Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Hirvas – tänne kävvä maksau

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный ливвиковский, публицистические тексты

Источник: Ivan Savin, Oma Mua. № 9, (2017), с. 6

Hirvas – tänne kävvä maksau
(карельский: ливвиковское наречие)

Tämä kohtu nygöi vois panna yhteh riädyh meijän Karjalan turizmukeskuksien kel, gu sanatourii “Martsial’nije Vodi”, Kižin suari, Valamoin manasteri da toizet vähembal kuulužat kohtat. Minul oli tieduo Hirvakseh nähte voinuvuozien aigah da sen jälles, konzu pos’olku oli suurennu mečänkuadokeskuksennu. Voinan jälgivuozinnu tänne sroittih vezivoimalu, kudai nygöigi on käytös da andau huovistu sähkyö.
Jälgimäzen kymmenen vuvven aigah Hirvakses rubei kehittymäh geolougine luonnon parku endizel tulivuoren kohtal.
Minun dovariššu Viktor Firsov on roinnuhes nämis kohtis i on viettänyh tiä parahat lapsusvuvvet, ruavastunnuh tiä, harjavunnuh lyydin kielehhyvin sen tiedäy.
Kuhkutin händy kävymäh nämmih čomih kohtih kaččomah kaikkie omin silmin. Erässy kaunehennu syvyspäivänny tämä monivuodehine unelmu todevui. Petroskoilpäi Hirvakseh on läs 100 kilometrii Murmanskan juamua myöte. Yhtel tiel siiriči ajajes čökähtimmökseh Kivačun koskele kaheksa kilometrii juamalpäi huruah puoleh, Kondupohjaspäi läs kymmendy kilometrii. Otimmo kuvua da jatkoimmo matkua ielleh pohjazehpäi. Vahnua juamua myö sežo voibi piästä Hirvakseh Spuasanlahten da Munjärven kauti, ga se dorogu on mutkakkahembi hos i vähästy lyhembi.
Iče pos’olku on pedäikangaslagevol i sen keskučas et näi nimidä vezistyökummu kai! Suna-jogi kierdäy sen luodehes da suvipuolespäi, jogie kaččuo pidäy ajua läbi hierus, jälles avavuu suuren vien nägöSunajoven enzi salbavo. Suuri vezi tulou jogie myö Päl’järvespäi i täs kohtas se jagavuu kahtekseyksi oza virduau vahnua “hiihnuamyö, a toine kilometrin piduhine “käzitegoinevirduau vezivoimalah. Stansien lähevil ongi tulimäin mondu miljonua vuottu tagaperin tapahtunnuh tämä laavan tulehine purgavo. Se on jäyhtynyh, gu tahtahine mäčkävö, nägyy selgiesti suurennu, rounoku kallivokse muuttunuh taigin. Otin kuvua nämis kaunehis kohtis. Ildupuolel piäzy tänne oli välly da päivän-toizen peräs turistoin vastahotto loppietah talvekse.
Puuston vastupuolel on tazoitettu, nurmitettu da asfal’toittu parkikohtu, sen reunoil ollah kassu da mustomerkimökkizet, rinnal purjehkangaspalatkaine, kus taritah koufiedu-čuajuu sträpnän kel da huogavopaikat. Gu natodielo sih pihah čökähtih parkan järjestäi da dielon hoidai voibi sanuo parkan emändy da järjestäiRoza Jefimova. Häi on lähtözin vepsän mualpäi, tiä telmäy jo läs kymmendy vuottu. Lyhyösti häi saneli omis huolis, midä on ruattu vuozien menoh da mittuot pluanat on tulieh aigah. Suurennu kynnyksenny on b’urokruatien vastustandu, avvuttamattomus da borčuičendu suuren biznesan kel. Nygöi, konzu kai suurembat hommat (muankirjalepano, strahouku da kai bumuagudielot) on luajittu, olis äijy tahtojua omistua tämä turizmukeskus.
Kui saneli Roza Jefimova, kezäl tiä on käyjiä avtoubusoin luguh dai muite vai avtoturistoi, tulolastu rahvastu on kaikkielpäi Ven’ua myö. Oli käyjiä Habarovskas, Irkutskas, Moskovas, Piiteris dai kaikilpäi keskiven’an alovehilpäi.
Sanotahhäi: parembi yksi kerdu nähtä, migu sada kerdua kuulta! Tozi on. Minule tämä matku, Hirvakseh käyndy andoi äijän hyviä mieldy da luadi syvän vaikutuksen, se kodvakse painuu mieleh. Passibo dovarišale.
Tänne kävvä maksau.