ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Sergei Minvalejev. Hanti-Mansijsk kerazi aktivistoid projektoiden tegemižen täht

Sergei Minvalejev

Hanti-Mansijsk kerazi aktivistoid projektoiden tegemižen täht

вепсский
Младописьменный вепсский
Redukun jäl’gmäižil päivil Hanti-Mansijsk-lidnas jo toižen kerdan mäni Kundaližiden organizacijoiden znamoičend suomalaižugrilaižiden keliden da kul’turiden keičendasseminar. Se kerazi 50 suomalaiž-ugrilašt aktivistad kogonaižel Venämalpäi da Suomespäi. Necen seminaran ezmäine vastuz oli voden augotišes Marii El-valdkundas. Seminar, miččehe minä ühtnin, oli kuti ezmäižen vastusen jatktand.
Suomen da Venäman keskes tehtas äi ühthižid projektoid. Necil seminaral om sadad pästnikoid suomalaiž-ugrilaižes miruspäi da kümned hüvin tehtud projektoid.
Hanti-Mansijskas seminaraha ühtniba suomalaižugrilaižiden da samojedirahvahiden ezitajad. Adivoiden keskes oli mugoižiden vähäluguižiden rahvahiden ezitajid, kut nganosanad, ižorad da vepsläižed. Kaikutte ezitaikund tegi vižkümneminutaižen prezentacijan ičeze rahvahan polhe da ozuti sen sijaližen foruman ühtnikoile.
Seminaran pätegendan om keskregionaližiden projektoiden tegemine. Nenid projektoid jo meletadihe ezmäižel seminaral Marii Elvaldkundas semendkus. Rad mäni hüvin: tehtihe prezentacijoid, pidätihe diskussijoid. Seminaran satusen om 6 keskregionališt projektad. Niiden lugus oma turistoiden matkad suomalaižugrilaižiden rahvahiden elotahoile, igähižiden rahvahiden oiktusiden kändmine lapsiden täht, suomalaiž-ugrilaižiden keliden vaihišton tegemižen mahtoid. Mugažo seminaral pagištihe Mail’man suomalaiž-ugrilaižen kongressan press-keskusen tegemižes. Nece kongress mäneb tulijan voden kezakus Suomen Lahti-lidnas. Seminaran ühtnikad diskutiruiba kongressan temoid, taričiba ičeze küzundoid, miččid voiži leta kongressan aigan. Kaik taričused oli oigetud Suomalaižugrilaižiden rahvahiden konsul’tativižehe komitetaha tarkištelusehe.
Projektoiden ozutandan aigan seminaran ühtnikad tedištiba Periodikapainištos. Tundijad andoiba painištole hüvän arvon. Oli sanutud, miše lehtesed da kulehtesed, miččed paindas Periodikas suomalaižugrilaižil kelil, oma parahimad. Suomi–Venämasebran ohjandusen ühtnik Markku Turkia lugeb Karjalan Sanomat-lehtest, hän ei üht kerdad nimiti meiden painištod hüväks ozuteseks.
Seminaran aigan ühtnikad tedištiba äjan ut hanti da mansi-rahvahiden elos, heiden mahtištos kodikelen da kul’turan kaičendan poles. Mugažo seminaran ühtnikad kävuiba muzejaha, Jugran valdkundaližehe universitetha da obižugrilaižiden rahvahiden teatraha.
Opendusen jäl’gmäižel päiväl seminaran ohjandai Riku Savonen sanui, miše hänele oma mel’he uded meletadud projektad, miše hän toivob niiden tulendaha eloho.