Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Hüvä lebu lapsiden täht

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Maria Mironova, Kodima. № 7, (2014), с. 8

Hüvä lebu lapsiden täht
(вепсский)

Etnokul’turine lager’ Kalages tuli jo hüväks tradicijaks. Se tehtas kaikuččen voden kezan augotišes. Lagerin pämez’ om Valentina Grekova. Lapsed hüviš meliš käveleba školan lagerihe.
Päiväine-lager’ radoi kümne päiväd. Sihe ühtniba 8-12-voččed lapsed. Lapsid jagatihe kahthe joukuhu: ”ÄnineiIl’bez”. Lapsed iče valičiba joukun nimen i pirdiba sihe embleman. Joukuiden kazvatajin oliba Ol’ga Mironova i Julia Aprodu. Toižed opendajad mugažo abutiba lagerin rados.
Lapsiden täht oli tehtud lujas melentartuine kul’tur- da ilotuzprogramm. Kaikuččel päiväl oli tehtud miččid-ni azjtegoid, melentartuižid konkursoid, urokoid, matkoid.
Natalja Medvedeva vedi mastar’-klassan pirdandan mödhe. Anna Jer’omina tegi Ilokahad startad-sportvändon joukuiden keskes. Kaikuččen päivän lapsil oli mitte-ni vepsän kelen urok: lapsed ozaižiba sanaristikoid, lugiba runoid, kacuiba sarnan, miččen ozutiba pened lapsed päivkodišpäi, a mugažo tegiba ičeze penid sarnoid.
Ühtel päiväl kirjištos mäni vastuz, kus Irina Mironova, kirjišton radnik, starinoiči lapsile voinan polhe, konz Karjalaspäi kükstihe okkupantoid. Jäl’ges necidä tehtihe viktorin lapseden keskes, ken paremba kundli i tedab Karjalan istorijad. Joudajan aigan lapsed openzihe vändmaha labidoižhe.
No kaked melentartuižemb lapsiden täht oli matkoid školan irdpolele. Neciš aigas oli tehtud matk Šoutjärven muzejaha, ekskursii Šokšun karjeraha, a mugažo lapsed ajeliba Piterin agjaha, kacuiba vepsläižid külid. Lämäl kezapäiväl oli tehtud lebumatk Änižen randale. Lapsed kazvatajidenke keitiba sömöd, vändiba, tegiba letkespäi zamkoid da erazvuiččid figuroid. Kaik jäiba hüviš meliš. A jäl’gmäižel päiväl lapsed oliba Petroskoiš. Sigä käveliba Akvatika-ujumištoho.
Naku lager’ lopihe-ki. Lapsed hüvin mänetiba aigad, saiba uzid tedoid da tundmusid. Meletan, miše kaikutte laps’ oti ičeze muštho midä-ni vepsän kelespäi, kul’turaspäi da istorijaspäi. Nece om-ki päazj.