Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Natto Varpuni. Karjalan Šivissyššeura myönti anšijomerkit Karjalan eläjillä
Natto Varpuni
Karjalan Šivissyššeura myönti anšijomerkit Karjalan eläjillä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Tänä
vuotena šeura myönti anšijomerkit kolmella tunnetulla vienalaisella – Valentina Saburovalla , Aleksandra Stepanovalla ta Rudolf Toivosella .
Valentina Saburova šai anšijomerkin Helsinkissä pietyššä Karjalan Šivissyššeuran heimopruasniekašša , 9.šulakuuta .Rudolf Toivosella ta Aleksandra Stepanovalla anšijomerkit myönnettih Karjalan Rahvahan Liiton järještämäššä juhlatilaisuošša Petroskoissa .
Illaččuh yhyttih päivänšankarien yštävät , nuapurit , kollegat , KRL :n halličukšen jäšenet ta kaikki ne , ketä kiinnoštau karjalan kieli šekä Aleksandra Stepanovan ta Rudolf Toivosen ruato .Yštävälliseššä ilmapiirissä čäijystolan viereššä anšijomerkit oli kiinitetty päivänšankarien rintoih .
– Armahat heimolaiset , Karjalan Šivissyššeuran toiminnan tavottehena on yhistyä karjalaiset valtakuntien rajan molommin puolin huolehtimah kieleštäh ta kulttuuristah tahi omašta identiteetistäh , kerto KŠŠ :n šihteri Eila Stepanova .
– Kielen ta kulttuurin kehittämini ta šäilyttämini elinvoimasina on KŠŠ :n toiminnan piäšuuntana .
Šeuran arvoja ollah šivissyš , oikeuš omah kieleh ta kulttuurih , yhteisöllisyš , šuvaiččevaisuš šekä eri kanšanryhmien ta uškontojen välini vuorovaikutuš .Karjalan Šivissyššeuran halličuš antau joka vuosi anšijomerkkijä niillä kunnivoihmisillä , kumpaset eissetäh šeuran arvoja ta ruatah karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši .Tänä vuotena šeuran halličuš piätti antua anšijomerkit kahella karjalaisella Petroskoin eläjällä .
Eila Stepanova lyhyöšti kerto Aleksandra Stepanovan ta Rudolf Toivosen ruavošta ta šen merkitykšeštä kaikilla karjalaisilla ta Karjalan tašavallallaki .Näillä anšijomerkkilöillä KŠŠ ošoittau Stepanovan ta Toivosen ruavon tärkeyttä .
– Karjalan Šivissyššeuran halličukšen johtaja Eeva-Kaisa Linna anto nämä anšijomerkit meilä , Petroskoin karjalaisilla , Heimopäivät-pruasniekašša , KRL :n johtaja Natalja Vorobei kerto , hiän lavalta luki niitä anšijoja , mistä nämä merkit on myönnetty Rudolf Trofimovičilla ta Aleksandra Stepanovnalla .
Še on šuuri česti tuuvva anšijomerkit tänne ta antua ne näillä kunnivoitetuilla ihmisillä .
Čäijystolašša illačun vierahat paistih entiseštä elämäštä , omašta ruavošta , yhtehisistä tuttavista šekä šuunnitelmistaki .Äijän hyvie lämpimie šanoja oli kerrottu päivänšankariloilla .
– Rudolf on niitä harvinaisie miehie , ken uškaltau ruveta näin šeikkasih ta šuurih hommih , uškaltau pakautella vaikka kuin šuurie herroja asien hyväkši ta aina on huolissah mistänih karjalaisešta jutušta tahi ihmiseštä , kerto Toivosen työkaveri ta sussieta Valentina Karakina .
Illačun aikana Rudolf Trofimovič muissutti Juakko Rugojevin 100-vuotispruasniekašta , mi tulou 2018 vuotena .Hiän ehotti kirjuttua kirjasen Karjalan tašavallan Kulttuuriministerijöh Karjalan Rahvahan Liiton puolešta , jotta ruveta hommuamah Juakko Rugojevin muistopaččahan tahi rintaveissokšen ašettamista Koštamukšeh .
– Aleksandra Stepanovna jätti tutkijan ruavon šiinä ijäššä , konša ois voinun vielä jatkua šitä , Kielen , kirjallisuon ta istorijan instituutin tutkija L’udmila Ivanova kerto .
– Ylen tärkie ta vaikie homma on valmistua ta kašvattua nuorempie tutkijie omah tilah ta jättyä mieliruavon toisella .
Aleksandra Stepanovnan tytär Eila Stepanova jatkau muamoh ruatuo – tutkiu karjalaisie itkuviršijä .
Aleksandra Stepanova kerto , jotta rupesi kirjuttamah elämäkertua .Čäijykuppi kiäššä Aleksandra Stepanovna nakro , jotta konša hänen tytär šoittau ta kyšyy kuin hiän eläy , niin hiän vaštuau : ”Viijennen luokan jo lopetin , nyt olen kuuvvennella luokalla !”.
Näin yštävälliseššä ilmapiirissä Karjalan Šivissyššeuran anšijomerkit oli čäijyllä pešty .
– Karjalan Rahvahan Liiton puolešta kiitämmä Karjalan Šivissyššeurua , meijän monivuotista yštävyä ta partn’orie , täštä hyväkšynnäštä .
Tämä tunnuššuš on ylen tärkie päivänšankariloilla ta i meilä kaikilla .Rudolf Toivonen , Aleksandra Stepanova ta Valentina Saburova ollah mahtavat personat karjalan kielen ta karjalaisien kulttuurin šäilyttämiseššä , šano Natalja Vorobei .
SANDRA STEPANOVA
Aleksandra Stepanova on šyntyn 30.elokuuta vuotena 1930 Kalevalan piirin Šombajärven kyläššä .Hiän opaštu Kalevalan koulušša ta hänen opaštajana oli Unelma Konkka .Vuosien kuluttuo juuri Unelma Sem’onovna kučču Sandran ruatamah Karjalan kielen , kirjallisuon ta istorijan instituuttih .Nelläššäkymmeneššäviiješšä vuuvvešša Aleksandra Stepanova on šuorittan enemmän 50 tutkimušmatkua Karjalan eri paikkoih ta hänen julkaisulistašša on yli 90 kirjua ta artikkelie , kumpasien piäteemana on Karjalan kanšanrunouš .Sandra Stepanova keräsi ta tutki kalevalamittasie runoja , starinoja ta joikuja .Hänen tutkimušruavošša erikoisella paikalla šeisou itkuviršien tahi iänellä itkujen keryämini ta tutkimini .Hiän on esittän karjalaista kulttuurie monissa ratijo - ta televisijolähetykšissä , šanomalehissä ta muissa julkaisuissa , pitän luventoja yliopistošša .Karjalan Šivissyššeuralla Sandra Stepanovan ruato karjalaisien iänellä itkujen tutkijana on erityisen tärkietä , onhan itkuperinneh yksi karjalaisen kulttuurin rikkaukšista .Šeura tahtou tällä anšijomerkillä ošoittua arvoššukšen tätä ruatuo kohti .
RUDOLF TOIVONEN
Rudolf Toivonen on šyntyn 10.kevätkuuta vuotena 1935 Vuokkiniemeššä .Hiän opaštu Uhtuon koulušša ta šiitä Leningradin meččäakatemijašša .Rudolf Toivonen ruato Jyškyjärven lespromhosissa , toimi Kemin rakennušvirašton johtajana ta šiirty elämäh Petroskoih , missä ruato Karellesstroiyhtymäššä .Karjalan Šivistyššeura tuntou Rudolf Toivosen ennen kaikkie peruštehellisena šukututkijana .Šiitä työštä kiitollisena šeura tahtou kunnivoittua Rudolfin työtä anšijomerkillä .Rudolfin elämäh on mahtun šukututkimukšen ohella runšahašti vapuaehtoistyötä .Toivosen alottehešta ta yritykšeštä on ašetettu muistolauvat L’udmila Lukinalla – Jyškyjärvellä , Vasselei Kirillovilla – Kalevalašša , Veikko Hakulisella – Šuomešša , Anani Arhipovilla – Lietmajärvellä ta Juakko Rugojevilla – Petroskoissa .Šuuremmoisen ta monivuotisen työn tulokšena hiän nošti yleistietoh karjalaisen Olimpijakisojen voittajan , puatanelaisen hiihtäjän F’odor Terentjevin nimen : pačaš hänen hauvalla ta lopputulokšena Muistopačaš Petroskoissa Kurganilla .
Karjalan Šivissyššeura myönti anšijomerkit Karjalan eläjillä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский