Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Uljana Tikkanen. Radisti Jevdokija Tarasova kerto oman tiijuštelujoukon istorijašta
Uljana Tikkanen
Radisti Jevdokija Tarasova kerto oman tiijuštelujoukon istorijašta
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Voitonpäivän kynnykšellä
Karjalan kanšallisešša arhiivašša piettih tapuamini radistin Jevdokija Tarasovan kera .Pito oli järješšetty Ihmini ta šota -projektin puittehissa .Tilaisuon aikana kerrottih Šoutjärven piirin tiijuštelujoukon toiminnašta .
Vuosina 1943–1944 Šoutjärven piirissä toimi tiijuštelujoukko , kumpaseh kuulu kolme tiijuštelijua (Stepan Gaidin , Pavel Bekren’ov ta Sem’on Ijudin ) šekä kakši radistie Nikolai Morozov ta Dus’a Tarasova .Nyt täštä joukošta on elošša vain viimekši mainittu .Jevdokija Tarasova on šyntyn Kontupohjan piirin Utukka-kyläššä .Jevdokija muistau , kun hänen kotikyläššäh paistih lyydin kieltä , opaštumini koulušša oli šuomen kielellä .Neičyt 17-vuotisena läksi rintamalla , enšin oli šairahienhoitajana , šiitä radistina .93 vuotta täyttänyt Jevdokia Vasiljevna hyvin muistau niitä šota-aikoja . Tapuamisešša kanšallisešša arhiivašša naini kerto mitein piäsi Onegarannan piirih ta mitä oli šilloin kaikista kauheinta .
– Miula annettih kellot , niillä ei ollun ket’t’uo eikä hakanieklua . Ta paijašša oli vain yksi rintakormano .Mie panin kellot šiih ta voit olla , kun laškeuvuin lentokonehešta laškuvarjolla , ne kirvottih taškušta pois ta , kun miula piti miärättyh aikah ottua yhteyttä ratijon kautti , mie ymmärrin , jotta kavotin kellot .Še oli kauhie , mitein ilman kelloja lähettyä ratijoviestie ?kerto Šuuren Isänmuallisen šovan veterani ta radisti Jevdokija Tarasova .
Dus’a kuitenki onnistu lähettämäh ratijoviestin .Enemmän netälie nuori neičyt vietti mečäššä ilman kelloja šini kuni ei tavannun toista radistie .Kyläh tultuo radisti Nikolai Morozov oli ammuttu , a Dus’a Tarasova oli šuanun viisi pulikkahuavua , ka jäi eloh .Häntä hoijettih Kaškana-kylän eläjät , šen jälkeh nuoren neiččyön šota jatku pol’ničašša ta šiitä leirissä .Kaikista näistä tapahtumista on kirjutettu Operacija v zone Vakuum -nimiseššä kirjašša .Šen kirjuttajan Oleg Tihonovin poika niise tuli täh tilaisuoh .Hiän muisteli mitein hänen tuatto vietti tuntija kirjua kirjuttamašša , näkeyty ta pakautteli šen ajan ihmisie .Näistä lätapahtumista kerrotah šamoin asiepaperit .Arhiivašša oli avattu näyttely , missä šai nähä kaikki , mi littyy Šoutjärven tiijuštelujoukon istorijah ta Oleg Tihonovin kirjuttamah kirjah .
– Myö esitämmä niitä dokumenttija , kumpaset šovan aikana oli työnnetty Šoutjärven piiristä , nämä asiepaperit ollah oikein tärkiet ta niitä ei ole aikasemmin näytetty yleisöllä , Karjalan kanšallisen arhiivan johtaja Olga Žarinova kerto .
Yksi tärkeimmistä asiepaperiloista , kumpaset šäilytäh Kanšallisešša arhiivašša , on šuomelaisen upšerin muisselmat .Upšeri ihual’ou tuon karjalaisen tytön rohkevutta ta lujuutta , kumpani kyšelyjen aikana ei kerton mitänä omista tehtävistä ta šotatovarissoista .Häneltä ei voitu šuaha yhtänä tietuo , šamoin kuin ni pulikkoja , kumpaset huavottumisen jälkeh jiätih hänen vartaloh .
Nämä tapahtumat šuatih Kanšallisen arhiivan ruatajat innoštumah filmin luatimisešta .Hyö löyvettih šen tuntomattoman perehen Kaškanan kyläštä ta järješšettih tapuamisen šen perehen pojan kera .Tämä filmi esitettih tilaisuon aikana ta kaikki halukkahat voijah kaččuo šitä Kanšallisen arhiivan nettišivulla .
Radisti Jevdokija Tarasova kerto oman tiijuštelujoukon istorijašta
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский