Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Oma kylä
Oma kylä
карельский: собственно карельское наречие
Толмачевский
- Nuor’ina
toko kävel’ijägo kunne gul’aimah : meččäh il’i kunne ka pruazn’iekkoina ?
Kävimä .Kuinbua ?
Šilloin vetten kyl’ih kävimä .
A kyl’issä pruazn’iekkoida pruaznuidih .
Lähiz’ih kyl’ih , Kolmodvorkolla , kävimä i Smelkovalla , Korgeilla i Nazarovah , konža kunne , Pedrun aigah da Pokrovana ...
- Kežäpokrovana ?
Da .Nämä ollah kežäpruazn’iekat .
Pawškanris’t’i tämä .
Mintän Pawškanris’s’ikši šanottih ?
Kolmodvorkolla ol’i mužikka , tappo naizen dai peit’t’i hiän .
Kaivo hawvan da hawdah i peit’t’i .
- Ammuin tämä ol’i ?
Ammuin , ammuin .
Šilloin mie ol’iin vielä n’edoroska tyttön’e .
Luad’i hawvan da piälä hiiret , nu .
A šielä yks’i mužikka Kolmodvorkon’e i šano .
Hyö ečit’t’ih da ei löyvetty , nagol’e šanottih , što on pakkuomah uijittu , a hiän ei ollun , hiän ol’i jo tapettu .
Nu i šano , šanow : ka t’iälä on .
Tuatto da muamo i tuldih i hänen löwvet’t’ih .
Buitto d’eskat’ ka un’issa näht’ih , što mie olen ka hiržilöin alla , hawda kaivettu i šielä mie i olen .
Ka i roidih .
Myö ol’ima kaččomašša .
Turkin’e piällä i stan’it , iče kän’gättä .
Mužskot stan’it jallašša .
I ka ruvettih Pawškanris’t’i , Pawškanris’s’iks’i i kučumma .
A myö šinne ka Šuarekšilla kävymmä i ...
- Šuarekšin päin on ?
Da , Šuarekšin päit’en ka hiän i on .
Kolmodvorkon pellon rewnašša .
- A ris’t’iezet vielä missä ?
A ris’t’iezet ollah täššä pedäjiköllä , ka .
Miän da Borkun keššeššä , ka täššä ollahen , šuwrella dorogalla .
- A ennen ris’t’iezella toko kuwndelomah kävel’ijä ?
Kuh aigah tämä ol’i ?
Svätka-aigah .
Ka Roštuo l’ienöw , ka Roštuon aigah i kävimä .
Kakši n’ed’el’ie on Vier’is’täh šuaten svätka-aiga .
- Kuin toko kuwndel’ija ?
Ka mänemmä da šielä luajimma kruwgan da kruwgalla šeizawvumma .
Vot .Dai kuwndelemma .
- A midä n’ibud’ kyžyttä ?
A kyžyn vetten ka kyžyten .
Kuin ?Unahiin jo kuin šanotah .
- Nu nuoret nämä , konža miehellä viid’iw .
Da .Mänengo mie tänä vuodena miehellä ?
Kun jesl’i mie tänä vuodena männen miehellä , to šilloin kuwlutah .
Konža kelloz’illa keläwt’etäh kuin mänöw ken .
- Kunne päin , da ?
Da .Šielä päit’en i keläwt’etäh il’i hlopn’iw , il’i midä n’ibud’ račkahtaw .
Ka .Z’irkaloh kävimä kaččomah .
- Kunne ?
Kylyh ?
Kylyh , kylyh .
Ka kakši z’irkaluo panet vaššakkeh , šidä tuohukšet .
N’iin šielä i nägyw .
Kol’ččazeh kačomma stokanašša da ...
Svätka-aigah nagol’e d’ikuiččima , tože vet miehellä himotti , šulahas’t’a šuaha t’ietä .
- A ka Työ kävel’ijä z’irkaloh kaččomah il’i kuwndelomah iče ?
Kavimä .
- Muissuttakkua midä n’ibud’ int’er’esnoida šiel’dä .
Myö mänemmä monenke ka nuoret i šal’itah , šielä ei n’imidä nävy .
Lähemmä n’iin horhottuan järelläh kod’ih .
- Nu konžaigi midä n’ibud’ kuwluwgo ?
Konža kuwluw , kellä midä vielä kuwluw .
Midä hiän ei kuwluw ?Kuwluw .
Yks’i miän kyläššä ka ol’i n’in bir’kan’e bl’iägyw .
- Bir’kan’e bl’iägyw ?
Da .Ka hiän šinä vuodena i šai i lapšen .
- A väl’iängo ?
Ei .(смеются )
- Nu ka a šanotah vielä toko rikkaz’illa kylyššä kuwnnellah .
Tämä kuin ?
N’iin rikkaz’illa ka , kylyn pywhiten da katokšen alla , vet kar’ielakši šanuočow hiän potokka .
- Potokan alla ?
Da , potokan alla šeizawvuten da i kuwndelet .
- Tämä tože svätkoina kuwnnellah ?
Svätka , svätka .
Tämä hot’ Roštuoda vaš lämmität kylyn da pywhi , Roštuoda vaš voiččow .
- Šanokkua kuin toko bes’owdah kävel’ijä .
