat ollah ihan ruumihin takaošašša.
-
Šiitä on hätätilantehešša helppo luiskahtua veteh, missä kuikka tuntou olovinah täyveššä turvašša.
-
Jokahini on nähnyn, jotta kuikan kiitorata on melko pitkä, ta varšinki tyynellä šiällä šen lentoh piäšy näyttäy hyvin vaikielta.
-
Tuulella še noušou šiipilöilläh aina vaštatuuleh ta še voit lentyä myötäseh läheštyjyä venehtä vaštah hyvinki läheltä, varšinki još šen pešälakši on kaita.
-
On šuoraštah epäšelvä miksi ta mistä kuikkah on iskeytyn tuo mmoni paha maineh.
-
On olomašša šemmoni pilkallini šananlaškuki: "Keštäy kuikkua keittyä, pahua lintuo paistua".
-
On kai šitä kennih joškuš yrittän ni keittyä.
-
Kalaštajat šyytetäh ušein kuikkua kalojen hävittämiseštä, šentäh kun šen ainuona ravintona on kala.
-
Toisualta niitä šyytettih ni kalaverkkojen repimiseštä, missä on tietenki peryä.
-
On vielä muitaki lukomattomie vuaroja kuikan tuhokši.
-
Šiksi pešimisen onnistumini on aina epävarma.
-
Ta on kerraššah ihmeh, jotta lintu on šäilyn alovehellana melko tašalukusena vuosikymmeneštä toiseh, vaikka nyt mouttorivenehien aikakauvella šen elinolot on mänty vaikiemmakši entiseštäh, vaikka ušiemmilla järvilöillä rauha on katon.
-
Mitä mie olen huomannun, ni Marjošelän vesillä on ollun ainaki 15 vuotta kuikkien luku vakituisešti 12–16 lintuo.
-
Ne on helppo laškie šykyšyllä ennein muuttomatalla lähtyö, kun ne keräyvytäh yhteh Köynäšjärvellä ta šyyvväh kalasan matalan šalmen šuušša, mi näkyy mökkini ikkunašta...
-
On ihan mieltä liikuttaja nähtävä, kun muita lintuja tuškin enyä on.
-
Käsittyäkšeni ainut šyy linnun lukumiärän šäilymiseh on kuikan pitkäikäisyš.
-
Erähissä tapahukšissa on tovettu šen ijäkši kolmekymmentäki vuotta.
|
