Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Ezmäižed haškud surehe literaturan miruhu

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Galina Baburova, Kodima. № 8, (2017), с. 6

Ezmäižed haškud surehe literaturan miruhu
(вепсский)

Norišton elospäi: Kezan aigan Krim-nemel om radanuTavrida-openduzforum, miččele tuleskeleb sädai norišt kogonaižes Venämaspäi. Täl vodel se pidätas jo koumanden kerdan.

Tavrida-openduzforum tehtas Venäman pämehen Vladimir Putinan käskön mödhe. Sen ühtnikad oma läz 3000 mest, kudambile om 18-30 vot. oma sädajad radnikad vai kul’turan, opendusen, teatran institutoiden üläopenikad. Kogonaz forumal om seičeme smenad: nored taidehpirdajad, kompozitorad, horeografad da muzikantad, kirjutajad, runoilijad da kirjištoiden radnikad, istorijan opendajad da muzejoiden radnikad, teatran da kinon ohjandajad, akt’orad da prod’usserad, lehtmehed. Kaikuččen smenan täht om vaumitud eripoline da melentartuine openduzprogramm. Sen täht om kuctud todesižed erasiden taideh- da tedopoliden professionalad.
Tarbiž sanuda, miše tahtnikoid putta neche forumaha om lujas äi, kacmata sihe, miše kaikuččele smenale oigetas läz 500 mest. SikšTavridantegijad valičeba ühtnikoid pakičusiden mödhe.
Täl vodel ezmäižen kerdan forumal koumandes smenas (nored kirjutajad, runoilijad da kirjištoiden radnikad) radoi Rahvahaližen literaturan tugen škol. Se karazi läz 30 nor’t avtorad Venäman erazvuiččiš polišpäi. Kenel-se om jo ičeze painused lehtesiš, kulehtesiš, runokogomusiš, kirjoiš, ken-se noriš avtoroišpäi kirjutab runotust da prozad muite, ičeze täht. Neche školha putnuded nored mehed kirjutaba ezmäi kaiked ičeze kodikelel. Oliba heiden keskes tulnuded Bur’atijaspäi, Dagestanaspäi, Komi-valdkundaspäi, Čečn’a-valdkundaspäi, Baškortostanaspäi, Adigejasäi, Ingušetijaspäi, Murmanskan agjaspäi, Mordoviaspäi, Kalmikijaspäi, Udmurtiaspäi, Jakutiaspäiühtel sanal Venäman kaikiš polišpäi! Karjalaspäi forumale oli valitud seičeme ühtnikad, no ajoi sinna vaiše kaks’ mestnecen kirjutesen tegii da Helli Marija Palmgren, nor’ suomalaine runoilii. Meiden školan täht mugažo oli valitud tedonmahtoižed opendajad. oma literatorad, kändajad, tetabad runoilijad da kirjutajad, rahvahiden keliden tedajad da rahvahaližen literaturan tundijad Mihail Vizel’, Viktor Kulle, Aleksei Salomatin da Aleksei Arzamazov. Oli čoma tedištada, miše meiden karjalaižiden da vepsläižiden avtoroiden nimed da heiden sädandrad om tetab nenile ristituile. Lujas lämäs johtutiba Nikolai Abramovad.
Meiden školan kuratoroin oliba kaks’ neidišt Julia Radilovskaja da Jana Celiščeva Venäman Rahvahaližen literaturan tugen Programmaspäi, miččen taguiči muloi läksi jo eloho Venäman rahvahiden runotusen antologii. Opendusen aigan äjan pagižim meiden rahvahiden kirjutajiš da runoilijoiš, lugim toine toižele ičemoi runoid, pagižim kändmižen erigoičusiš da sändoiš, iče ladim käta tetabiden runoilijoiden A. Puškinan, M. Lermontovan, O. Mandel’štaman, A. Blokan töid, toine toižen runoid da sid’ ühtes meiden kal’hiden opendajidenke diskutiruim radon satusid.
