ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Pannah heiniä mostinah

Pannah heiniä mostinah

карельский: собственно карельское наречие
Дёржанский
Žiivatall, ruagu taskaidih mos’tnalla, hein’i, a juatettih, puuhzet r’engit oldih. Puuhzet r’engit, per’t’ih nataskaijah. Kan’ešn, kun on kel’l’ äiji l’ehmi, kakš ed kolm, n’in srazu jovell juatettih. A to nataskaijah per’t’ih, lohan’ on šuur’, mütüšbuit’ puin’. Pert’ih l’ämbiččöö vähz’en, huamneksell taskaijah, illall juatta, illall taskaija, huamnekšell juattah. A jo, hein’i taskaidih mos’noilla, mos’tnat pl’et’itäh raijašt, mos’tnan, i taskaijah. Šivotah häneh nuaran, šel’l’äl’l’ tagukši, i kannetah.

A hein’iä ka kunne tanhuošša pandih, žiivatalla?

A hein’ie pandih, jiäsl’it oldih. Muaz’e jiäs’l’in ruatah, n’el’l’i jallas’t’i, a patom häneh ümbär’ lawdzet pr’ibeijäh. I šiän i šeiz’ow jiäs’l’i, i jiäs’l’ih pandih. A jes’l’ kooš r’eskall šüätettih, n’in oldih muaz’et muan’ on pakš čurk, i dolbitt kart. I täh ka kartah pannah, olgi pilktah, muwvet ei fat’ hein’i, vejel’l’ kaššeta, jawholl posipta i šüwväh žiivatt tož. Kaikkeh luaduh ol’.

Mil’l’ä ka šüöt’et’t’ih heboz’ie, l’ehmie?

Annettih kagru, i hein’i. Hebz’i annettii, kun ruavetti hebz’ell, n’in anneta i kagru. Šiäl’ on šiäl’, šiäl’ äijägo torb, torb täm, ommellah r’adnašt, ka koššošt, pakšušt r’adnašt, muaz’en vär’čin. I ruatah häneh zavjaskan. Štob hebzell turbah r’iputtu. Kaglah riptetah hänee.

T’ämä dorogah, il’i üökši tože?

I kois’s’a anneta, patamušt hin täšš, ei sor’it. A to panet kun, hin sor’ittaw väl’in, a täšš, ei sor’it. A to kolodat olla, n’in koldah nasipl’itah muwvet. Kun kešš on, a kešš on kun üks’ hebon’, n’in kan’ešn, kolodah ei sipl’it. Annetah i r’engih, bivajet, puuhzeh r’engih pannah vähz’en, i annetah.

Heboz’ie ollella ei šüöt’et’t’ü?

Ei, l’ehmie šüötettih ollella, kagrazell ollell, towgozell, da. Muwvett, kodvan šüöttä šügüžüšt, a šid hein’i. Pahemban’ hein’ l’ehmil’l’, paremban’ hebzell, lambhuz’ill paremban’, a jo l’ehmil’l’ pahemban’ hein’än.

A mit’üt’t’ä hein’iä paremmiin lambahat šuattih?

Lambhat šuuta hein’i hianos’t’, lapuškzenken. Nu kanešn jes’l’i ogordhein’ on, ogordhein’ on paremb, kül’l’iz’embi, ei meččhein’. A hebz’ill, kun... kül’vettih kl’iäver’i, hebzell anta kl’iäver’i. A l’ehmäll jo, pehmis’t’ hein’äs’t’, pahemmas’t’, d olgi.

Nu ka, kun poččiloida piettih?

A poččiloi piet’t’ih, šüötettih čül’kül’l’ä, čül’kü ka kui... koltitah pelvahat. Koltitah pelvhat, täm athodi, čül’ki, täd ubr’itah. Dii pannah, vähz’e kipjatkall obr’itah, a šid vähzel’d’i jawholl posipl’itah, al’ kel’l’ mož on koož šiäl’ ka, l’eivät murut jiätäh. Heitä kašštah da üheštäh čül’künke hämmentä, i anneta. Kartošku poččiloil ran’š ei jannettu, isstettih vähz’in, iččih varoin vain, a poččiloill ejollun. I kanoi čül’kül’l’ šüätettih, kanoill tož čül’kü, obr’itah i pannah kartah, vähz’en posipl’itah jawholl i šüäw.