Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Tehkam männuden voden ühthevedod!

Корпус: младописьменный подкорпус

публицистические тексты

Источник: Larisa SMOLINA, Kodima. № 1, (2016), с. 1, 3

Tehkam männuden voden ühthevedod!
(вепсский)

2015. voz’ toi vepsän rahvahan eloho äi melentartuižid azjoid. Kaik ned tuliba eloho Vepsän kul’tursebran hüvän radon abul. Toivom, miše uz’ voz’ tob ei vähemb satusid meiden eloho. Om tulnu aig tehta männuden voden ühthevedod. 2015. voden kaikid znamasižimbiš azjtegoiš johtutam teileKodima-lehtesen lehtpolil.

Znamasižed azjad
Zavodihe 2015.voz’ Barencregionan igähižiden rahvahiden koumandel kongressal.
Se oli tehtud 4.päiväl uhokud Norvegian mal Tromsö-lidnas. Vepsläine delegacii Karjalaspäi, Piterin da Vologdan agjoišpäi oli sigä mugažo.
Tal’ven lopus vepsän rahvaz sai čoman vestin, miše Vepsän kul’tursebran pämez’, tutab kaikile etnograf Zinaida Strogal’ščikova sai suren pauklahjan Estin man Toomas Hendrik Ilves pämehelpäi. 25-voččes rados vepsän kul’turan kaičendas da suomalaiž-urgilaižiden rahvahiden kehitoitandas Zinaida Strogal’ščikova sai Videnden klassan Maarjamaan ristan.
Keväz’ ihastoiti vepsläižid jo toižil hüvil azjoil. Kaks’voččen remontan jäl’ghe avaitihe Šoutjärven vepsän etnografine muzei. Mel’kinan pertin kohendradod loptihe, a muzejan honusiš avaitihe uz’ ozuteluz.
Johtutiba vepsläižed mugažo tutabas hüväntegijas, kupcas, aktivistas Mark Pimenovas, kudamb sündui vepsläižes Šokšposadas da tegi äi hüvüt petroskoilaižile. Petroskoiš hänen muštoks kevädel pandihe uz’ muštlaud. Se oli tehtud šokšulaiženbabarmmujuine kvarcit-kivespäi da riputadud pertin seinäle, kus eli Mark Pimenov.
210 vot praznuičiba voden lopus Änižröunan vepsläižed školad. Severz’ vot tagaze heiden male tuli openduz. Kalagen, Šoutjärven da Šokšun opendajad starinoičiba školiden istorijan polhe da niiden nügüdläižen elon polhe. Sureks jubilejaks Petroskoiš tehtihe konferencii, kus letihe äi melentartuižid küzundoid.

Lapsile
2015.voz’ oli täuttud hüvil azjoil lapsile-ki.
Pohjoižvepsläižiš küliš pidätihe kaks’ sur’t lapsiden praznikad. Ezmäks Šoutjärv’- posadas tehtihe muzikalinePajokeraine-festival’. Se oli tehtud jo toižen kerdan da omištadud tutabale vepsläižele horeografale Vasilii Kononovale.
Sid’ susedas Kalag’-posadas jo koumanden kerdan mäniVepsän sarn”-
festival’-konkurs.

Tehtud Petroskoiš Kesk’rahvahalineSuomalaižugrilaine tranzit-festival’ kucui vepsläižid lapsid edahaižes Vologdan agjaspäi. Kastkuine-ansambl’ Borisovo-sudskoje-küläspäi, ozuti čomin vepsläižid karguid. Jo äi vozid necen kollektivan vedäi om Ol’ga Smirnova. Hän opendab lapsid vepsän kel’he školas.

Literaturan voz’
Sikš ku Venämal 2015.voz’ oli nimitadud literaturan vodeks, vepsläine mir oli täuttud uzil kirjoil da čomil literatur-vastusil.
Zavodihe voz’ literaturan praznikal Hanti-Mansiisk-lidnas. Karjalaspäi sinna läksi tutab vepsläine runoilii, kirjutai Nikolai Abramov. Praznikan aigan pauklahjoitihe tutabid kirjutajid Venämalpäi da mugažo verhiš maišpäi, tehtihe Dmitrii Mizgulinan tutaban runoilijan uden runokogomusen prezentacii. Neche kirjaha tuliba Nikolai Abramovan da Ol’ga Žukovan runod.
Vepsläižid ezitiba Suomalaiž-ugrilaižiden kirjutajiden kongressal Vengrian man Badačon’tomailidnas Gul’čehra Polivanova, P’otr Vasiljev, Nikolai Abramov da Galina Baburova. starinoičiba vepsläižes literaturas da sen jügedusiš.
Literaturan voz’ ihastoiti vepsläižid uzil kirjoil-ki. Uz’ vepsän kelen školvaihišt-billüten’an vepsän kelel kerazi Kodima-lehtesen pätoimitai Irina Sotnikova. Uzištoitud školvaihištos om sanoid, miččed paksumba toižid ottas nügüdläižiš školiš vepsän kelen urokoil.
Ihastoiti vepsläižid jäl’gmäine vepsänkelineVerez tullei-al’manah. Sen lehtpolil om paindudVirantanaz-eposan venänkeline kändmine. Eposan tegii om tutab kaikile runoilii, tedomez’ Nina Zaiceva. Venänkeližen kändmižen tegijan om tutab runoilii V’ačeslav Agapitov.
Völ suremban lahjan vepsän rahvahale tegi kaks’ vepsläšt klassikod: Nina Zaiceva da Nikolai Abramov. pästiba elohoKuldaižed sanad-runokogomusen vepsän kelel. Kirjan prezentacii mäni Karjalan rahvahaližes kirjištos. Prezentacijale tuli suomalaine kirjutai, Juminkeko-fondan johtai Markku Nieminen. Hän pani äi väged, miše nece kirj tuliži eloho. Lopihe literaturvoz’ Natalia Silakovan da Oleg MošnikovanKodiman vägi-kirjan lähtendal vepsän kelel.

