ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Pajo abutab eläda

Pajo abutab eläda

вепсский
Младописьменный вепсский
Amuižiš aigoišpäi Kalages kaitas vepsläižid tradicijoid, kel’t, kul’turad. Nügüd’ sigä om ičezePihleine”- fol’klorkollektiv, kudamb ihastoitab eläjid ičeze pajoil, ühtneb erazvuiččihe külän azjtegoihe, praznikoihe. Kacmata sihe, miše se om sündnu ei muga amu, sidä jo kuctas ezinemaha praznikoile äjihe toižihe külihe.”Kalarand-praznikan aigan üks’Pihleine”- pajokollektivan ühtnikoišpäi Ol’ga Anatoljevna Lukijanova starinoiči minei, kut om sündnu nece čoma kollektiv.

Kuspäi tuli idei tehta kollektiv i kut kaik zavodihe?

Kaikuččen voden školas praznuitas Rauhan ristitun päivad. naižidenke kaiken keradamoiš necile praznikale i pajatam pajoid. Necil-ki kerdal tulim praznikale. Kalagen administracijan pämehele Natalia Jevgenjevna Silakovale lujas tuli mel’he, kut pajatam. Hän tariči minei tehta kollektiv. Minä zvonin naižile i kucuin heid pajatamha. Muga zavodim keratas repeticijoile.

Äjak mest om teiden kollektivas i ken mülüb sihe?

Ezmäi meid oli viž mest. Nügüd’ om kahesa mest ühtes bajanistanke. Sergei Aleksandrovič Ul’bakov tuleb mijale Šoutjärvespäi. Hän hüviš meliš vändab meile bajanal i olem ihastusiš, miše hän om meidenke kollektivas. Meil om lujas üks’meline kollektiv. Läz kaik kollektivas oma vepsläižed. Kollektivas oma eri-igäižed naižed. Kaik hüvin ladimoiš toine toiženke. Kaikutte tahtnik voib tulda kollektivaha i pajatada meidenke.

Kuspäi tuli kollektivan nimi – ”Pihleine”?

iče kaik kollektivas pätim, miše pihleine om meiden vepsläine simvol. Nece om külän kaičii. Se kaičeb meid. Muga tuliki nimi.

Kuspäi otat pajoid?

Neciš azjas meile abutaba külän baboid, vepsän kelen opendajad. Kaik abutaba meile, niken nikonz ei hül’gäidand pakičust. Valentina Sem’onovna kirjuti meile častuškoid. Venälaižid pajoid otam internetaspäi. Miččid-se pajoid sanub Sergei Ul’bakov. AKalag’”- pajon vepsän kelel meile kirjuti Gul’a Polivanova Vidl-küläspäi. Nügüd’ meile kirjutadihe uzid častuškoid Kaskezas. Zavodim opeta niid.

Kut vaumičetoiš ezinemaha?

vasttamoiš kaks’ kerdad nedališ. Minä zvonin kaikile, sanun konz i kus linneb repeticii. Pajatam, opendam uzid pajoid. omblim ičelemoi kost’umoid. Ned tuliba kaik erazvuččed, no lujas čomad.

Kus jo ezinit?

Ezmäi kaiked pajatam ičeze azjtegoil vai praznikoil, miččid tehtas Kalages. Ajoim Vägestusen päiväle Kaskezaha. Meid mugažo kuctiheElonpu-praznikale Vidl-külähä, olim Kindasovo-küläs-ki. Meid kulištadihe, homaitihe, nügüd’ kuctas paksumba. Teravas ajamElonpu-praznikale Šoutjärvehe, jäl’ges Päiväižen praznikale Šokšuhu.

Miččed planad oma tulebaha aigaha?

Nügüd’ meil oma keskaigaižed kost’umad. No administracii toivoti ombelta meiden täht ühtejiččid kost’umoid da kengid. Tahtoim opetas vändmaha balalaikoil, luzikoil. Meletam möhemba kargaita-ki. Otam kaiken rahvahaspäi.

Om-ik teile mel’he pajatada?

Surel tahtol kävuim repeticijoile. Kaikile ühtnikoile nece om mel’he. vasttamoiš, pajatam, pagižem elos, nagram. Pajo abutab eläda. Rata-ki pajatades om kebnemba. Tuled jäl’ges repeticjad kodihe, ka hengel kut-se om kebnemb, om hüvä mel’. Väzund da opal kuna-se kadoba. tahtoim opeta uzid pajoid, kehitoitta vepsän kul’turad. Minä olen vepsläine i minei lujas tahtoiše, miše ezitatoiden tradicijad eläižiba.