Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Kalagen školha tuli ani uz’ lager’ lapsiden täht

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Larisa SMOLINA, Kodima. № 6, (2016), с. 4, 5

Kalagen školha tuli ani uz’ lager’ lapsiden täht
(вепсский)

Kezakun augotišes Änižröunas Kalag’-posadas radoi Kodikera-etnolager’ lapsiden täht. Kogonaižen nedalin kaks’kümne last käveli školha. ei tulnugoi sinna, miše opendamhas, a kaikuččen päivän čomin lebaižihe sigä. Midä tegiba kalagelaižed lapsed etnolageriš nedalin, kenenke vastsihe, lugegat neciš kirjuteses!

MEIDEN ŠKOLHA TULI ANI UZ’ LAGER’
Kodikera-etnolager’ Kalagen školas avaižihe surel praznikal kezakun ezmäižel päiväl.
Lagerin avaiduzpäiväks lapsed vaumičiba čoman tätüspektakl’an da ozutiba sen kacujile ani ezmäižen kerdan. Tätüspektakl’an nimi oliKut händikaz vazaižele maman oli”. Ozutesen ohjandai om Karjalan rahvahaližen kul’turkeskusen radnik, ”Čičiliušku-teatran pämez’ Natalia Golubovskaja. Kuverz’ äi väged, melid da himod nece naine pani sen täht, miše nece spektakl’ tuliži Kalagen školha, tedab vaiše hän iče. Sanumaha tervhensanoid da kitändoid lapsile da lagerin tegij oile Kalagen posadaha tuliba Karjalan Rahvahaližen politikan ministerstvan pämez’ Andrei Manin, Rahvahaližen kul’turkeskusen varapämez’ Anna Anhimova, Kalagen posadan pämez’ Irina Zalivako. Tervehtoiti adivoid Kalagen školan pämez’ Svetlana Gotič.
Svetlana Gotič: “Viž vot meiden Kalagen školas mäni etnokul’turine lager’, miččen nimi oliPäiväine”. Kaikuččen voden lapsed lebaižihe lageriš, saiba uzid tedoid vepsän kul’turan, istorij an da rahvahan polhe. A necil vodel Anna Anhimovan da hänen projektan abul Kalagen školha tuli ani uz’ etnolager’. Necil lageril om uz’ Kodikera-nimi. Minä meletan, miše etnolager’ tuli mel’he kaikile lapsile. Heid voiži olda enamba, no sikš ku meiden školan avtobusas om vaiše kaks’kümne ad, ka em voinugoi otta lagerihe enamba lapsid. Täl vodel lageriš lapsidenke radoiba vepsän kelen opendajad Ol’ga Mironova da Julia Aprodu”.

HEIL EI OLEND AIGAD TUSTTUDA
Täl vodel Kodikeralapsiden etnolager’ tehtas Kalagen školas suren projektan aigan.
Rahoitab necidä projektad Karjalan rahvahaližen politikan ministerstv. Vedäb necidä projektad tutab kaikile aktivine vepsläine neižne, Karjalan kul’turkeskusen varapämez’ Anna Anhimova. Kut sanub Anna: ”Täl vodel etnolagerin tegij ad vaumičiba lapsile lujas melentartuižen programman kaikeks nedalikš, lapsil ei olend aigad tusttuda ni üht minutad”. Vepsän kelen urokad, melentartuižed radčasud, erazvuiččed mastar’-klassad, teatrozutesed, interaktivižed vändod da unohtamatomad vastused oliba kaikuččen päivän kalagelaižil lapsil lagerin aigan. Kalagen školan vepsän kelen opendai Julia Aprodu sanub: ”Školan etnolager’ oli todesižen praznikan, suren ilon, ihastusen meiden lapsile. Konz meil oli teatraline päiv, lapsed 5.- 6. da 7. klassoišpäi ozutiba tätüspektakl’ad vepsän kelel. oliba todesižed artistad. lujas hätken vaumičimoiš heidenke: openzim sanoid, openzimoi radmaha tätüižidenke. Spektakl’ mäni hüvin! Minä meletan, miše se lujas tuli mel’he kaikile kacujile. Minä muštan, konz minä openzimoi üläopištos 4. voz’kursal, minun karjalaižed sebranikad ozutiba necen spektakl’an ezmäižen kerdan üläopištos. Nece oli sur’ ihastuz siloi, a nügüd’ nece sarn tuli meiden Kalagen školha, se kuti pördihe minunnoks möst, minä olen hüviš meliš, ihastusiš!”

