ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Natalja Antonova. Karjalazien kerähmö kajahtahes

Natalja Antonova

Karjalazien kerähmö kajahtahes

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Oraskuun 11. päivänny Petroskoil piettih Karjalan tazavallan karjalazien VIII kerähmön vallittuloin nevvostolazien prezidiuman istundo. Paginal oli kaksi suurembua pygäldy: Karjalan piämiehen käskyn novvandu kerähmön rezol’utsien mugah da karjalan kielen valdivollizen stuatusan hommuandu.

Vuozi on lähenemäs suuren kerähmön piettyy. Sidä, kui valdivonelimet todevutetah piämiehen käskiettyy ruaduo, saneli prezidiuman väile kanzallizen poliitiekan ministran sijahine Jelena Migunova. Enzikse, yhtes piirilöin paikkukunnoinke on allettu ruado, kuduan ruattuu suajah selväkse karjalan rahvahan kompaktizet eländypaikat. Täkse aigua enzikäytös ollah rahvahanlugemizen 2010 tulokset, kudamien mugah nävytäh kohtat, kus meigävellie eläy eniten. Korvan tuakse pandavua: Vieljärven da Tuuksen kyläs karjalastu toizih rahvahih verraten eläy yhten verdua – 66,9%. Se on suurin miäry toizih kohtih verraten. Kandurahvahan kompaktine eländypaikkuon kyzymysalaine da vie tutkittavu sanondu, yhtelläh se on tärgei valdivollistu poliitiekkua noudajes.
Baltiekkumerensuomelazien rahvahien kielellizen resursumediakeskuksen hommuandu Periodika-julguamon pohjale kuuluu myös piämiehen käskyloih. Se tarviččou enne kaikkie varua. Pakičus on työtty ENI CBC Karelia -rajoi ylittäväh yhteisruadoprogrammah, kudamaspäi vuotetah vastavustu.
Karjalazien muutandan Tverin mualoile 400-vuozipäivii pietäh čotil. Karjalan tazavallan päiviä pietäh Tverin alovehel 21. ligakuudu, ga jo huomei Lihoslavl’as algavuu kanzoinväline konferensiiTverinkarjalazet: 400 vuottu Tverin mual”, kudamah yhtytäh meijän puolen rahvas.
Karjalan opastusministerstvu on suannuh tänä vuon federuallizet standartat alguškolien opastusprogrammoih, kudamien mugah karjalan, suomen da vepsän opastamizel on lujembat pohjat. Avvonazekse jiäy kyzymys kul’tuurualan ruadajien ližäpalkoih näh, juuri niilöile, ket käytetäh ruavos karjalan kieldy.
Valdivoherrat pietäh varmuttu sidä, ku suuren kiinnostuksen on suannuh paikallizien aloittehien kannatusprogrammu, kudamua todevutetah hyvin karjalazisgi kylis. Sanommo, vuvvel 2016 enämbäs migu kymmenes kluubas on pietty remontat. Löyhketäh omal aktiivizel ruavol moizet etnokul’tuurizet keskukset kuiKalevalatalo”, “Armas talodaLinduAnuksen čupul, “Karjalazen kul’tuuran keskusPyhäjärvel daElämäPriäžäs, “Karjalan Kielen KodiVieljärvel daTuomiČalnas, ”Kielen kirjuJessoilas daSeesjärviKarhumäin rajonas, “VeškelysSuojärven kolkal.
Karjalan kielen valdivollizen stuatusan suamine endizen mugah huolestuttau nevvostolazii. Hyö ollah huoles, ku kai midä oli eistetty edehpäi endizeh piämiehen aigah, nygöi tuaste pidäy ruveta sellittämäh. Jo on valmis pitky kirjaine Artur Parfenčikovale, kus tazavallan piämiesty pyrritetäh syvendyö karjalazien ilmaniguizeh kielikyzymykseh. Kerähmön nevvostolazet ollah varmat, ku ilmai piämiehen abuu tämä dielo ei selgie.

Pyzykkiä karjalazinnu
Ven’al vuvvennu 2010 pietyn rahvahanlugemizen mugah Karjalan tazavallas eläy 45570 karjalastu.
Se on 7,4 % kogo toizis tazavallas eläjis. Eniten karjalastu eläy Anuksen piiris (11951), Petroskoil (9889), Priäžän piiris (4573), Kalevalan piiris (2943). Dostalilois piirilöis karjalazien lugu vaihteleh ainavos-toizes tuhandes erähäh-toizeh sadaččuh. Meigävellie eläy 110:s paikkukunnas. Nygöi suau tiediä, kukarjalazinnupyzytäh Anuksen linnu da moizet kylät kui, sanommo, Vieljärvi, Tuuksi, Mägrii, Kuittine, Kotkatjärvi, Veškelys. Vai iel mainittulois karjalastu eläy enämbän migu puolet. Kaikis loittovimis kylis karjalastu on alle 50%. Korgevimal on Luusalmi (48,8% karjalastu). Kuavas kogonah on jätetty bokkah runonpajattajien kylä Vuokkiniemi, sendäh ku se kuuluu Kostamuksen azutukseh. Tiijokse vai, ku kogonah Kostomuksen linnanazutukses eläy 1849 karjalastu.