Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Kuldaižed vepsläižed sanad

Корпус: младописьменный подкорпус

публицистические тексты

Источник: Maria Filatova, Kodima. № 12, (2015), с. 3

Kuldaižed vepsläižed sanad
(вепсский)

7. päiväl kül'mkud Karjalan Rahvahaližes kirjištos mäni "Kuldaižed sanad"-runokogomusen prezentacii. Kirj om jäl'gmäine "Karjalan literaturan klassikad" -kirjoiden serijas. Se zavottihe painda vodel 2002 Periodika-paindištos Juminkeko-fondan abul.
Prezentacijal lugetihe äi Nikolai Abramovan da Nina Zaicevan runoid. Niid lugiba iče avtorad, mugažo Petroskoin suomalaiž-ugrilaižen školan openikad, runoilii Oleg Mošnikov da prezentacijan vedäi, Montes-teatran aktris Galina Baburova. Kacujile tuli mel’he "Sima nevinosima"- da "Randaine" -pajogruppiden muzikaližid ezitusid-ki.
Tutabad äjile vepsläižile runod da mugažo uded runoilijoiden tegod keratihe ühthe kirjaha. Se sai "Kuldaižed sanad"-nimen. Runokogomuz om jäl’gmäine painduz sures kirjoiden serijas, mitte sündui Karjalan Rahvahaližen politikan ministerstvan rahatugel da Juminkeko-fondan surel abul.
Prezentacijale tuli suomalaine kirjutai da Juminkeko-fondan pämez’ Markku Nieminen. Ičeze ezituses hän sanui, miše hot’ kirjoiden serii om jo loptud, Juminkeko-fond radaškandeb edemba vepsläižidenke, karjalaižidenke da suomalaižidenke, kudambad eläba Karjalas.
Markku Nieminen: ”Idei painda necen serijan tuli sišpäi melespäi, miše äi vozid ei olend aigaližiden klassikoiden kirjoid. Nece serii zavodihe Belomorskan Karjalan prozakirjutajišpäi. Olen hüviš meliš, miše necen serijan augotišespäi mäni aig, i nügüd’ om toižid-ki kirjailijoid, klassikoid, ozutesikš, om vepsläižid klassikoid. oma kazvanuded. Serii zavottihe painda 2000-voziden augotišes, i siloi em voinugoi eskai meletada, miše meil linneb mugoižid lahjakahid vepsläižid kirjutajid. No nügüd’ se om tozi”.
Karjalan literaturan klassikad-serijas om Ortjo Stepanovan, Jaakko Rugojevan, Pekka Perttun, Vladimir Brendojevan, Lea Helon da äjiden toižiden tutabiden Karjalan kirjutajiden kirjoid. Vepsläižehe runokogomusehe om pandud klassikoiden Nina Zaicevan da Nikolai Abramovan parahimid runoid. Runoilijad uskoba, miše kirj löudab ičeze lugijoid.
Nina Zaiceva: "Kirjaha om ottud Nikolai Abramovan kaikenlaižid runoid. Nene oma runod äjiš kirjoišpäi. Kut tedat, hän om tehnu seičeme kirjad vepsän da venän kelel. Runod om kätud estin, vengrian, komin kel’he. Kirjaha om ottud minun-ki poem vai epos «Virantanaz»".
Vepsläine kirjkel’ om nor'. Se om sündunu enamba kaht kümned vot tagaze. No kacmata sihe nügüd’ vepsän rahvahal om ičeze bohat literatur. Erased vepsläižed runoilijad kirjutaba venän kelel, heiden runod kätas vepsäks. Mikš om tärged kirjutada maman kelel, iče vepsläižed sel’genzoitaba muga:
Nikolai Abramov: ”Ühten kerdan kirjištos oli vastuz, kus minä lugin kirjoid.
Üks’ ak küzui minai: "Kenen täht sinä kirjutad? Vepsläižid om muga vähän! Ken lugeškandeb nenid runoid? Ei-ik paremba kirjutada venäks?". Minä vastha sanuin: "Kitajalaižed voiba muga sanuda venänikoileteid om muga vähän, kenen täht kirjutat?". Ei ole surid vai penid rahvahid. Jumal muga meile andoitoižid om enamb, toižid om vähemb”.
Jelizaveta Haritonova: ”Vepsläine litertur om nor’. Armas Mišin konz-se sanui: vaiše armastuz ičeze kel’he käski lujas äjile otta pirdimen kädehe i zavot’t’a kirjutada maman kelel”.
Ku uskta runoilijoile, ka runod pigemba sünduba hengen kibuspäi da jügedoiš melišpäi. Om taht uskta, miše tuleb aig tob vepsläižile runoilijoile vaiše hüvid melid, i niišpäi mugažo sündub völ äi kuldaižid sanoid.