Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Maikki Spitsina. Vienan laulumua keräsi kirjallisuon harraštajie
Maikki Spitsina
Vienan laulumua keräsi kirjallisuon harraštajie
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Vuokkiniemi
on vanha runokylä .Še šijoituu kaunehen Kuittijärven rannalla noin 50:n kilometrin piäššä Koštamukšešta .Tiälä Vuokkiniemen šeuvuilla vuosišatojen aikana muotouvuttih vienankarjalaisien kulttuuri , perintehet ta tavat .
Enšimmäini maininta Vuokkiniemeštä on 1679 vuuvvelta .Vuokkiniemen kirikönkylä on vuosišatojen mittah ollun läntisen Vienan Karjalan keškuštana .
Eikä šattumalta Elias Lönnrot šanon Vuokkiniemen kylyä ”runonlaulunmuakši ”.Näillä šeutuvilla kehityttih karjalaisien elintavat ta perintehet .Tiälä elettih muajilman kuulusat runonlaulajat , kumpasilta Elias Lönnrot oli pannun talteh runolauluja .Šuurimman ošan niistä hiän käytti Kalevalua luaties’s’a .Juuri Vuokkiniemen pitäjäššä Arhippa Perttuselta kirjutettu Šampo-runo oli še kypinä , min vaikutukšella Elias Lönnrotin mieleššä šytty ideja luuvva yhtenäini eepossa .
– Ideja järještyä kirjallisušfestivali Vienan Karjalan šyväimeššä šynty meilä jo ammuin .
Koštamušta pietäh musiikkifestivalien kaupunkina , ka yhtänä merkittävyä kirjallisušfestivalie ei ole vielä järješšetty , kerto Koštamukšen piäkirjašton johtaja , festivalin järještäjä Natalja Borisenko .
RUNONLAULAJIEN PANOŠ KULTTUURIH
Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivali alko Vienan Karjalan kirjallisušperinnön šäilyttämisen proplemoja -kirjallisuškonferenššilla .Šen tarkotukšena oli vaihtua oppie ta šuunnitella tulijua ruatuo tällä alalla .
Vienan Karjala on pohatta kuulusista kirjailijista , kumpaset elettih šielä eri vuosina .Nikolai Jaakkolan , Juakko Rugojevin , Pekka Pertun , Antti Timosen , Nikolai Gippievin ta Ort’t’o Stepanovin teokšet tunnetah Venäjällä ta šen ulkopuolella .
Ka ennein kun Vienan Karjalašša šynnyttih XX vuosišuan tunnetut kirjailijat , Vuokkiniemen pitäjä oli kuulusa omilla runonlaulajilla .Šielä elettih šemmoset kuulusat runonlaulajat kun Arhippa Perttuni ta hänen poika Miihkali , Kieleväiset Vuassila , Ontrei ta Jyrki , Kettuset Jyrki ta Petri ta Lesoni Outukka .
Vielä 50–100 vuotta takaperin runoja laulettih hyvin monet .Ajat on muututtu .Runonlaulajien oša nykysen yhteiskunnan kehitykšeh on niin šuuri , jotta heijän nimet ta muistotiijot kuulutah miän kulttuurih .
– Runonlaulajien panoš kulttuurih on niin šuuri , jotta äšen 200 vuuvven piäštä myö muissamma heijän nimie ta tahomma esittyä heitä nuorella šukupolvella , jotta nuoretki tykättäis , kunnivoittais ta piettäis arvošša kanšanrunoutta šekä muanmiehien tuotantuo ta luomistyötä , huomautti kirjallisuškonferenššin avajaisissa Koštamukšen kaupunkipiirin varajohtaja Olga Kerežina .
