Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Heimrahvahiden kosketused oma vahvad

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Pagištoiti Galina Baburova, Kodima. № 5., (2014), с. 6

Heimrahvahiden kosketused oma vahvad
(вепсский)

Melentartuižed ristitud: Vepsläižed lehtmehed vasttihe Estin rahvahaližen muzejan tedoradnikanke.
Vepsän rahvaz kingitab homaičust ristituil ei vaiše Venämal, no toižiš-ki maiš. Vepsän rahvahan kul’turas, istorijas, veroiš da tradicijoiš, a mugažo vepsän keles keratas materialoid, kirjutadas tedotöid, tehtas fil’moid, foto-ozutelusid...
Ühtel keväz’päiväl minei tuli oza tundištadas ühtenke melentartuiženke ristitunke. Nece om Indrek Jääts, estilaine tedoradnik. Hän radab Estin rahvahaližes muzejas. Hän hüvin tundeb Zinaida Ivanovna Strogalščikovad. Zinaida Ivanovna tundištoiti meid, lehtmehidmindai, necen kirjutesen tegijad, Maria Filatovad da Larisa Smolinad, necen hüvän mehenke Indrek Jäätsanke.
Zinaida Ivanovna amu jo radab ühtes Estin rahvahaližen muzejan radnikoidenke, ühtneb heidenke erazvuiččihe projektoihe. Nece muzei om Tartu-lidnas. Se om vanh, sile om enamb 100 vot. Nügüd’ muzejas projektan mödhe tehtas kaikenaigaine suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden ozuteluz. Uded sauvotused linneba vaumhed jo 2016. vodeks. Necen ozutelusen tegemižen täht om anttud 1000 nellikmetrad! Täs jogahine tulii voib tedištada midäse kaikuččes suomalaiž-ugrilaižeš rahvahas. Ozutelusel linneb ezitadud vepsän rahvaz-ki. Sigä starinoitas, kut ende vepsläižed čapliba kaskid.
Indrek Jääts oli Petroskoiš aigemba-ki. tedištim, miččihe azjoihe hän tuli Karjalan pälidnaha necil kerdal:
Indrek, mitte om sinun tulendan pätegend?

Minä tulin Petroskoihe keradamha materialoid vepsläžiš. Minei om melentartušt tedištada, kut tehtihe rahvahan kirjutamine vepsläižiden keskes.
Sel’genzoita, midä om melentartušt neciš temas?
Tarkištelen vepsläižiden kirjutamižen värenzoitust 1970. da 1979. vozil. Siloi vepläižile oli sanutud, miše rahvahiden lugetišiš ei ole mugošt rahvahut kut vepsläižed, pidab kirjutadas venälaižikš. Hot’ nece ei olend-ki oikti. Om mugoine rahvazvepsläižed.
Kut sinä meletad, min täht nece tehtihe?
Meletan, nece oli Sovetskijan rahvahaližen politikan tegend. Planoiš oli säta ühthinesovetskii rahvaz”. Olen mugošt mel’t, miše valdmehed lujas rigehtiba tehta sidä.
Ozastui-ik sinei löuta uzid melentartuižid tedoid Petroskoiš?
Enamba kaikid radoin Karjalan Tedokeskusen kelen, literaturan da istorijan institutan arhivas. Löuzin äjan melentartušt. Pagištoitin erazvuiččid ristituid. Pagižin Zinaida Strogalščikovanke, hän om neniden küzundoiden hüvä tundii. Olin Rahavahaližes arhivas, kacuin Vepsän kul’tursebran arhivad.
Mikš sinei om melentartušt vepsän rahvaz?
Ezmäks, vepsläižed om heimrahvaz meile. Toižeks, navedin oppida erilaižid etnižid processoid, miččed koskeba meiden heimrahvahid. Ozutesikš, Estonias mugažo jäl’gmäižen rahvahan kirjutamižen jäl’ghe om erazvuiččid ridoid.
Ole hüvä, starinoiče siš.
Estonian suvi-päivnouzman poles om mugoine pagin, miččen nimi om võru (ven. omвыру”). Nügüd ’sündui mugoine mel’pido, miše nece ei ole pagin, a om ičenaine kel’. Sikš oli erazvuiččid jügedusid rahvahan kirjutamižen aigan, mitte oli meil vodel 2011. Mugažo om ningoine etnos kut setu, sen ezitajad erigoitaba ičtaze estilaižišpäi, lugeba ičtaze suomalaiž-ugrilaižeks vähäluguižeks rahvahaks. Hot’ oficialižiš azjbumagoiš nece etnos mülüb estin rahvahaze. Neniš jügedusiš minä kirjutin tedokirjutesen.
Mülüb-ik Petroskoiš keratud material miččehe-ni sinun tedotöho?
Ka, tahtoin kirjutada tedokirjutesen sen polhe estin da anglian kelil. Völ ajaškanden Moskvaha radmaha arhivas. Tahtoin tedištada, kenelpäi mäni nece iniciativ kirjutada vepsläižid venälaižikš, Valdkundmehištolpäi vai Keskuzkommunistižel partijalpäi.
A olid-ik sinä konz-ni vepsläižiden eländtahoil Karjalas, Piterin da Vologdan agjoiš?
Vologdan agjas en olend. Karjalaha tuleskelin jo ei üht kerdad. Kaks’ kerdad olin vepsläižidenno Piterin agjas.
Pagištas, miše vepsän da estin keled oma lujas pojavad. El’genzid-ik sinä vepsläižid paginoid?
Ka, konz kävelin külidme, harjenin kel’he i läz kaiked el’genzin, miš oli pagin. Om lujas äi pojavid sanoid.
Sinä hüvin pagižed venäks...
Konz läksin školha völ Sovetskijan aigan, sigä openzin-ki kel’t. A sid’ äjan matkazin Venämadme. Da völ radan tedo-oblastiš. Oppin suomalaiž-ugrilaižid rahvahid, miččed eläba Venämal-ki. Necen polhe literaturan enambišt om venän kelel. Kel’praktikad ei ole, el’gendan kaiken, no pagišta minei om jügedamb.
Petroskoihe Indrek toi kaks’ fil’mad, miččed oli kuvatud vepsän mal 1960-vozil. Azj om siš, miše enččel Estin rahvahaližen muzejan pämehel Aleksei Petersonal oli melentartuz’ vepsläižihe, hän tahtoi ozutada necen rahvahan endevanhad kul’turad. Kaikuččen kezan Aleksei Peterson tuleskeli vepsläižidennoks, i neneiden radmatkoiden satuseks tuli kaks’ fil’mad. Ühtes niišpäi rindatadas, kut ende estilaižed da vepsläižed tegiba venehid. Toine starinoičeb vepsläižiden elomištos XX -voz’sadan augotišes.
Toivom, miše pigai kaikutte tahtnik voib nägištada nened fil’mad!