Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Jäti suren jäl’gen Karjalan kul’turaha

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Maria FILATOVA, Kodima. № 2, (2015), с. 4

Jäti suren jäl’gen Karjalan kul’turaha
(вепсский)

Jubilei: Šoutjärves mäni Vasilii Kononovan 110-voččen jubilejale omištadud eht.
Kül’mkun 24. päiväl Šoutarv’-posadas kerazihe äi rahvast. Ristitud vastsihe sen täht, miše muštelta tutabad mest, Karjalan horeografijan augonpanijad, Vepsän horan tegijadVasilijad Kononovad. Täl vodel tal’vkun 12. päiväl hänele täudunuiži 110 vot.
Praznikan aigan adivoile oli ozutadud rahvahan karguid, miččed Vasilii Kononov oli sirdnu surele scenale, oli tehnu niid tetabikš. Niiden keskes omaKarg luzikoidenke”, ”Vepsläine besed”, ”Vos’m’orkada äi toižid karguid. Necil päiväl niid ozutiba Vepsän rahvahan hor, etnografine ansambl’Karjalada fol’klorteatrKarel’skaja gornica”.
Vasilii Ivanovičan polhe oli sanutud äi sanoid. Hän sündui vodel 1905 tal’vkun 12. päiväl. Vasilii Ivanovičan kodima om vepsläine posad Toižeg. Hän kaiken oli aktivižen mehen. Völ noren zavodi sada tedoid rahvahan karguiden polhe. Vodel 1929 händast oigetihe opendamhas Moskvaha, teatraližehe tehnikumha. Sigä Vasilii Ivanovič sai hüvid tedoid da znamasižen professijanhän tegihe karguiden ohjandajaks da tegijaks. Kaks’ vot hän radoi Pudož-lidnan kul’turpertiš. Sid’ pördihe kodimaleÄnižröunale. Šoutjärves hän zavodi ecta vepsläižid pajanikoid, miše tehta horan. 20 sigälišt akad kerazihe hüväha pajosebraha. Muga om sündunu Vepsän rahvahan hor. Horan ühtnik Natalja Anhimova muštab Vasilii Ivanovičad. Hän johtutab: ”Necen nimen tetas lujas hüvin ei vaiše Karjalan mal, no toižiš-ki maiš. Minei hän toi hüvän melen. Konz horas tancuim hänen tancoid, ka voim mujada toine tošt, voib mujada, ken sinä oled. Hän ozuti meile, kut pidab mända, kut pidab kargaita, kut pidab kacta toine toižhe. Konz tancuid Kononovan tancoid, ka südäimes tegese lämemba. Eskai nügüdläižel jügedal aigal, konz tuled repeticijale, ka sinei tegese paremba, kebnemba.
Minä tedan, konz Šoutarves tehtihe hor, hän tuli Toižegespäi. Hänele pidi kus-se eläda. Siloi hän eli Mel’kinan pertiš. Eli hän ünäižen voden. Nügüd’ Mel’kinan pertiš om laud, kus om kirjutadud, miše tägä eli Vasilii Kononov. Tämbei minä meletan, miše hän eli neciš pertiš, meleti kut ozutada tancas vepsoid. Ken tedab, voib olda hänen südäin, heng om nügüd’-ki Mel’kinan pertiš, i se abutab meile rata i ozutada vepsoid toižile. Vasilii Ivanovič oti mugoižen azjan, kus lujas hüvän voib ozutada, ked oma vepsad, miččed oma”.
Vepsän rahvahan horal oli sur’ sabustuz. Scenal oli ozutadud rahvahan kul’tur. Nece azj ei jätand kacujid tühjan südäimenke. Hor lujas hüvin ozuti ičtaze surel festivalil Piteriš vodel 1937. Sigä oli homaitud Vasilii Kononov-ki. Sil-žo aigal händast kuctihe radole Kantele-ansambl’aha. Hän radoi karguiden tegijan läz 30 vot. Neniš voziš Vasilii Ivanovič sirdi scenale enamb 50 kargud. Hänen tancad oma erižed. Niid om melentartušt kacta. Ved’ neniš karguiš voib nähta s’užetan, kaikuččes eläb mitte-se istorii. Hänen karguiš om ozutadud rahvahan jogapäiväine elo.
Vasilii Kononov todeks navedi rahvahan kul’turad, sikš kaiken aigan tedišteli sen polhe enamaba. Azj, mittušt hän navedi, om tehnus hänen radoks da päazjaks elos. Hän pani äi vägid ičeze radho, radoi hengel. Vasilii Ivanovič jäti suren jäl’gen Karjalan rahvahan kul’turaha. Ičeze rados hän oli korktas lahjoitud valdkundal-ki. Jelizaveta Haritonova, rahvahaližen politikan ministerstvan varapämez’ sanub Vasilii Ivanovičan polhe: ”Hüvä om se, miše meletam meiden tuleban aigan polhe, no em unohtagoi meiden istorijad-ki, kudamb om meiden vähäluguižel rahvahal. Vasilii Kononov om üks’ niišpäi, kudamb jäl’ges ičeze elod jäti meile kaikile lujas znamasižen tähthan taivhal, kudamb palab nenilki päivil”.