HELEDAD LAPSIDEN ÄNED IHASTOITIBA ADIVOID
Spektakl’ oli tehtud Mihail Lipskerovin sarnan mödhe.
Siš starinoitas, kut pen’, no melekaz vazaine tegi käredad händikahad hüvätabaižeks da laskvaks mamaks. Necen čoman, melekahan starinan Kalagen školan openikad starinoičiba adivoile čomiden tätüižiden abul vepsän kelel. Kacmata sihe, miše ei kaik tulnuded adivod el’genziba vepsläšt paginad, spektakl’ tuli sel’ktaks kaikile. Čomad tätüižed da heledad lapsiden äned ihastoitiba adivoid. Lapsed oliba veslad, tegiba ičeze radon hüvin, kaik čomin pagižiba vepsäks. Zal vastsi heid, kuti todesižid artistoid. Spektaklin jäl’ghe adivod pit’kha aplodiruiba, kidastibaBravo!” da oliba suriš ihastusiš. Korktas arvosti lapsiden mahtoid spektaklin tegii Natalia Golubovskaja: ”Tehta necen spektaklin vepsän kelel oli tozi jüged. Ved’ Kalagen škol seižub sadas kilometras Petroskoi-lidnaspäi. Lapsed ei voinugoi tulda repeticij oile minunnoks lidnaha. Minä iče ajelin Kalagen posadaha da vastsimoi lapsidenke. Minä zvonin mugažo Kalagen školha vepsän kelen opendajile da nevoi, kut tarbiž opeta sanoid, kut pidab starinoita. Minä voin sanuda, miše spektakl’ mäni hüvin. Lapsiden da kacujiden keskes oli hengeline ühtenzoituz”.
Miše teatrozutez Kalagen školas tuliži eloho, lujas äi vägid suren vaumičendradon aigan paniba vepsän kelen opendajad. Sanub vepsän da anglij an kelen opendai Ol’ga Mironova: ” otim necen sarnan da ezmäks käandim kümnenden klassanke vepsän kelele. Probuim äi kerdoid lugeda, mi tuli, a däl’ges zavodim valita, mitte laps’ voib paremba väta sidä vai tošt rolid. otim prihaižid da neičukaižid 5.-6.-7. klassoišpäi. Ezmäks heidenke däim jäl’ges školad, vaise lugim sanoid, möhemba lapsed zavodihe opeta sanad. Mäni ku, ku režiss’or tuli ezmäižen kerdan meiden školha da kacui, midä lapsed jo mahtaze tehta. Pärepeticii lapsil oli vaise lagerin avaiduzpäiväl. Lapsed tuliba školha homencel da zavottihe väta tätüižidenke. Konz ozutiba spektaklin d’o scenal, ka minä kulin, mise erasil lapsil äned säraitihe, varaižiba. No kaik mäni čomin! Minä olin hiviš meliš! Minä dumain, mise necen sarnan möhemba ozutam školas. Meil om äi pehmid bobaižid. Tegem scenan, dekoracij ad da ozutam 1. da 2. klassoiden openikoile. A däl’ges meles d’o om, mise voim tehta kost’umad da väta necen sarnan iče. Minä nägin, mise sarn ponravihe kaikile. Babad tuliba, sanutihe, mise sarn oli hivä...”.

ECIM ABUNIKOID
Kodikera-etnolager’ Kalages sai elon Abunik-projektan abul.
Kaks’ kümne last kogonaižen nedalin eliba lujas čomad da erazvuittušt elod. ajeliba muzejoihe, käveliba vastusile, avaižiba kaukuččen päivän midä-se ut ičeleze. Projektan ohjandai Anna Anhimova sanub, miše etnolagerin programm oli mugoine bohat täl kerdal, miše niken lapsišpäi eskai ei homaičend, kut teravas nece nedal’ joksi. Anna Anhimova: ABUNIK-projektas om nel’l’ sur’t palad. Ezmäine palanece om akcii, konz tedištam, midä ristitud tedaba vepsläižiš da toiziš vähäluguižiš rahvahiš. Projektan toižes palas om seminar abunikoiden täht, konz tedištaba, kut voib čomin tehta se vai toine akcii. Projektan koumandes palas oma tematižed vastused: kut eläda oikti, kut sportatas, mitte meil om ekologii, kut da mil voib abutada läheližile. Nu a nellänz’ projektan palanece om etnolager’ Kalages.
Minä meletan, miše nece lager’ andoi lapsile uzid muštlosid. Lapsed kaiktäna ajeliba, äjan tedištiba, vastsihe da openzihe. Minä meletan, miše zavodim rata heidenke edemba-ki”.
Kodikera-etnolager’ lopihe Kalagen školas 7. päiväl kezakud. Seičeme čomad päiväd jäti lapsile vaiše parahimid muštlosid, niid täudub heile kaikeks kezaks.
Toivotagam Kodikeraetnolagerile vepsän mal jäda hätkeks.