SANTRA REMŠUJEVAN UARREHLIPAŠ
Yksi viimesistä vienankarjalaisista runonlaulajista oli Santra Remšujeva .Vuotena 2010 Santra mäni tuonilmasih , ka kerkisi jättyä muajilmalla kanšanrunouven erilaisie lajija .Hänen laulut , starinat , runot ta toiset tiijot eletäh ikusešti .Kirjallisuškonferenššissa Santra Remšujevan punukka Marija Remšujeva kerto ämmöh elämäštä ta roolista vanhan perintehen šäilyttäjänä .
– Santra Remšujevan lauluja ta kertomukšie on tallennettu šatoja tuntija Juminkeko-šiätijön arhiivah .
Santran kertomie starinoja on julkaistu monissa antologijoissa; hänen lauluista on luajittu cd-levy ta häneštä on valmissettu dokumenttielokuvie .Häntä on rikeneh kuultu kuin Karjalan , niin ni Šuomen radijošša ta nähty tv-ohjelmissa .Santran kera loppu yksi aikakauši .Hänen vertaista karjalaisen perintehentaitajua ei enämpi ole – eikä voi tulla , korošti Marija ta lisäsi : – Suali , jotta kenkänä vielä ei ole valmistan ämmöštä eri kirjua , kumpasen kanšien alla šais esittyä Santran uarrehlippahan kaikkie erivärisie lajija .
Šeuruavana konferenššissa esiinty Juminkeko-šiätijön piämieš Markku Nieminen .Hiän kerto Juminkeon toiminnašta karjalaisen kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä , esitti Karjalaiset klassikot -šarjua .Pakinan lopušša Markku šano , jotta ajatuš luatie erikoini kirja Santra Remšujevašta on oikein mukava ta hyö ruvetah ruatamah tällä šuunnalla .Markku Niemistä ei šattumalta kiinnoštan tämä ideja , vet häntä voit šanuo Santra Remšujevan erinomasekši asientuntijakši .Nieminen nauhotti Santran lauluja ta starinoja melkein 30 vuotta ta niin tallenti tämän arvokkahan uartehiston tulijilla polvilla .
Kirjallisuškonferenššissa piettih pakinoja šamoin Miihkali ta Olga Stepanovit šekä Sever-aikakaušlehen piätoimittaja Jelena Pietiläinen .Natalja Borisenko kerto kirjašton roolista kanšalliskirjallisuon šäilyttämiseššä ta kehittä-miseššä ta uušista työmuotoista paikallisie kirjailijie varoin .
MIIHKALIN PAČČAHAN LUONA
Runonlaulunmua Vienan Karjala -kirjallisušfestivalin ohjelma jatku juhlakulkulla rumpujen kera Miihkali Perttusen paččahan luo .
Arhippa Perttusen poika Miihkali niise oli kuulusa runonlaulaja .Häntä šanotah ”Pohjois-Homeriksi ”.Miihkalilta on tallennettu noin kolme ta puoli tuhatta rivie kalevalamittaista runoutta .Arhippa Perttusen šiätijö ašetetti Miihkalin paččahan vuotena 1991 Vuokkiniemen čärkällä Santra Remšujevan talon vaštapiätä .
Juhlaseremonijašša keräytynyillä kerrottih Miihkalin elämäštä , luvettih runoja , laulettih lauluja .
Illalla koštamukšelaiset lapšet esitettih Šampon takomini -kuklanäytelmä Kalevalaeepossan mukah .Ta šiitä alko kirjallisuon ta musiikin illačču ”Lahjakkahien yštävien piirissä ”.
– Kirjallisušfestivalin avulla myö kiinitämmä huomijuo Vienan Karjalan kirjalliseh perintöh ta šen šäilyttämisen proplemoih .
Toivomma , jotta šiitä tulou varšinaini kanšanjuhla , kumpasešša kuuluu runoja , musiikkie ta pakinoja karjalan , šuomen ta venäjän kielellä , korošti Natalja Borisenko toimehpivon lopušša .
Vienan laulumua keräsi kirjallisuon harraštajie
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский