Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Kelen, literaturan da istorijan institutale täudui 85 vot

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Maria Filatova, Ol’ga Ogneva, Larisa Smolina, Kodima. № 10, (2015), с. 3

Kelen, literaturan da istorijan institutale täudui 85 vot
(вепсский)

Täl vodel Karjalan vanhembale tedokeskusaleKelen, literaturan da istorijan institutale täudui 85 vot. Nece voz’ Institutan täht om znamasine mugažo sen taguiči, miše surele tedomehele, suomalaiž-ugrilaižiden keliden oppijale Dmitrii Vladimirovič Bubrihale täuduiži 125 vot. Jubilejaks oli tehtud sur’ tedokonferencii, miččen nimi om “Bubrihan lugemištod”.
Kanman praznikad tulim Institutaha, pagižim sen radnikoidenke, tedištim Institutan enččes da nügüdläižes rados da elos.
Nügüd’ Kelen, literaturan da istorijan institutan pämez’ om professor, lingvist Irma Ivanovna Mullonen. Hän radab Institutan pämehen kümne vot i parembad ohjandajad nügüd’ om jüged meletada. Hoštai tedomez’, Karjalan arvostadud tedoradnik tedab Institutan elod da istorijad, nacein kaikid paremba.
Irma Mullonen: ”85 vot tagaze Venäman erazvuiččiš agjoiš oli avaitud äi gumanitarižid tedokeskusid. Niiden rad oli oppida röunan kul’turad, istorijad da kelid. Nece oli tärged rahvahan identitetan täht ved’ siloi oli tehtud rahvahaližed valdkundad. Meiden-ki institut oli avaitud sil-žo aigal. Pidab homaita, miše Institutan ezmäižen ohjandajan oli Edvard Gülling. Nece ozutab, mitte sur’ znamoičend, tärged sija oli Institutal siloi”.
Institutan pämehen vozil 1947-1949 oli Dmitrii Bubrih, tetab venälaine tedomez’, suomalaižugrilaižiden keliden tundii. Hän sündui 13. heinkud vodel 1890 Piterihe. Hänen ezmäižed tedotöd oli slavilaižiden keliden fonetikan da venän kelen paginoiden polhe. Vozil 1920 Dmitrii Vladimirovič zavodi oppida suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden kelid. Hän tehli äi ekspedicijoid Karjalaha, Mordovijaha da toižihe Venäman agjoihe. Dmitrii Vladimirovič pani äi vägid, miše Venämal oliži avaitud suomalaižugrilaižiden keliden kafedrad. Hän kirjuti karjalan kelen, mordvan kelen erz’a-paginan da komi kelen grammatikad. Hänen panend tedoho om lujas sur’, ved’ nügüdaigahasai tedomhed otaba Bubrihan töišpäi äi tedoid.
Kel’tedon sektoran pämez’, filologian tedodoktor Nina Zaiceva starinoiči: ”Dmitrii Vladimirovič Bubrih pagiži kaikil suomalaižugrilaižil kelil. Om ani jüged eskai uskta-ki! Hän pagiži karjalan kelel, suomen, mordvan, komin kelil i muga edemba. Teoretižes polespäi hän tezi kaik meiden azjad. Hänespäi zavodi radon suomalaižugrilaižiden keliden kafedr universitetas. Hän oli necen kafedran pämehen. Sikš hänespäi zavodihe kuti kaik suomalaiž-ugrilaine tedo. , tedomehed tedam, mi om tehnu Dmitrii Vladimirovič Bubrih. Sikš, necil vodel panim kaks’ azjad ühthe i tegim tedokonferencijad, mitte om omištadud necile kahtele datale. Konferencijan nimi omBubrihan lugemištod vai Bubrihan znamasižed tedopäiväd”. Mijal nece om jogavozne konferencii. Kaikuččen voden löudam, miččen-se probleman, panem sen pätemaks. Necil vodel konferencijaha ühtni 50 mest”.
Tedomirus om hüvin tetas tedomehiden nimed, kudambad radoiba Institutas. Heiden keskes oma N. I. Bogdanov, V. J. Jevsejev, E. G. Karhu, U. S. Konkka, V. V. Pimenov da toižed. Tämbei Institutas radab 49 tedomest, kudambiden keskes om kahesa tedodoktorad da 24 tedokandidatad.
Kelen, literaturan da istorijan institut om üksjaine Venämal gumanitarine institut, kus oppidas suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden kul’turad da kelid. Äjiš voziš tägä oppidas Venäman Öbokan venälašt kul’turad, Karjalan da Suomen istorijad da arheologijad.
Irma Mullonen: ”Suremb pala tedoid Karjalan istorijan polhe, sen kul’turas da keliš om sadud meiden Institutas. Ičeze panendan neche azjaha tegiba vanhembad tedomehed, Institutan augonpanijad, kudambad tegiba radod vozil 1970-80. Siloi Institut oli suremb, mi nügüd’, tägä oli enamb sadad radnikad. Nügüd’ suren panendan tedoho tegeba nored tedomehed. saba tedoid Evropaspäi da kaikes miruspäi, ved’ voiba ajelta kaiked mirudme. Heil om enamb voimusid, mi edeližil tedomehil. tahtoim, miše Institutaha tuližiba radole nored mehed. Sikš miše norištnece om meiden tuleb aig. Minä olen ihastuiš, miše norile tedomehile om mel’he heiden rad. Jo ičeze radon augotišes tegeba avaidusid, miččed oma tärktad tedon täht”.
Institutan tedomehiden rad om tärged opendusen täht, se om tarbiž man da kul’turan täht. Institut radab ühtes Vepsän etnografižen muzejanke, Karjalan rahvahaližen kirjištonke, Rahvahaližen politikan ministerstvanke.
Irma Mullonen: ”Minä uskon, miše meiden tedo-avaidused, tedotöd oma tarbhaižed rahvahan täht. Sikš miše kaikuččele mehele om tärged teta ičeze jurid, kul’turad da kel’t. Minä uskon, miše meiden rad tehtas rahvahan hüvüdeks. Nece tarbiž nügüd’ i linneb tarbhaižen tulebal aigal”.
Nina Zaiceva: ”Vepsän kelen oblastiš om tehtud äi tedotöid, vajehnikoid, oppindkirjoid, om keratud äi materialoid. Ku ei olnuiži necidä alandust meiden Institutas, ka minä dumain, miše nügüd’ oliži jüged opeta lapsid školiš, jüged opeta üläopenikoid universitetas, sikš ku kaik om tehtud necil alandusel, mitte om tehtud meiden Institutas”.