Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Kaivajan päiv Kalages

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Irina SOTNIKOVA, Kodima. № 9, (2014), с. 4

Kaivajan päiv Kalages
(вепсский)

Hüvä tradicii: Kalages Kaivajan päiv-praznik tehtas jo ühesanden kerdan.
Kaivajan päiv-praznik Kalages jo tuli hüväks tradicijaks. Necil vodel praznikan nimi oliRistitud da kivi: eglai, tämbei, homen...”. Se oli omištadud Kalagen kivitegiližuden 90-voččen jubilejale.
Kalagen ma om hüvin tetab ičeze kivelgabbro-diabazal. Naku radab äi karjeroid, kus sadas i tehtas kived. Eläba ristitud, kudambad sidoiba ičeze elod kivehe, navediba ičeze radod i mahtaba tehta sidä lujas hüvin. Tämbei küläs oma kogonaižed kaivajiden dinastijad. Nene oma Ščerbakovoiden, Vetrovoiden, Mironovoiden, P’antukovoiden kanzad i toižed. Nece jüged elorad tuleb pol’vespäi pol’vehe. Lapsed jatktaba ičeze tatoiden da dedoiden azjad. A vanhembad andaba ičeze lapsile armastust ei vaiše neche eloradoho, no kodiröunaha-ki.
Tämbei meiden külä eläb kiven abul, no ezmäi kaiked neniden ristituiden abul, kudambad äi vozid radaba sades kived. Kaivajan päiväl ozatelem heid i sanum spasibod!
Kacmata sihe, miše necil päiväl oli paha, homendesespäi ehthasai vihmui, eläjad tuliba praznikale. Kut edeližiš-ki voziš praznik mäni erazvuiččiš külän tahoiš.
Kaks’toštkümne časud päiväd eläjad kerazihe muštpachannoks, mitte om Toižegen kaumištol, miše muštelta vodel 1939 kolnuzid kaivajid. Jäl’ges, tradicijan mödhe, školan stadional oli tehtud jaugmäčvänd karjeroiden radnikoiden joukuiden keskes. Lapsiden täht oli tehtud melentartuine programm, mitte mäni Kalagen kul’turpertiš: radoi batut, mödihe il’mšaruižid, erazvuiččid magedusid. Karjalan valdkundan tätüteatran artistad keraziba zalaha äi lapsid da heiden vanhembid i ozutiba čoman teatrozutelusen.
Oficialine praznikan pala zavodihe ehtal kul’turpertiš, kus külän pämez’ da korktad adivod Petroskoišpäi ozateliba kaivajid da külän eläjid praznikanke. Zalaha kerazihe äi rahvastlapsed vanhembidenke, nored, külän vanhad eläjid.
Kalagen administracijan pämez’ Irina Zalivako sanui kaikile külän eläjile i tulijoile adivoile tervhensanoid i avaiži praznikan. Hän andoi kitändkirjeižid karjeroiden pämehile aktivižes abus küläle, i mugažo kiti jaugmäčvändajid, kudambad ei pöl’gästunugoi vihmad i tuliba stadionale. Prionežjen rajonan pämez’ Aleksei Lučin sanui äi lämid sanoid kaivajile, kudambad muga äi vozid radaba kivenke i andaba ičeze radonmahtod toižile sugupol’vile. Hän toivoti heile da heiden kanzoile vahvad tervhut, ozad, hüvid satusid rados da pit’käd igäd.
Praznikprogramman aigan oli ozutadud fil’m, mitte starinoičeb kaivajiden sugupol’ven polhe Ščerbakovoiden kanzas. Fil’man päheng om Arina Ščerbakova, tegiiJulia Aprodu.
Iloitelmaha eläjid da adivoid tuliba artistad Petroskoišpai. Praznik oli lujas vessel da melentartuine, toi ristituile hüväd mel’t.
Kaivajan päiv lopihe möhä ehtal karguil da pajoil kul’turpertinno. Karguihe ühtniba kut vanhembad, muga lapsed-ki. Spasib kaikile ken ühtni praznikan vaumičendaha. Elägaha nece hüvä tradicii Kalages igän!