Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Kaikid paremb aig elos!

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Maria Košeleva, Kodima. № 7, (2015), с. 5

Kaikid paremb aig elos!
(вепсский)

Völ ei lujas amu tulim üläopištoho, meletim, miččen-žo linneb meiden openduz. , uništim uziš azjoiš, sebranikoiš da tedoiš. Kaik oli mugoine uz’ da tundmatoi! Školan jäl’ghe se oli kuti toine mir, kus oliba ičeze sändod da järgenduz. No kaik olem harjenuded sihe. Kacuim vanhembiden kursiden üläopenikoihe, meletim, miše oma jo aigvoččed, tedaba äjan. Siloi näguige, miše meil om völ lujas äi aigad. Nügüd’ vides vodes päliči mö-ki olem pästnikad.
Viž vot olem oppinuded suomen, vepsän da karjalan kelid. tedištim äjan Karjalan igähižiden rahvahiden polhe. Opendusen aigan paksus ühtnim erazvuiččihe konferencijoihe da azjtegoihe, ajoim Suomehe da toižihe Venäman lidnoihe. Äjän om vajehtanus: zavodim opetas baltianmerensuomalaižiden keliden da kul’turan tedokundal, a lopim jo filologižen tedokundan baltianmeren-suomalaižen filologian kafedran. Konz openduz tuli lophu, meiden karjalan da vepsän kelen gruppaha jäi seičeme üläopenikad: kuz’ karjalašt da üks’ vepsläine. tegimoiš hüvikš sebranikoikš: matkustim ühtes, kaiken aigan abutim toine toižele. I pidab sanuda, miše kaik openduzaig meiden täht oli ei vaiše tarbhaižen, no lujas-ki hüvän da ilokahan.
Kezakun lopus meil oli diplomtöiden polestamine. Necil vodel ičeze diplomtöid polestiba koume vepsläšt da seičeme karjalašt. Minä starinoičin vepsläižen sajan hengiden polhe. Se oli etnolingvistine oppind. Nadežda Šadrina starinoiči živatoiden polhe vepsläižiden mel’kuviteluses. Anastasia Konošenkon oli omištadud vepsän kelen opendamižehe nügüaigan. Kaik töd mel’dütoitiba komissijan ühtnikoid da kundlijoid.
Pästnikoiden da opendajiden keskes kaiken aigan oli hüväntahtoine il’mišt. Opendajad kaiken tugeziba meid, abutiba, andoiba meile äi tedoid. Üläopišton aig oli kuti elon škol. openzimoiš olda vastusenpidäjin, löuta päzundan jügedoiš azjoiš, saim kosketusiden mahtišton da äi tošt. el’genzim, miše kaik nece lujas abutab meile elos. Minä ni üht kerdad en žalleičend, miše olen päzunu necile tedokundale! Om lujas žal’ prostidas üläopištonke. No om hüvä se, miše johtutesed siš lämbitaškandeba meid edemba-ki.
Nügüd’ meiden kafedral opendasoiš vaiše koume vepsläšt: kaks’ neičukašt toižel da üks’koumandel kursal. Voib olda, ezmäižele kursale tuleba uded üläopenikad.
Tahtoižin toivotada kaikile pästnikoile da üläopenikoile, kudambad völ opendasoiš, satusid. Navetkat se, midä teget, algat žalleikoi nikonz ičetoi valičendas, algat varaikoi nimiččid jügedusid elos, kosketagatoiš da tundištagatoiš uzidenke ristituidenke da olgat kaiken aigan hüviš meliš. Ved’ nece om ilokaz aig teiden elos. Ei uhtei sanutas, miše üläopišton aig om kaikid paremb aig elos! Minä voin rohktas hökkähtada necen meletusenke. Se om todest tozi!