Bes’owdah kävel’imä n’iin .
Enžis’täh vidoma .
Vidomizet lopemma , šidä lähemmä har’juamah , har’juamma kylyššä .
Har’juannan tämän lopemma , rubiemma bes’owdah käymäh .
Ka Roštuon pyhä ka tämä i on , dekabr’a ka Roštuon pyhä .
- Yht’eh pert’ih työ keräwvyttä ?
Yht’eh , yht’eh kaikki šubi , yht’eh , že nazivaičieči bes’owda .
Tullah brihat šoittuloinke , a myö kuožel’iloinke .
Istuočetah sus’etkua , a myö töbäwtämmä , n’in heilä täwvet n’enät pölyö .
- A pid’i vet vielä i kezrätä .
Ka kuinbua ?
Jesl’i kod’ih et tuo langankena värt’in’iä , n’in šilloin midä koissa ?
Koissa hawkutah .
Pidäw tuwva .
Vet en’n’ein šidä vetten kuvottih , kezrät’t’ih , šidä i kuvottihen , piet’t’ih vuatteis’t’a bol’ei .
Nyt vetten ei t’ietä .
Nyt ewle i käz’ipaikkua vuatteis’t’a .
A šilloin n’in ka i käz’ipaikat vuatteizet , ka vielä miwla i nyt on .
Ka .(показывает )
- Hyvät , šomat .
A vet modua ennen ei ollun , ei t’ietty mityš i on , vuattein’e kuvottu i käz’ipaikka .
- A mon’igo värt’in’iä šai ...
Konža kuin .
Kuin on äijä čužoida , n’in ei šua i kahta (смеется ).
A kuna piänä ewllun čužoida ka i kezrät’t’ih .
N’in mäne , konža kolme värt’in’iä , konža n’ellä .
A vain t’iijät , što čužoit tullah , n’iin vielä i koista täwvet värt’inät otat .
- Kerralla ?
Da !(смеются )
- Nu a toko midä law kizaittago il’i kargajija šielä ?
Šilloin ewllun modua kaarata , šilloin ka russkoida kizattih da skadr’el’ie .
- Mon’i mieštä tänne lähtöw ?
Mon’i , mon’i .
Zavod’itah n’iin i d’es’atka puarua .
A vet kun’i šidä kizuat i ilda proid’iw , jo pidäw läht’ie kod’ih , tyhjän värt’inänke i lähet .
Et t’iijä midä i ruadua .
- Nu a čužoit vetten äijägo bes’owdoillä käwdih , vain šuwr’illa bes’owdoilla ?
Ei , i ainošildana .
- Ainošildana ?
Ainoš , ainoš .
Jesl’i on šiwla gul’aiččija n’in toizešta kyläštä käwd’ih , tullah žen verda n’in ei mahuta i pert’ih .
Tyttyö ol’i äijä , miän kylä vet ol’i šilloin šuwr’embi , nyt ewle , a šilloin ol’i šuwr’i kylä .
Tyttyö nuor’iz’uo ol’i äijä .
Miwn vel’l’ellä ol’i šoittu .
Mie toko peitokkal’i voruičen , ei anneta .
Mie nagol’e ol’iin hännälläh .
Peitän šoitun dai lähemmä bes’owdah .
- A ka kävel’ijä yht’eh kumbazeh taloh , il’i kuin n’ibud’ čer’odalleh ?
Čer’odalleh .
Yht’enä piänä kuin on miän čer’oda , n’in meilä on .
A toissapiänä toizešša talošša .
Ka n’iin taloloida myöt’en i ol’i , ka .
A kuin kävimä ?
Ka en’n’ein ...a vetten nytten on yöllä gul’avot , a en’n’ein ewllun .
En’n’ein päivällä gul’aiččima .
- Ka tämä talvella kezräittä , a šidä keviäpuoleh jo ...
Šuwrešša pyhäššä jo rubiemma kudomah , ka , kuvomma .
- A keviäpuoleh jo i lumella , hangella panetta .
Da .Hangella piemmä , šidä jo logalla rubiemma l’evit’t’elemäh .
Pidäw vet hän’dähen vallata .
A n’iin vet et rubie pidämäh .
- A Muasl’enčana kuin toko čuriz’ija , toiz’ih kyl’ih il’i omah kyläh ?
Ei !Muasl’enčana n’ed’el’in omašša kyläššä čuraimma , a jäl’gimäs’piänä kävimä Nazarovah , šielä čurattih , šielä kaikki randakylät tuldih .
Čuravot oldih hyvät .
Hebozet hyvät .
Hebozetten ših varoin šyötät Muasl’enčana , lähet n’in ei šua i ohjakšista pyzyö .
- Voskaz’illa ?
Voskaz’illa .
Newšto rejellä !
Voskaz’illa , hyvä val’l’ahuš .
- Briha toko hebozella ?
Vain bl’est’iw .
Miän kyläššä ol’i tyttyö počki jogo talošta .
Mänet n’in kahteh , kolmeh r’adah čuruat , ew missä i čurata .
Ka žen verda ol’i rahvašta .Äijä !
Oma kylä
карельский: собственно карельское наречие
Толмачевский
-
-
-
Деревенские обычаи
русский
-
-
-
-
-
-