Projekto iden rad
Kaikuččen voden Vepsän kul’tursebr pästab eloho fil’moid vepsän rahvahan polhe.
Tehtud 2014.vodelSel’ktas vedes kala kokib”- fil’m starinoičeb vepsän rahvahan eloradon polhekalatuses, sen enččiš veroiš. Fil’m ozutadihe muloi lidnas, vepsläižiš küliš, erazvuiččil kinofestivalil Petroskoiš, Piteriš, Jekaterinburgas, Estin mal. SemendkusSel’ktas vedes kala kokibtuli parembaks Surel ekologižel fil’mfestivalil Petroskoiš hüvän pähengen valičendas, a kül’mkusKeskrahvahližel ekologiželZel’onii vzgl’ad-kinofestivalil Piteriš originaližes ekologižen teman starinas.
Täl vodel vepsän kul’tursebr pästi eloho nelländen fil’man vepsän kelel. Sen nimi om ’’Paimnen torvut”. Fil’man tegijad oma Larisa Smolina da Vladimir Slavov. Fil’m starinoičeb vepsläižen paimendusen tradicijan kadomižes, enččiš paimniš da heiden tärktas radkalustorvudes. Fil’man tiraž om 300 diskad. Se oigetas kaikihe vepsläžihe külihe, kul’turpertihe da školihe. Vilukun 22.päiväl fil’m ozutadas Petroskoiš Karjalan Rahvahaližes kirjištos.
Jo toižen voden Piterin agjan vepsläižiš küliš tehtas vepsän kelen kursad. Muloi abuti vaumita niid Vepsän kul’tursebr Petroskoišpäi. Tahtnikoid opeta vepsän kel’t tehtas enamba. Heiden keskes oma kut lapsed, muga aigvoččed da vanhad ristitud. Kursiden täht Petroskoiš Vepsän kul’tursebran nored aktivistad tegibaVepsän kel’-openduzkirjan. Sen tiraž oli 300 kirjad, a voden lopus läksi völ 2500 kirjad. Vepsän kel’-openduzkirj tuli čomaks abunikaks ristituile, ked vaiše zavodiba opeta vepsän kel’t ani augotišespäi. Petroskoiš vepsän kelen kursid necen kirjan mödhe zavodi vedäda Petroskoin üläopišton pästnik Kristina Strelkovič.

Jubilejad
Vodel 2015 kaks’ vepsläšt mest Karjalaspäi praznuiči ičeze jubilejad.
90 vot täudui Polina Polikarpovna L’ovkinale Šoutjärvespäi, 80 votJurii Mihailovič Mugačevale Šokšuspäi. Ned ristitud oma lujas aktivižed, oma tehnuded lujas äi hüvid azjoid vepsän kelen da kul’turan udessündutamižes. Polina Polikarpovna hätken radoi Šoutjärven päivkodiš, openzi lapsid vepsän kel’he. Jurii Mihailovič oli üks’ ezmäižišpäi Vepsän kul’tursebran aktivistoišpäi, ken abuti kehitoitta vepsläšt kul’turad kut Petroskoiš, mugažo Šokš-kodiposadas.

Praznikad
Avaiži Elonpu-praznikoiden tradicijad muloi Vidl-külä Piterin agjas, oti iniciativad Enarne ma-festival’ Piterin agjan Pöudon rajonas.
Elonpu-praznik pördihe Šoutjärv’-posadaha Karjalaha da sirdihe Päžjärv’-küläha Vologdan male.

Vepsläine norišt
Vepsän kul’tursebran nored aktivistad muloi ühtniba Igähižiden rahvahiden Riddu-riddu-festivalihe Norvegian mal, Vähäluguižiden rahvahiden associacijan norišton kongressaha Moskvas, Etnokul’turižeheKahten kul’turan pagin-norišton lagerihe Kalugas, ”Kul’tursebroiden päiväd-ozuteluz-jarmarkaha Petroskoiš.

Lopihe 2015. voz’ čomal etno-ehtkoiččel. Siloi eziniba erazvuiččed suomalaižugrilaižed muzikgruppad, siš lugus oli vepsläine Noidpajogrupp-ki.