Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Kaks’kümne vot ühthižradole Barencan regionas

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Galina Baburova, Irina Sotnikova, Kodima. № 2, (2015), с. 1, 3

Kaks’kümne vot ühthižradole Barencan regionas
(вепсский)

Kongress: Tromsö-lidnas mäni III Barencan regionan igähižiden rahvahiden kongress.
Ei üht kerdad Kodimalehteses oli starinoitud Barencan Evro-Arktižen regionan igähižiden rahvahiden ühthižrados. Nencad, saamelaižed da vepsläižed oma necen regionan igähižed rahvahad. Heil om ičeze enččid veroid, salištandtradicijoid. ezmäižin tuliba nenile eländtahoile, miččil eläba nügüd’-ki. Nenil rahvahil om ičeze kel’, ičeze kul’tur da ičeze elomišton kävutoitandan maht.
2015. voden uhokun augotišes Tromsö-lidnas mäni III Barencan regionan igähižiden rahvahiden kongress. Sihe ühtni 15 ezitajad vepsläižišpäi.
Matk Norevegian lidnahasai vepsläižil oti enamba aigad, mi iče kongress. No kaik ristitud el’genziba, miše ühtneba tarbhaižehe aigtegoho. Rahvahiden ezitajil oli vaiše kaks’ päiväd päivänteraližiden problemoiden diskutiruindaha. Kogonaz kongressaha ühtni läz 120 mest. Nene oma igähižiden rahvahiden ezitajad, aktivistad, politikad da ühthižkundaližiden sebroiden pämehed Suomespäi, Norvegiaspäi, Ročinmalpäi da Venämalpäi. Venämad kongressal ezitiba nencad, saamelaižed da vepsläižed. Vepsläižehe delegacijaha mülüiba Vepsän kul’tursebran ühtnikad, lehtmehed, vepsän kelen opendajad, kul’turradnikad Karjalaspäi, Vologdan da Piterin agjoišpäi.
Barencan Evro-Arktižen regionan ühthižradon pätegend om igähižiden rahvahiden oiktusiden kaičend, kul’turan da tradicijoiden kehitoitand. Jo koumanden kerdan nened rahvahad keradasoiš ühthe kongressale, miše jagadas ičeze tedoil da mahtištol, opetas toine toižel äjile azjoile, ozutesikš, kut kaita kodikel’t, popularizoida ičeze kul’turad. Nece ühthižrad om lujas tärged kut iče rahvahiden täht, muga valdmehištonki täht. Om tarbhašt, miše valdmehed enamba otaižiba homaičusehe igähižiden rahvahiden problemoid, a ei vaiše toivotaižiba abutada. Oliži hüvä, ku nened toivod abus da rahatuges tuližiba eloho i rahvahad tunduižiba necidä abud.
Kongressal da konferencijal diskutiruitud küzundad päazjas koskiba ühthižid problemoid, miččed oma igähižil rahvahil. I ei sa varastada, miše ken-se pätab meiden problemoid. Ezmäi kaiked meile pidab takaida pätta niid iče: pidab enamba sanuda niiš joukvestištos, paksumba pagišta niiš valdmehidenke.
Ezmäižen kongressan päivän kaikuččen rahvahan ezitai starinoiči situacijan polhe ičeze kodimal. Vepsläižišpäi ezini Vepsän kul’tursebran pämez’ Zinaida Strogalščikova. Jäl’ges oli ezitusiden diskutiruind. Koume igähižiden rahvahiden pämest andoiba vastusid kongressan ühtnikoiden küzundoihe. Mugažo tarkašti kactihe rezol’ucii. Sihe tehtihe ližadusid da vahvištoittihe se.
Toižen kongressan päivän oli tehtud konferencii. Täl vodel se oli omištadud kaikid tarbhaižembile temoile: huba tegeližuden painastuz igähižiden rahvahiden eloho da kelen kaičend. Kelen kaičendan problemoid oma kaiken aigan ezmäižel sijal. Ved’ ku kadob kel’, senke ühtes kadob vähäluguižiden rahvahiden kul’tur-ki.
Kelen kaičend ezmäi kaiked koskeb saamelaižid Venämalpäi. Heid om jänu vähäižen enamb mi tuha mest, i vaiše 10% niišpäi pagižeb ičeze kodikelel. Kulištades mugoižid luguid el’gendad, miše meiden situacii kelenke völ ei ole ningoine huba.
Vepsän kelen kaičendas da kehitoitandas konferencijal starinoiči Larisa Čirkova. Tämbei meil om äi tehtud sen täht, miše kel’ eläiži. Karjalas vepsän kel’t opetas nelläs školas da kahtes päivkodiš, efiraha lähteba radio- da teleozutesed vepsän kelel, paindas Kodima-lehtez, Kipinä-kulehtez lapsiden täht, Verez tullei-al’manah, om tehtud koume fil’mad vepsläižiden polhe, eloho läksi ezmäine spektakl’ da Noid-folkgruppan klip vepsän kelel. Nügüd’ pidab kut-se mel’dütoitta lapsid da norid kelen opendamižehe, miše heil oliži taht kävutoitta sidä elos. Ved’ heiš om-ki vepsän rahvahan tulii aig.
Kahteskümnes vodes Vepsän kul’tursebr lujas äjan tegi sen täht, miše valdkund homaičiži vepsän rahvast, el’gendaiži, miše pidab antta suremban znamoičendan vepsläižiden kehitoitandaha heiden elotahoiš da kelen kaičendaha. Kaikes neciš pidab sanuda sur’ spasib sen vajehtomatomale ezinikale, aktivižele, arvostadud kaikes suomalaižugrilaižes mirus ristitule Zinaida Strogalščikovale. Hänen abul tämbei meil om aktivine norišt, kudambale om mel’he i kudamb om vaumiž rata rahvahan hüvüdeks.
Kahteskümnes vodes Barencan regionas äjan om vajehtanus. Neciš aigas vahvištuiba kosketused Venäman da pohjoižmaiden keskes. Igähižiden rahvahiden kaikid tarbhaižembiš jügedusiš pagižeba ei vaiše valdmehed, no neniden rahvahiden ezitajad-ki. Heil om voimuz diskutiruida ičeze problemoid da ühtes ecta niiden pätandan variantoid.
Jo amu pagištas siš, miše karjalaižid da komilaižid tariž mugažo lugeda Barencan regionan igähižikš rahvahikš da otta heid neche radho.
Zinaida Strogalščikova om mugošt mel’t, miše tehtes kongressan ühthevedoid rahvahad pagižeba enamba ičeze satusiš, a äjad problemad jäba pätmatomin. Völ hän ližadab: ”Nel’l’ mad oliba necen suren radon augonpanijoin. No Venäma abuti siš vaiše kut tegii. Rahatuged Venämalpäi ei olend nikonz. Päliči kahtes vodes mitte-ni neniš maišpäi otab ohjandusen ičeleze. Nene kaks’ vot Suomi oli ohjandajan. tarjoičim otta ohjandust kahteks tulijaks vodeks Venämale. Valdmehed toivotiba sidä meile. Nügüd’ kacum, tuleba-ik meiden pakičused eloho”.
Paksumba ičeze problemoiden polhe rahvahad pagižeba ičeze mal. Om hüvä, konz rahvahil om voimuz vastatas da pätta jügedoid küzundoid ühtes. Mugoižed kongressad abutaba neciš azjas. Pidab jatkta ühthižrad i edemba-ki tehta mugoižid ühthižid azjtegoid. Ühtes olem vägekahembad!