Toižiš školiš rad mugažo mäni lujas satusekahas. Kaikuččel päiväl kaiktänameren randal da kezapertižiš, laučoil da ehtoidme ühtnikoiden honusiškului runotusen rivid erazvuiččil kelil. Homendesel kaikiden školiden openikad kerazihe ühthižile lekcijoile. Sid’ rad mäni gruppoiš. Eskai meiden Rahvahaližen literaturan tugen škol jagoihe völ koumehe alagruppaha. Meiden opendai Mihail Vizel’ Moskvaspäi ičeze elon suremban palan eläb Italias. Hän kändi äjid tetabiden italialaižiden kirjutajiden töid. Mihail starinoiči meile tarbhudeselädadaputtasen rahvahan eloho, ”süvetasen rahvahan kul’turaha, miččen kelel sinä kirjutad vai miččen kelespäi vai kel’he kändad. Nece om tarbhašt sen täht, miše el’geta rahvahan kacundad miruhu, miše tarkemba käta necen rahvahan töid toižehe kelehe. Viktor Kullenke ladim rižada runotust, sen melodikad, sen formad, ladim käta runoid erazvuiččiš kelišpäi ičemoi kodikelehe.
Diskussijoil opendajidenke voi tehta mittušt taht küzundad. Küzundoid oli lujas äi. Kaikutte tahtoi tedištadakibištadud”. Küzundahakut el’geta, pidab-ik minei kirjutadaekspertad sanuiba muga: ku sinä void ei kirjutadaala kirjuta, ku ed voi ei kirjutadakirjuta! Literatur da lugemine tervehtoitab ristitud. Pidab löuta ičesaze mahtod tervehtoitta rahvast sanal. Völ oli kulištadud čoma meletuz: mi enamba om hüvid kirjoid, se enamba om lugijoid. Nügüd’ om lujas äi konkursoid da forumoid noriden kirjutajiden täht. Kaikutte voib kodvda niil ičezevägid”. No tarbiž muštta siš, miše vaiše erased millionoišpäi kirjutajiš ristituišpäi tegesoiš tetabikš avtoroikš. Ei sa meletada neciš, tarbiž, miše henges oliži taht kirjutada.
Joudajal aigal opendusen jäl’ghe vai lekcijoiden keskes voim lebaita meren randal vai ühtneda erazvuiččihe mastar’-klassoihe, sportvoibištelusihe. Pidab sanuda, miše sportale forumal om anttud lujas äi aigad. Sigä voib väta lendmäčvändoho, opetas karaten prijomoihe, kel om taht, voib opetas ujumaha vai kargaidamha, joksendan navedijad voiba jokseta. Tavridal oma sportroduiden časud kaikuččen magun mödhe! Mugažo jogahižel ehtal kaikiden täht om vaumitud koncert. Sil tehtas radpäivän ühthevedod, a sid’ mäneb mitte-ni ilotuzprogramm.
Opendusen ližaks foruman ühtnikad ühtneba projektoiden konkursaha. Kaikutte tahtnik voib meletada ičeze projektan, mitte oliži sidotud smenan temaha. Kaikiš projektoišpäi valitas 19 parahimad, niiden keskes 11 projektad sab tegemižehe 100 tuhad rubl’ad, viž projektad – 200 tuhad rubl’ad da koume projektad-vägestajad saba 300 tuhad rubl’ad. Projektad oliba erazvuiččed: literaturižid festivalid, ekskursijoid kirjutajiden eländtahoidme, noriden kirjutajiden sebroid da äjid toižid.
Kaikuččen smenan seičeme päiväd lendaba lujas pigašti. Jäl’gmäižel päiväl kaikutte škol ozutab ičeze radon satusid. Neniš päiviš ühtnikad tegesoiš toine toižele sebranikoikš. Ühtes rigehtiba kaikuččel homendesel lekcijoile, ühtes lebaidasoiš da ühtneba erazvuiččihe azjtegoihe. Paiči opendusel sadud mahtištod löudaba uzid kosketusid. Nece ühthižrad mugažo voib toda tulijal aigal surid satusid. Toivom, miše ninga linneb-ki.
Minä ičein polespäi tahtoin kitta voimuses ühtneda neche melentartuižehe openduzforumaha Karjalan Norišton keskust da Nina Zaicevad, kudamb oigenzi mindai sinna ezitamha norid vepsläižid runoilijoid.