Тексты

Galina Baburova. Tetaban kirjan uz’ kändmine

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Kodima. № 1, 2018, с. 3

Galina Baburova

Tetaban kirjan uz’ kändmine

вепсский
Младописьменный вепсский

Tal’vkun
lopus
Petroskoiš
, Karjalan
Rahvahaližes
muzejas
mäni
Väinö Linnan ”Tundmatoi
saldat
”-kirjan kändmižen prezentacii
. Kändi
kirjan
Bair Irinčejev, Karjalan
vezištkesken istorialižen voinmuzejan pämez’
.
”Tundmatoi
saldat
”-Väinö Linnan roman läksi
vodel
1954. Se
sai
äi
arvostelusid
lugjoilpäi. Siš lujas
äjan
pagištihe
. Iče
kirjan
tegii
sanui
, miše
uz’
kirj
voinas
sünduti
”voinad
” arvostelijoiden
keskes
. Erasid
suomalaižid
kirjutajid
čudutoiti
, kut
avtor
kuvazi
saldatoiden
elod
makaras. Pagištihe
, miše
avtor
nagroi
Suomen
1941-1944-voziden irdpolišt
politikad. Mugažo
avtorad
vä-ritadihe siš, miše
hän
kuvazi
hubid
kosketusid
Suomen
armijan
oficeroiden
da
saldatoiden
keskes
.
Kacmata
sihe
, miše
romanas om
äjan
kuvatud
voinan
tegoid
, sen
jüväs
om
voinan
vasthapäi
mel’
. Iče
Linna ühtni
voinaha
. Ičeze
romanas hän
kuvazi
suomalaižiden
saldatoiden
melid
, elod
voinal
, miččele
putuiba
20-voččed prihad
.
Suomes
nece
kirj
om
lujas
popul’arine
, kodimal
romanal om
enamba
50 erazvuittušt
paindust, miččiden
tiraž om
enamba
500000 ekzempl’arad. ”Tundmatoi
saldat
”- kirj
lugetas XX-voz’sadan Suomen
literaturan
klassikaks. Kirjan
mödhe
om
kuvatud
koume
fil’mad 1955., 1985. da
2017. vodel
. Sanutas
, miše
männudel vodel
kuvatud
fil’mal kacundoid
enamba
, mi
ičeze
aigan
”Titanikal”. Suomalaižil
om
mugoine
tradicii
– Ripmatomuden
päivän
kacta
”Tundmatoi
saldat
”-fil’mad.
Venän-žo kelel
se
oli
paindud
vaiše
ühten
kerdan
vodel
1990. Sovetskijan aigan
cenzur ei
pästand
erasid
kirjan
azjoid
, sikš
tekst
oli
vähäižen
vajehtadud
. Sikš
sündui
taht
tehta
uden
kändmižen. Bair Irinčejev tegi
necidä
radod
kaks’
vot
. Hänel
školan
aigaspäi
oli
melentartuz’
istorijaha
, Tal’ven
voinaha
. Hän
tegi
erazvuiččid
necile
temale
omištadud
ozutelusid
, kirjuti
erasid
kirjoid
, nügüd’-ki hän
tegeb
ekskursijoid voinan
temale
. Paiči
sidä
, Bair tedab
anglian
, ročin, germanian
da
suomen
kelid
. Hän
sel’genzoiti
, mikš
sündui
hänel
taht
käta
suomalašt
romanad. Oli
erasid
vigoid
terminoiden
kändmižes, värin
oli
kätud
saldatoiden
sobiden
nimid
. Erasiš
sijoiš
romanan tekst
oli
”kebnenzoittud
” lugijoiden
täht
. Erased
scenad kirjas
oma
opakad
. Sovetskijan aigan
ei
sand
painda
lajindsanoid
, miččid
om
lujas
äi
romanas. Bair lugeb
, miše
ei
vaiše
cenzur painasti
vigoihe
kändmižes. Avtoran
kirjutandstil’ om
lujas
jüged
. Sanutas
, miše
edel
romanan kirjutandad
Väinö Linna lugi
Dostojevskijan ”Prestuplenie i
nakazanie”. Literaturan
tundijad
oma
mugošt
mel’t
, miše
se
voi
painastada
Linnan kirjutandstil’ha – sured
sanundad
da
jügedad
meled
. Paiči
sidä
, romanas henged
pagižeba
erazvuiččil
suomen
kelen
paginoil
. El’geta
niid
da
käta
čomin
om
lujas
jüged
.
Uden
kirjan
prezentacii
kändihe
todesižeks
lekcijaks
. Karjalan
Rahvahaližen
muzejan
pämez’
Mihail Gol’denberg sanui
: ”En
uskond
, miše
tuleb
muga
äi
rahvast
, sijad
ei
täudu
”. Prezentacijaha oli
sur’
melentartuz’
lugijoil
. Kirjad
osttihe
muga
heredas
, kut
palabid
pirgoid
. Sündui
lujas
äi
küzundoid
kändajale
. Bairad paksus
küzutas
, mitte
om
kirjan
pämel’ voinas
, hän
andab
mugoižen
vastusen
: ”Suomalaižed
uskoiba
vä-gestusehe, no
sid’
el’genziba
, miše
ei
vägestanugoi
”. Kirjan
lopus
om
opalahine
mel’
, äjad
saldatad
koleba
. Linna sanui
, miše
voinmehiden
keskes
ei
olend
üks’meližut
voinan
polhe
.
Uz’
kändmine oli
tehtud
Suomen
Ripmatomuden
päiväks
. Sen
pätegend om
abutada
Venäman
da
Suomen
rahvahile
paremba
el’geta
toine
tošt
. Mitte
taht
voin
om
lujas
huba
azj
, se
kaiken
tob
äi
gor’ad
ristituile
. Mugoižed
kirjad
kucuba
rahvast
el’gendamha sidä
.