Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

L’iinua, pelvašta ta villua

Корпус: диалектные тексты

Ухтинский

Информант(ы): Лехто Мария Осиповна, 1903, Регозеро (Röhö), Калевальский район, Республика Карелия
место записи: Калевала (Uhit), Калевальский район, Республика Карелия, г. записи: 1968
записали: Федотова Виено Петровна

Источник: Образцы карельской речи. I. Говоры Республики Карелии, тихвинских и тверских карел, (1994), с. 87-88
ф/архив ИЯЛИ КарНЦ РАН: №1044/1

L’iinua, pelvašta ta villua
(карельский: собственно карельское наречие)

L’iinua ta pelvašta kylvettih peltoh. Kašvettih n’in kum muuki olki. A šiitä ne kul leikattih ta vie nyhittih, ei leikattu. Taa, šiitä pantih likoh. Ta šiitä le…, l’ivotettih.

Missäpä l’ivotettih?

Ka, he…, hettieššä, miššä ei tuul’i piekšä. Ta šiitä tuota vietih nurmella. Šielä ne kiänneltih n’iitä. Šiitä otettih pois ta kuivattih, ta loukutettih. Šiitä harjalla šel’itettih. Ta šiitä kesrättih. Kuvottih nuottua ta verkkuo, ta ryšyä, ta pellavahašta kuvottih pyyhel’iinua ta perinäm piällyštyä, ta vieläpä i hamehie, työhämehie mi…, missä töihe käyvä.

Noo, a pruazn’iekkahamehie mistäpä luajittih?


Pruasn’iekkahamehie oššettih. Pohatat šilkkie ta villakankašta, tai myö. Noo. Ol’iham meilä.
Lampahie kun kašvattima, villua šaimma. Villašta luat’ima šukkua, kinnašta, pušeruo, no, väl’ipukšuja. Ta šiitä vielä i paikkua hamehie virkkasima talvie varoin.

Kuimpa työ lampahašta ne villat šaitta?

Keriččimillä villat, keriččimä käsillä. Noo.