Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Anna Deš. Giperborejan pohjoistuuli puhalti Karjalah
Anna Deš
Giperborejan pohjoistuuli puhalti Karjalah
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
XVI kanšainvälini lumifestivali piettih
Petroskoissa 14.–18.tuiskukuuta .
Kreikkalaisešša mifologijašša Giperborejakši kučuttih ”pohjoistuulen tuolla puolen ” olijua pohjoismuata , missä elettih giperboreit .Päiväni šielä nousi vain kerran vuuvvešša .Istorijan tutkijat ollah šitä mieltä , jotta tämä mua voipi olla Karjalašša ta Kuolan niemimualla .Giperborejan eläjät oltih nerokkahie ta taitajie , ta heijän šuojelijana oli Appolon .
Giperboreja-festivalin piätapahtumana on jiä - ta lumiveššoškilpailu .Tänä vuotena šiih yhty 35 joukkuo Vologdašta , Moskovašta , Piiteristä , Jakutijašta , Valkovenäjältä ta Šuomešta .Kilpailuh oli alušta varuššettu 15 jiä - ta 20 lumikuutijuo .Ka järještäjät šanottih , jotta heijän piti lisätä vielä viisi kuutijuo , šentäh kun oli mukavie ta kaunehie eskiisija ta tahottais , jotta niitä kaikkie šais nähä meijän rantakavulla .
MUKAVUA KAČČOMISTA TA KOKEMISTA
Niin kuin ainaki , Giperborejan ohjelma oli mukava ta monipuolini .Vaikka iče pruasniekka oli šuovattana , 18.tuiskukuuta , ihmiset jo kilpailun alušta šuahen käveltih rantakatuo myöten ta kačeltih , mitein työt mäntih .Rantakavulla oli ašetettu nellä videjokamerua ta kilpailun mänyö oli voinun šeurata koistaki internetin kautti .
Šuovatan pruasniekkaohjelma alko huomenekšella Onegajärven ahven -talvikalaššuškilpailušta .Šamoin järvellä oli järješšetty polkupyörä - ta juokšukilpailuja .Oli kaikenmoisie perehkilpailujaki .Petroskoin firmat esitettih omie tuottehie , huvitettih ihmisie ta juattih lahjoja .Koko päivän ajan Rotondan viereššä oli melko šuuri jono , kaikin tahottih maissella Giperborejan piäkeittäjän valmistamua uuhhua .Ičeki šain maissella uuhhua , še oli melko šakie ta makie .Niitä , ken pistäyty Kiži-mušejoh , vuotti hyvä yllätyš : šielä oli tarjolla kalittua ta oli voinun šuaha karjalan perintehellisien kalittojen resepti , šekä nähä , mitein niitä leivotah .Kalittojen lisäkši kostitettih kuumalla čäijyllä ta varen’n’alla Karjalan marjoista .
PALKINNOT PARAHILLA
Iltapuolella oli ilmotettu jiä - ta lumiveššoškilpailun tulokšet .Voittajakši tuli petroskoilaisien Kešä kaštiešša -jiäveššoš , toisella šijalla niise piäsi petroskoilaisen joukon Unelmat Vienanmereštä -jiäveššoš .
Lumiveššokšien joukošša arvoššettih erikseh šuuret kuutijot ta pienet kuutijot .Pienistä veššokšista enšimmäisekši tuli Jalo-veššoš (Petroskoi ) ta šuurista – Šuuri pihanpuhaštaja (Petroskoi ).Toisella šijalla piäsi Sekunti ammuntah -veššoš (Minsk ) ta kolmannella – Paikan nero (Petroskoi ).Voittajat šuatih 30 tuhannen rupl’an palkinnot , toisešta paikašta – 25 tuhatta rupl’ua , kolmannešta – 15 tuhatta rupl’ua .Illan lopušša kaikki ihmiset piäššettih ilmah erivärisie valoilmapalloja , mi oli oikein kaunista illantaivahašša .
Juhlapäivän aikana šiä muuttu monta kertua : huomenekšešta ihmiset voitih kačella veššokšie päivänvalošša , šiitä pakšut pilvet vejettih taivahan umpeh ta alko šatua lunta , šiitä tuuli voimistu ta rupesi melko kovah tuiskuttamah ta vašta illalla šiä rauhottu .Ka petroskoilaiset ta kaupunkin vierahat šiänvaihtelušta huolimatta piettih iluo , kačeltih veššokšie , otettih valokuvie ta vuotettih pruasniekan ilotulitušta , kumpani tänä vuotena oli oikein kaunis .
Giperborejan pohjoistuuli puhalti Karjalah
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский